IRC-Galleria

Tai vaikka pöytäliinakirjailua.

Käytiin Amsterdamissa sunnuntai-maanantain aikana, oli aika lystiä! Sukuni jäsenelle sattui hemmetin hyvät kelit, 27c taisi olla sunnuntaina. Pilvetön taivas (no okei, tuli pari pilveä illemmasta) ja uu lämmintä! Me likes!

Turistinähtävyydet: canal cruise, ihan kätevä tapa sinänsä nähdä Amsterdam vaivattomasti ja mukavasta veden äänestä nauttien. Tällä kertaa valitettavasti saimme nauttia myös vähemmän mukavasta paikallisesta kovaäänisestä puheesta x( No, kaikkea ei kai voikaan saada.

Jos joskus vielä käyn Amsterdamissa, haluan mennä omalla pikkuveneellä kanaaleja pitkin!

Hollantilaiset ihmiset olivat oikeastaan aika kivoja tällä kertaa. Vondelpark roks myös, vaikka nurmikko olikin hiukan multaista. Wij boffen met het lokatie, toch; viereisen nelihenkisen seurueen osaväki oli oikein herttaista ja ystävällistä: saatiin säkkituoli ja viiniä. :] Joskin tämä seurue tuntui kovasti vetävän puoleensa sitä yhen prosentin kummajaisosastoa. Mutta olipahan hiukan erilainen alkuilta.

Sitten: houselle voisi laittaa HIUKAN tarkemmat määrittelyrajat. Löydettiin ensin mukava houselounge joka täytti kaksi kolmesta vaatimuksesta (musiikki, ihmiset, tanssilattia), ja kolmannen puutteessa päädyimme johonkin Onnela goes black Amsterdam -helvettiin, jossa muka piti olla housea. Hah. No, onneksi lounge oli vielä auki.

Ihan piristävä kokemus, joskaan ehkä juna-asemilla hengailu neljästä aamukahdeksaan ei ollut mitenkään fyysisesti piristävä keikka. (Oho, menikö siinä tosiaan neljä tuntia :o) No kerran elämässä kai se pitää kokea; hollannin rautateiden yövieraanvaraisuuden koettelemista... (Sitä ei ole. Junat kulkee, jotkut.)

Puuh.

E

8 viikkoa final destination (:P).
6+ viikkoa oleellinen välietappi. tappi-E. (miks toi näyttikin noin pervolta - vai väsyttääköhän mua)

Ymmh, asialliset päiväkirjamerkinnät:
*Kokeet ohi.
*Kokeet läpi.
*Keuze Modern TDU (Theatre dance uitvorend, Modern performer) virallisesti (viimeistä haastattelua lukuunottamatta) selvä.
-> Yksi asia toteutui siis mihin en uskonut. Hyvä tietää, että sellaistakin siis voi tapahtua.
*Koelukemiset edistyy, ja jopa tajuan. Seuraavaksi pitää alkaa kirjottamaan harjoitusesseitä...
*Kansainväliset, meidän koulun, tanssifestivaalit lähestyy, reenataan. "Urban hybridiä" uh oh polvet mustelmilla.
*Vielä on festareiden jälkeen viimeinen loppuesityskausi ja omat pääsykokeet. Pelottaa. Kokeet siis.
*Sain kiiii-vaaan viikonlopun. <3 tyksQ
*Huomenna on suomen vappuaatto ja täällä Koninginnedag. Jos tekisi vappumunkkeja.
*Liisa tulee viikon päästä tänne <3

Miksi mun elämä näyttää kirjoitettuna paljon hohdokkaammalta, kuin mitä se on? (en nyt tosin puhu näistä merkinnöistä...)

Sori, ei mitään jännää tällä kertaa!


E


P.S. Tykkään kamalasti alkukesän vihreydestä. Ihana elävä sävy, raikkaat uudet lehdet. Olen taatusti selittänyt tästä aiheesta niin hemmetisti, etten enää viitsi. Osaisipa piirtää tai maalata tai edes kirjoittaa tyhjentävän kuvauksen tuosta heleänvihreästä alkukesästä.

Minkä takia opinto-ohjaussysteemeissä (lue: ammatinvalintaopastuksessa, sikäli kun mitään sillä nimellä kulkevaa voidaan kyseiseksi asiaksi laskea) ei oteta ollenkaan huomioon yksilön psykologisia kykenemisiä ja vahvuuksia ja muita vaikuttavia piirteitä?
Ei se, että sattuu joko a) tykkäämään alasta x b)olemaan hyvä alalla x tai vaikka y takaa sitä, että ala nimenomaan sopisi tälle yksilölle.

Tiedän, että moiset ammatinvalintaohjaukset vaativat semmoisia resursseja, mitä ei yksinkertaisesti ole. Mutta silti. Totuuden tietäminen ainakin vähintään helpottaisi tulevaa elämää...

Tänään oli toinen Lady Rebellan kymmenen elämän esitys. Utrecht on edelleen kiva, tuntui jopa että olisi Kaupungissa ollut käymässä ;p Ihana kevätauringonpaiste, hetken pystyi olemaan hihattomallakin ilman, että oli edes kylmä. Kevään vitsaus vain on se, että aurinkotuntilämpötilat ovat huomattavasti aamuja ja iltoja lämpimämmät. Jos lähtee johonkin koko päiväksi, parempi vaan ottaa sitä kampetta.

Ensi viikon jälkeisellä viikolla olisi suomalainen vappu, oi armautta... Täällä juhlitaan sattumalta myös 30. huhtikuuta, Koninginnedagia tosin. Viime vuona oli ihan hauskat streetpartysysteemit, josko tänä vuona saisi seuraakin sinne.

Jeesus mitä tyhjänjauhantaa, pahoittelen.

E (väsynyyyyyyyt)

Kyllähän tiedät mistä puhun.

Se tunnelma, kun ihmiset juoksee edestakaisin, osa kävelee, osa natustaa jotain välipalaa kioskista, osalla tee- tai kahvikupit ja tyylikkäät laukut. Keitä he ovat, mihin he ovat menossa ja mistä tulossa?
Kahta samanlaista sekuntia ei asemilla ole. Se jonkinlainen jännityksen semiaste kun tietää, että tästä kohdasta lähtee yhteyksiä, joiden kautta pääsee vaikka mihin päin maailmaa (no siis kyllä, loppujen lopuksi, eikö?)

Se on yhtäaikaa Koti ja Maailmanmatka.

Toisekseen; ihanaa että on kevät. Tuulee lännestä Pohjanmereltä, puissa yhtäkkiä on ihanat vihreät pikku lehdet, ilma lämpenee ja oleminen kevenee. Jostain syystä keväisin aina palaa jälleen omaksi itsekseen. Syksy on aikana sellaista jännittävämpää, eksoottisempaa, kuin lähtisi johonkin uuteen paikkaan matkalle, olisi joku toinen erikoisempi persoona. Syksyllä alkaa niin paljon aina asioita, talvea pitkin elämä muuttuu arjeksi ja Kärsivällisyyden symboliksi, jotain kuolee aina talvisin. Pieni osa sydäntä jää kesään ja sen muistoihin, lämpöön ja hyvään mieleen. Mutta keväisin saa luopua siitä kärsivällisyyden maskista ja olla taas oma itsensä, olla iloinen siitä että on elossa ja olemassa. Yhtäkkiä on maailma mahdollisuuksia täynnä ja talven mittaan huonotkin asiat vaikuttavat jo paljon paremmilta.

Siitäs saitte, senkin kevään vihaajat...

E

Kokeeko ihmiset toisinaan sellaisia päiviä, joista saisi jatkuvalla syötöllä ihan älyttömän hienoa kuvaa äänellä höystettynä?

Eilen oli sellainen päivä! Meillä oli 10 Lives of lady Rebellan ensiesitys Eindhovenin vanhassa Philipsin teollisuuskompleksissa, josta kyseinen osa nykyään toimii jonkinsortin ravintola-baari-jättibilemestana. Ei voi sanoa joka päivä vaihtaneensa popart-tyylisiä esiintymisasuja uimalaseilla höystettynä isossa vanhassa kylmässä (bile)hallissa; ihana harmaus, junat kulkee seinän takana ja valot etenee seinillä junanvaunujen väleistä. Absurdia ja hemmetin tyylikästä. Juuri tuollaisiin mestoihin on pakko päästä bilettämään vielä sen aikaa, kun täällä on...
Varsinaisen baariravintolan puolella oli vinhaa myös. Ihania valo- ja sisustusratkaisuja, pinkki jätti-Mannekepis -hökötys (ihan kamala, mutta jotenkin just ihan mahtava), meidän koreografin dj-poitsu soittaa ihan _mahtavaa_ musiikkia ja hengailun jälkeen heitetään setti ja sen jälkeen lisää hengailua.

Ai että sentään. Tämäkin kerta toki sellainen, ettei ollut kameraa mukana. Mikä samperi siinä on, että AINA silloin kun kokee jotain ihan mahtavia matskuja, ei koskaan ole kameraa mukana?? :( Lohtuna toki itse esityspätkästä on videomateriaalia <3

Harmi vaan, että seuraavana aamuna 8.45 oli baletin koe ja pitkin päivää muut kokeet. Olisi todella tehnyt mieli jäädä sinne, mutta noinkin oli ihana kokemus.

Kokeet... Niin. Meni ihan hyvin. Siihen nähden, että viikon huonot unet ja kehno syöminen -jakson jälkeen oli melkoinen hypoglykemiaolo, ja oikeastaan normaaliolosuhteihinkin nähden osaltaan meni aivan ihanan hyvin. Ei mitään käsitystä tulevista arvosanoista, mutta ainakin voi sanoa tehneensä tosiaan parhaansa.
Nyt hyvää ruokaa ja LEPOA, ensi viikolla jatkuu... Hiukan lievemmässä muodossa. Lady Rebella lavalla jälleen ensi sunnuntaina Utrechtissa. :)

E

P.s. Aika sentimentaalinen päivä; kaksi pääainemodernia loppui kai tähän. Snif!

1. Sataa.

Sataa.

SATAA.

Sade on kyllä valtavan kaunis sana, mutta eikö sentään voitaisi kehittää eri sanoja kyseiselle vedentulolle riippuen siitä, millä voimalla ja muodolla se alas tulee? Sade viittaa ihan selvästi sellaiseen raikastavaan ja pehmeään kokemukseen. Kastua saa, mutta ei hytistä kalseudesta. Entä sitten tämä jatkuva vesiryöppy, joka on kestänyt jotakuinkin kahdeksan kuukautta ja ylikin? (No olkoon, on välissä ollut satunnaisia aurinkoisia tai edes kuivia päiviä, mutta en muista että viikkoakaan olisi kulunut ilman vettä.)

Jostain syystä minulla on hämmentävä tapa aloittaa merkinnät aina otsikosta poiketen jollain muulla, ja vasta sitten päästä itse asiaan.

2. Puhun siis siitä, kun tietää, että nyt jokin tapahtuu viimeistä kertaa. Viimeinen NDT:n näytös Tilburgin teatterissa, viimeinen normaali perjantai-opiskelupäivä, kohta niitä viimeisiä kertoja tulee lisääkin. On se aika surkeata. Tietysti elämä läiskii takaisin ja näyttääkin, että ähäkutti, eipäs kuvitellakaan mitään viimeisiä kertoja! Mutta silti. Eletään nyt vain sen mukaan mitä oletetaan olevan, eikö.
Samalla voisi viitata ns. "positiiviseen koti-ikävään". Jännää miten siitä voi olla monta vivahdetta. Elämisessä on erilainen energia riippuen siitä, ollaanko menossa ikävän kohdetta kohti vai siitä pois, kuten opettajani sanoi. Vaikka en kyllä luule, että ikävän kohde olisi mikään absoluuttinen totuus. Taitaa olla semmoinen vika, että kaivataan monesti sitä mitä ei ole.

(vaikka en kyllä koskaan mitenkään sydäntäriipaisevasti kaivannut ulkomaille Suomessa asuessani, eipä sikäli...)

3. Ihanaa, että on erilaisia ihmisiä. Ihanaa myös huomata kaikkien pettymysten jälkeen, että kohteliaita, ystävällisiä ja välittäviäkin ihmisiä on. Nämä mielipidehavannoinnin muutokset voivat tapahtua myös saman ihmisen suhteen.

E

P.s. kaakao ja vehnäpuppuleipä hillolla on ihana ihana ihana eurooppalainen epäterveellinen lauantaiaamiainen! <3

Haluaisin kesän. Haluaisin olla sellainen kuin pitää.

Nii.

Viimeisimmän viikon sisään olen:

- käynyt Lontoossa (ja halunnut takaisin pitemmäksi ajaksi, kuinka yllättävää)

- tuhlannut liikaa rahaa ostamatta mitään pysyvää (liittyy kovin kiinteästi ylläolevaan)

- liukastunut portaissa pyykkiä viedessäni, lentänyt perseelleni ja saanut Hirviän Ison Mustelman. So-not-me!! Tämän siitä saa, kun on liian väsynyt ja käyttää villasukkia -.-

- esiintynyt ensimmäisessä ja viimeisessa catwalk-muotinäytöksessäni! Ei, ei se ollut "oikea" muotinäytös vaan kauppakeskuksen avajaiset joissa edustin varsin viehko muovikasseista tehty hollandese haute couture -hame (joka tuulen takia lensi korviin ja esitteli vielä-ehjän takamukseni) päälläni sekatavarakauppaketjua. Hm, nuo muovikasseista tehdyt vaatteet mitenkään vieras asuste ollutkaan >:)

E

Olen virallisesti nk. old fart, koska tähän aikaan hollannissa pitäis olla tietty juomassa viiniä jossain kuppilassa tai housebileissä. Vanhuus voi olla hyvä tekosyy ettei tarvitse liikkua silloin kun ei todellakaan jaksa :p

- Mitä sinulla on tällä hetkellä päälläsi: Äh, reenikotivaatteet (tai kotireeni, whatsoever)

- Oletko koskaan ollut ihastunut opettajaasi: No elä edes kysy. Kurr

- Lempieläin: Emt kissat oli kunnes kohtasin todellisuuden

- Kuka on paras ystäväsi: emmäätiedä, se vaihtelee sijainnin ja elämäntilanteen mukaan aika paljon.

- Kenelle soitit viimeksi: Äitille! kas.

- Oletko koskaan hakannut ketään: No öö, kyllä kai.. Mutta olen oikeasti kiltti. Harrastin vain jotain lajia.

- Vietätkö paljon aikaa internetissä?: No miten sen nyt ottaa. Webissä en niinkään.

- Oletko ujo vai ulospäinsuuntautunut: Se kai riippuu seurasta aika paljon.

- Vihaatko koulua: No en vihaa. Tätä alaa joskus. Aika usein ehkä.

- Onko sinulla sosiaalista elämää: Kuten tämän kirjoitusajasta näkee, ihan hemmetisti?? No koulussa ja sen jälkeen :p

- Asutko vielä vanhempiesi luona: No en sitten vuoden 2004

- Jos et, kuinka vanhana muutit pois: Ks ed

- Luotatko helposti ihmisiin: Kyllä kai, liiankin, ja sitten taas joskus ei millään

- Oletko koskaan valehdellut parhaalle ystävällesi: No olen, mutta koska pitää olla kiltti

- Onko sinulla salaisuuksia jotka saattaisivat järkyttää muita ihmisiä: No hei, ei kukaan oikeasti järkyty enää mistään

- Oletko koskaan käynyt ulkomailla: Mjoo?

- Haluatko lähteä kotikaupungistasi: Niin mikä se kotikaupunki nyt sitten virallisesti olikaan

- Oletko hemmoteltu: Emmä tiedä. Joissain asioissa kyllä

- Juotko paljon vettä: En tarpeeksi

- Juotko paljon muuta: En tarpeeksi

- Mitä hammastahnaa käytät: No ei herrajee

- Onko sinulla kännykkää: Joo ei, mulla on pager ja sit tyypit sillee niinq soittaa siihe ja sit mä niinq etin lähimmän puhelinkioskin ja soitan tagas

- Jos on, niin minkä merkkinen: Mikä toi lainaluuri oli, Nokia E50 ja oikiasti on toi siemensin luuska A50 :D

- Ketä ihmistä arvostat: Aika montaa. Onneksi.

- Onko sinulla rusketusta: Jonkun verran joo, sillai bodarimaisen epäsäännöllisesti (siis ei en ole bodari, mutta koska kasvoista häviää nopeiten)

- Ärsyynnytkö helposti: No kyllä hitossa. Välillä se piirre meni pois, ja nyt taas hajoaa pää koko ajan joka asiaan :/

- Oletko koskaan karannut: En kai

- Haaveiletko paljon: En enää halua :(

- Onko sinulla paljon exiä: Äh. ei kai. liikaa silti.

- Höpötätkö paljon: Joo

- Millaisen tatuoinnin haluaisit: No en kyllä ole koskaan tuntenut henkkoht vetoa niihin

- Mikä on viimeisin kuulemasi kohteliaisuus: Öö, en muista. Karenilta kai joku hyvänpäivänklisee :)

- Onnennumerosi: 6, mukamas, mutta ei kai semmosia oikiasti ole.

- Lempiväri: Niitä on kai aika monta. Ettei kävisi tylsäksi.

- Kuvaile itseäsi: Vähän semmonen ettei tartteis olla ihan semmonen..

- Poltatko: En

- Juotko: No joskus

- Jos värjäisit hiuksesi mikä olisi väri: Joku tummempi kai

- Voisitko seurustella itseäsi nuoremman kanssa: Voisin

- Voisitko seurustella itseäsi vanhemman kanssa: no öh

- Onko sinulla ollut koskaan syömishäiriö(i)tä: En ole ihan varma. Joku pakollinen tanssijan ortoreksia ehkä.

- Kuinka monta kertaa annat puhelimen soida ennen kuin vastaat siihen: Vastaan heti kun löydän sen.

- Näytätkö enemmän isältäsi vai äidiltäsi: Äitiltä ja sitten taas isän äidiltä

- Itketkö paljon: No en kai

- Jos sinun täytyisi luopua yhdestä elimestä, minkä antaisit: Munuaisen kai.

- Mitä lausetta käytät eniten puhelimessa puhuessasi: no ei jessus kykene muistamaan (siis ei tuota lausetta)

- Oletko romanttinen: Emmätiedä. Joskus ehkä. Liika romanttisuus kyllä saattaa huvittaa liikaa

- Milloin oksensit viimeksi: Hei siiton muuten hiton monta vuotta! En edes muista

- Pidätkö enemmän blondeista vai bruneteista: Blondikompleksi!

- Minkä väriset alusvaatteet sinulla on tällä hetkellä: Ei mulla ole nyt, sori

- Miten olet sisustanut asuntosi?: En ole sisustanut kun oli kalustettuna vuokrattu.

- Kengännumerosi: 37. äh ketä jaksaa kiinnostaa

- Millainen olo sinulla on tällä hetkellä: No vähän turha suoraan sanottuna, väsynyttä ei jaksaisi edes mainita kun se on se defaultti.. :p

- Milloin viimeksi olit juhlissa: Viikko sitten synttäreillä. Ihan hei ilmapallojen ja kakkujen kanssa..

- Mitä sinulla on päälläsi nukkuessasi: Vaihtelee vuodenajan mukkaan

- Onko sinusta liikkunut huhuja: En minä niin mielenkiintonen ole :))


Noniin, nyt taas itsekeskeisyyden annos tälle päivälle täysi.
E

Melkein tekisi mieli vinetä siitä, että tehdäänkö pikkuasioita siksi koska halutaan olla ja edustaa niiden pikkuasioiden kautta jotain muuta, vai tulevatko ne pikkuasiat ihan luonnostaan.

En jaksa, väsyttää liikaa. Sitäpaitsi kaikki oleellinen tiivistyi jo.