IRC-Galleria

omg grillailin äsken piffejä, ja niistä tuli maistuvia - frizzlin' tasty! u know wha'i'm sayin'? NAM!

pihvejä kun paistaa, täytyy niitä fiksailla sillain oikein ettei lihan neste pääse kokonaan karkuun. be beware! raja raa'an ja snadisti kuivan välillä on häilyvä!

grime rocks!

"At just nineteen, pint-sized Londoner Lady Sovereign
has all the makings of the next hip-hop superstar
she sneaks nursery rhymes into haughty boast-raps and melds hyper,
big-bottomed beats with dancehall, drum-and-bass
and her clever, barb-infested flow."

-Rolling Stone




http://www.ladysovereign.com/

ennen sitä kuitenkin lyhyt katsaus menneen viikonlopun touhuihin.

lauantaina juusolla oli juhlat. porukkaa ei ollut kuin nimeksi, mutta laimeaa ei todellakaan. keksimme omaa kivaa. laten mp3:sta puski vitun hyvää dubstepiä ja grimeä, jota johdatettiin soittimesta ulos isojen kajarien kautta. juotiin vitusti kaljaa ja tyhjennettiin isäntäväen jääkaappi (sori juubelii, se oli kosto siitä kun viihdyit vaan tyttösi kanssa kaksin yläkerrassa!). kun jutut meni aamuyöstä liian överiks, marssittiin ulos pimeyteen ja samoiltiin maastossa tölkit kourassa. hauskaa oli!

sunnuntaina piti herätä suht aikasin suht skarppina. aamupäivällä makoiltiin ja syötiin synttäreiden ylijäämä-voileipäkakkuja. iltapäivällä ajeltiin auringon paisteessa keskustaan elokuviin. spider man 3 oli niin pirun kova, että siitä on kirjoitettava perusteellisemmin, joskus myöhemmin. illalla suomi sitten hävisi ruotsille, mutta telkkarista alkoi surun täyteisen annin jälkeen pursuta huomattavasti iloisempaa ohjelmaa: oltiin vuokrattu will ferrellin "ANCHOR MAN: THE LEGEND OF RON BURGUNDY." hyvät naurut.

jees. loggaudun nyt ulos mutta jätän bloc partyn uusimman itunesiin pyörimään.

kuittaus!

onnea inna 18!

se siskosta. itselläni on myös mennyt tämä viikko juhlien merkeissä. niin, vappu kesti tosiaan maanantaista tiistaihin, keskiviikkona ja torstaina vedin hetken henkeä, mutta eilen stadin serkun pamahdettua mestoille oli jälleen suunnatava tanssilattiaa tamppaamaan. serkukset hunsvotit pomppivat torvessa, hurjan basson tahtiin (kyllä huomaa että late on viihtynyt koneistossa ja rose gardenissa, mieshän osasi asiansa paremmin kuin hyvin!).

takaisin siskoon. tänään saapuu paljon vieraita häntä onnittelemaan ja juhlistamaan, joka toisin sanoen tarkoittaa herkuista notkuvia pöytiä ja juomaa yllin kyllin. olemme erittäin otollisessa tilanteessa nousuhumalaa ajatellen. ja juusolla on illalla kämppä tyhjänä, jonkinlaista kemua vissiin tiedossa. kun yhtälöön lisätään vielä miellyttävä auringonpaiste, näyttää lauantaista muodostuvan varsin mukiinmenevä päivä.

jälkikirjoitus. torstaina parturin lattialle jäi käyntini jälkeen aivan helvetisti tukkaa. en tunnista enää itseäni! :D

pekka poudan pelotteluista huolimatta vappusäästä tulikin hieno! helsingissä tosin tuuli kylmästi, mutta aurinko ja tulijuoma lämmitti.

oli muutenkin mukavaa. hoipertelua hymy huulilla, tuhansittain valkolakkeja, ennätysmäärä kadulla kusijoita. vanhan ylioppilasteatterin ruhtinaallinen päivällinen, ilakoinnit ruolahdessa, yömarssi espooseen. hyväntuulista ihmettelyä ullanlinnanmäellä, rudolfin tahtiin jammailut tuomiokirkon portailla ja taivaalle karanneet ilmapallot. erityiskiitos vielä fazerille ilmaisista tippaleivistä.

det var vappen.

viikset rest in peace.

sisko täytti 18 vee ja se tarkotti lähtöpassei banokselle hurjien partyjen tieltä mut eisiinketää joujoujou mikä ilta nimittäin hurja paarikierros vittuuuu koluttii joka paikka läpi ja nostettii stobee aamuun asti haha tänää pakko ottaa relammin kerta huomenna vappen josta ei todellakaa muodostu klara vaikka kusipäinen keli yrittääki hillitä juhlimishaluja mut joujoujou eisiinketää!











SIMAA KIPPOO JA TSÄ TSÄ TSÄÄÄ!

:D

keskiviikko-iltana alkanut ja tänä aamuna päättynyt maarianhaminan reissu fc lahden kannattajien kanssa oli aikamoinen kokemus. ahvenanmaa itsessään oli jo vierailemisen arvoinen paikka, kun en siellä ennen ollut tepastellut. tämän matkan tekevät ikimuistoiseksi kuitenkin jotkin aivan muut seikat.

tapahtumat alkoivat vyöryä jo keskiviikkoiltana rooster pubissa, jossa katseltiin mestarien liigan ottelua chelsea - liverpool. roostiksessa alkanut kurkun voitelu jatkui matsin jälkeen divassa, josta sai eurolla keittoa. keittoa oli myös lavalla, jossa hra soppa ja hannibal yrittivät puhelaulullaan saada olemattomaan juhlakansaan liikettä. koska tiesimme aamun herätyksestä tulevan vaikean, päätimme olla kokonaan nukkumatta. siispä pilkun jälkeen eräälle kannattajalle vielä pariksi tunniksi kaljoittelemaan ennen bussiin siirtymistä. matka kohti suomen vanhinta kaupunkia alkoi tasan klo 04.30.
laskuhumalainen körötys turkuun meni itseltäni nukkuessa. aikamoinen saavutus FCLK:n (fc lahden kannattajat) fanibussissa, jonka meteli ei hetkeksikään laske alle 200 desibelin. perille saavuttiin paikallisten juodessa vielä aamukaffejaan, ja ne kaffet korppuineen taisivat aika monelta mennä väärään kurkkuun lahtelaiskannattajien rummuttaessa linja-auton ikkunoita lähes särkymispisteeseen asti.
pojat ehtivät aiheuttaa terminaalissa yleistä pahennusta laulamalla kannatuslaulujaan kovaan ääneen, mutta jodlausta ei tarvinut sietää kovin kauaa. viking linen ovet aukesivat 07.30, laivan baari varttia myöhemmin. huligaanijoukko kiskoi kaksin käsin ohrapirtelöä, josta osa meni vatsaan, osa pöydille. itse olin edellisillan tamppaamisesta vielä sen verran kuitti, että jätin puolirikolliset keskenään 8. kannelle riehumaan. join kahvia, söin sämpylää ja menin taukotilaan nukkumaan.
herätessäni maarianhaminaan oli enää vajaan parin tunnin matka. olo oli virkistynyt, mitä nyt suuta vähän kuivasi. tilatessani päivän ensimmäistä huurteista olivat pojat jo saaneet baarihenkilökunnan hermoromahduksen partaalle energisillä ja varsin horjuvilla (merenkäyntiä ei ollut nimeksikään) karaoke-esityksillään. kaatuneita pöytiä, rikkinäisiä laseja, alakerroksiin asti kuuluva meteli.
monenkymmenen meripeninkulman ja vähintään yhtä monen kaljan jälkeen hyökkäsi viking linen uumenista 'haminan terminaaliin lahtelaisia valloittajia. mölyjoukkiota vastassa oli paikalliset poliisivoimat, joita eräs kannattaja tervehti paljaalla ahterillaan. pidätys vältettiin perinpohjaisella selittelyllä ja anteeksipyynnöillä.
itsellleni jäi kuitenkin epäselväksi, mihin terminaalin vieressä asunut ahvenanmaalaispappa oli syyllistynyt. eläkeläis-polo kun sai autolleen lahtelaisilta ilmaisen kaljahuuhtelun.
sikailu jatkui keskustassa. paikallinen pubi oli hetkessä kannattajien valtaama, ja sen terassi koristeltiin suurella LAHTI-lakanalla. paikalliset eivät pitäneet lahtelaisten ideasta katkaista pääkadun liikenne mahtavankokoisella "haistakaa kaka" -banderollilla, ja ei pitänyt poliisikaan: yksi kannattaja putkaan.
pubin pitäjälle päivä oli varmaan menestyksekäs, mutta itseäni ei yltiöpäinen dokaaminen jaksanut innostaa. päivä oli liian kaunis kokonaan terassilla tuhlattavaksi, joten päätin lähteä ympäristöön käpystelemään.
maarianhamina on kiva kaupunki. kokoa paikalla on heinolan verran, paitsi että infrastruktuuri ja yleisilme on viimeksi mainittua huomattavasti miellyttävämpi. vanhoja puutaloja, puistoteitä, pieniä putiikkeja. idyllisen saaristolaismaiseman kruunasivat itse maarianhaminalaiset, jotka ovat iloista väkeä. ymmärsivät hyvin jopa meikäläisen ruotsin lausumista, kun jututin satunnaisia ihmisiä tai asioin kaupassa.
illalla yllättävän runsaslukuinen (3 putkassa, satunnaisia sammuneita) lahtelaisposse hoiperteli stadionille. ottelusta tuli tasainen, ja 0-0 lopputulos tyydytti molempia joukkueita. niin myös kurkkunsa käheiksi huutaneita kannattajia, jotka sopuisasti valuivat illan pimetessä takaisin satamaan.
tukholmasta saapuneeseen laivaan pääsi vasta puolilta öin, mutta terminaalin tuntumassa sijainnut sports bar tarjosi oivaa ajanvietettä. aika ajoin poliisipartio ajoi hiljaa baarin ohi, ja sai todeta kuinka yhä hurjemmassa humalassa olleet lahtelaiset heristivät ikkunoista nyrkkiä.
entä kuinka villiksi meno yltyi paluumatkalla laivassa? särkyneen irtaimiston ja pahoinpideltyjen (no ei kai nyt sentään) ruotsalaisten kokonaismäärä jää ikuiseksi arvoitukseksi, sillä meidän hyttiläisille kävi ns. legendaariset.
väsyneinä raskaasta reissusta päätimme hieman lepuuttaa punertavia silmiämme ennen yökerhoon menoa, mutta niinhän siinä kävi että seuraavan kerran palattiin elävien kirjoihin vasta aamulla henkilökunnan kuulutukseen: "arvoisat matkustajat, saavumme helsinkiin. tax free on auki vielä kymmenen minuuttia." olin kolmikostamme ainoa, joka ampaisi saman tien pystyyn. housut ja kengät jalkaan, sukkien kanssa en kerinnyt jäädä räpläämään. pääasia oli, että ehdin suorittamaan tarvittavat tuliaisostokset. ja niitä kertyi muovikassillinen.
paskanhajuinen bussimatka helsingistä lahteen oli tuskainen, eräitä kolmea lukuunottamatta. eipä ollut pää kipeä, oksennus suussa tai tili miinuksella. bussin pysähdettyä puolitapäivin lahden keskustaan oli törkyinen matka päätöksessään. tai ainakin suurimmalle osalle, sillä pari veijaria pääsi samoihin aikoihin vasta maarianhaminan putkasta.
"olipahan perkeleenmoinen reissu, mutta onneksi tää on vaan kerran vuodessa!", kuten eräs viinalta haissut kannattaja totesi bussista ulos astuessaan.
det var kul det.

tänään on rauhoittumisen paikka. suomen mm-lätkän avausottelu ukrainaa vastaan oli rentouttavaa katsottavaa, 5-0 voitto. tästä vielä saunaan, niin avót.

sanoja 'suomi' ja 'jalkapallohuliganismi' on vaikea kuvitella samaan lauseeseen. niin vain kansainvälinen jalkapalloliitto uefa on kuitenkin kouluttanut keskusrikospoliisille oman, jalkapalloväkivaltaa vastaan taistelevan yksikön. krp ja veikkausliiga ovat myöskin yhdessä arvioineet mahdollisia riskiotteluita, ja yhdeksi sellaiseksi mielletään ifk mariehamnin kotiottelut fc lahtea vastaan.

viime vuosina lahtelaisten riskiryhmä on aiheuttanut maarianhaminassa elämöidessään jos jonkinlaista kohua. milloin on särkynyt baarikalusteita, milloin katsomossa levitelty häikäilemättömiä, kotijoukkuetta loukkaavia banderolleja kissan kokoisin kirjaimin. onpa lahtelaiskannattajille tullut laivan putkakin saaristoreissuilla tutuksi.

ja huomenna se taas koittaa! lahden viikinkien invaasioretki maarianhaminaan, jossa paikalliset odottavat huligaanien maihinnousua pelonsekaisina alahuuli väpättäen. meikäläinen on myös menossa mukana - kynä käyttövalmiina ja kamera latingissa!

lähtö on aamulla jo 04.30 (miten ikinä saan itseäni hereille?). aluksi suuntana turku, josta laiva roudaa riskiryhmän nro. 1 kohti ahvenanmaata. mikäli kaikki menee (ja eihän se mene) suunnitelmien mukaan, paluu mantereelle ja helsinkiin tapahtuu perjantaina aamupäivällä. tästä reissusta ei hyvä heilu, mutta reissu on aina reissu!

aye, ankkurit ylös ja matkaan!

DODII taas on tässä pari päivää kerennyt mukavasti vierähtää sitten viime merkinnän. eipäs tässä tosin mitään spesiaalimpaa ole sattunut, semmoista mainitsemisen arvoista, mutta mukavaahan tätä on näpytellä.

satoja innokkaita ilmoittautumisia kerännyt kevätristeilymme karahti sitten kiville jo ennen kuin kukaan ehti edes astua laivaan. vallaton matkakumppanini, itse reissun pääkordinaattori ja sikarinhajuinen merirosvo juurinen, joutui pakon sanelemana perumaan osallistumisensa (helsingin yliopisto kuulemma hiillosti ystävääni miekka kurkulla kohti lankkua ja haikaloja vilisevää vettä - annettakoon siis feidaaminen hänelle anteeksi). kun vielä kaikki mahdoliset vastoinkäymiset asettuivat käsittämättömien juonenkäänteiden jälkeen kevätreissua vastaan, jäi mokoma risteily haaveeksi. ehkä se oli kohtalo, ja vältimme näin julman hukkumiskuoleman. tai jotain.
vaan eipä hätiä mitiä, alkuviikko on ollut aksönintäyteistä ilman laivalla örveltämistäkin. fc lahden häpeällinen 1-4 kotitappio kauden avauksessa jaroa vastaan on pitänyt viiksekkään toimittajan vauhdissa. pääsin jopa itse lahden kapteenin häijyn matalaan audi a3:n kyytiin! oli hauskaa tehdä haastattelua nahkaistuimilla kaaran kiitäessä halki iltaisten lahden katujen, neonvalojen taittaessa tuulilasia. wau!
maanantaina käväisin myös pääkaupungissa. yleinen hyöriminen ja paikasta toiseen kekkulointi oli bueno, mutta sää oli varsin kurja. ilmeisesti luontoäitikään ei pahemmmin diggaa maanantaista, sillä naurettavan kylmän tuulen saattelemat sadepisarat piiskasivat pitkin stadia ihmisten suupielten vääntyessä alas. sateinen keli oli jo ikävä sinällään, mutta vitutus nousi täysin uusiin sfääreihin molskahdellessani kampin aukiolla kopio-vansseissani oikein urakalla. ärräpäät siinä lenteli, kun löntystelin knoxit litisten henry's pubiin guinnesille. mutta kappas kummaa, johan helpotti.

pikkuhiljaa keskiviikoksi kääntyvä tiistai on ollut urheilua täynnä (skip now to the end). päivä alkoi aikaisin aamuyöstä canal+:n suoralla lähetyksellä vancouverista, jossa kotijoukkue canucks kampesi dallas starsin ratkaisevassa 7. ottelussa. kanadalaisten jatkopaikkan varmistumista en kuitenkaan ollut enää todistamassa, sillä silmäni olivat painautuneet kiinni jossain 2. ja 3. erän välimaastossa. lopputuloksen kuulin vasta herättyäni puolilta päivin vilitä, joka tuli potkimaan veljensä ylös sängystä.
ja kuten tavallista, urheilu oli veljesten puheenaiheena nytkin istuskellessamme keittiössä kahvikupposten äärellä. perinpohjaisten puintien aikana tajusin yllättäen, ettei is veikkaaja ollut saapunut. lasku oli jäänyt maksamatta, joten pojilla oli edessään käynti kaupungilla ja marketin lehtiosastolla.
"operaatio veikkaajan" suoritimme kuitenkin vasta myöhemmin päivällä. sitä ennen keittiössä aikani jumitettuani pomppasin pystyyn, harjasin viikseni ja ryhdyin imuroimaan. vasta sitten, huushollin kiiltäessä, kehtasimme hakea äidin töistä. samalla ostimme paksun nivaskan luettavaa, josta riitti taas puhetta iltapäivän kahvipöydässä.
yksi polttelevimista aiheista oli tietysti perjantaina alkavat jääkiekon mm-kisat. suomen joukkueen iskukyvystä saatiin oiva näyte harjoitumaaottelussa, jossa leijonat löi kanadan 4-2. ruutu-peltonen akseli sahasi vaahteralehtipaitojen puolustuksen säleiköksi, pihlström yllätti itsensä kisakoneeseen ja norrena torjui jälleen pelottavan hyvin. tv2:n lähettämän matsin aikana veljekset ulvoivat sohvalla siihen malliin, että taas oli äidillä aihetta pään puisteluun.
fanaattinen elämöinti ei kuitenkaan päättynyt vielä kiekkomatsiin. kirsikkana kakun päällä odotti vielä mestarien liigan semifinaalilähetys old traffordilta: manu vs. ac milan. ja mikä matsi siitä syntyikään! 90 minuuttia täynnä huippusuorituksia ja dramatiikkaa. epäuskoiset kauhukuvat ja lasittuneet katseet vaihtuivatkin riemunkiljahduksiin ja manchesterilaisten uskomattomaan voittoon! 3-2! what a match.

että semmosta. kohta täytyy kyllä käydä aa-aa, vaikkei väsy vielä paljoa painakaan. syitä tähän kerrassaan härskiin unirytmiin on kaksi: NHL:n pudotuspelit ja äskettäin juostu, adrenaliinin liikkeelle laittanut piristävä lenkki.

vaan saisi se unimatti pikkuhiljaa sirklailla tännepäin ja lämätä meikäläistä päähän. kohta on nimittäin pakko vetää hirsiä, koska ruotsin tunti alkaa aamulla jo 8.reikäreikä! o-ou.

että eipä tässä muuta kuin sov gott ja hilipatihei!