IRC-Galleria

Elisje

Elisje

Immaterial Lives

60 opLauantai 09.06.2007 17:52

Oh. Viimeksi taisi olla vastaava fiilis joskus omissa lakkiaisissa. Uusi koulutuksen taso saavutettu!! :D Korkeakoulun eka vuosi kasassa \o/ (pienestä on iloittava hei!!)

Tämä viikko oli aika mainio tosiaan. Ja meni ihan hävyttömän äkkiä. Vasta istuttiin maanantain palaverissa juttelemassa siitä, että tuleva viikko on aina ollut tosi mukava. Ykkösvuoden tanssikoulutuksen loppuesitykset maanantaista perjantaihin ja keskiviikkona kahdesti. Se, mikä oli yllättävää oli tosiaan, ettei jännittänyt oikeastaan ollenkaan ja meni silti hyvin (paitsi tiistaina pientä haparointia, torstaina astetta suuremmat katastrofin ainekset (huomaa: vain ainekset, todellisuudelta vältyin) ja perjantai meni vallan mainiosti, vaikka ensin olikin semimasennus. Semimasennus siksi, ettei itsellä ollut ketään kavereita tai perhettä tai ketään katsomassa, toisin kuin oikeastaan kaikilla muilla. Vaikka kuinka tosiaan on muka itsenäinen, niin ei sitä selkeästi ole :]
Kelit oli taas ihan mahtavat tällä viikolla. Reenattiin savusaunassa balettia. Oli AIVAN IHANA professional training -meininki; kakkosesta nelosluokkiin oli muutamia ihmisiä meidän tunnille osallistumassa; nosti sitä tunnin tasoa heti aivan reippaasti. Varsinkin eilen oli aivan mahtava fiilis :) aamulla +31c, luokka täynnä ammattitason tanssijoita, hiki lentää ja meni jopa ihan hyvin. Tuollasta on se palkitseva treenaus <3
Eilen oli tosiaan viimeinen esitys :( jotenki haikeaa. Mutta en voi kyllä kieltää, etteikö olisi ihan perhanan helpottunut ja sellainen jotenkin tyhjentynyt olo, kevyt, kun on tosiaan ykkösvuoden opiskeluasiat kasassa. Mentiin Philippalle juomaan muutamat *hik*, ja näin kanssa sen oman CDK-soolon. Koreografia oli hirveä, ei musta ehkä ole sellaiseen vielä, mutta yllättävää kyllä ihan hyviäkin kohtia ja ainaskin vihdoinkin sellainen kömpelyysjäykkyys on ikäänkuin vähentynyt (selkäki liikkuu, WOHOOO!!)
Sitten päädyttiin taas hoilaamaan sitä britannian ihanaa lastenlorua keltaisesta onnellisesta ankkavauvasta *KWAK KWAK KWAKWAKWAK!!!* ja se jankkasi päässä ehkä muutaman tunnin... Tuli kamalan haikea olo, Sara lähtee Liverpooliin ja sen näki ehkä viimestä kertaa aikoihin, ja muutenkin sellainen lukuvuoden loppumisolo :'(
Mutta ihan mahtavaa. Gek op Leven!! Ah ja voi!!
Elise

p.s. Valinnaiskurssivalinta meni läpi :)) Täytin pokkana hollanniksi sen lomakkeen ja sain hyväksyttynä takaisin!! <3

Mustelmia ja nöyryyttäLauantai 02.06.2007 22:18

Reenit ohi!! Maanantaina alkaa Eindvoorstellingenweek, aika hienoa. Maanantai on ihan superbusy ja keskiviikko semisti, mutta tuntuu varmasti ihan hemmetin leppoisalta tämän pariviikkoisen jälkeen. Meistä koulitaan selkeästi Ihan Oikeita Tanssijoita, koskapa klassisen reenit on joka ikinen päivä... keskiviikkonakin, mitä ei ole ikinä ennen tapahtunut :D
Tuosta viimesunnuntaisesta könyämisestä tosiaan jäi aika nätit jäljet. Hauskaa kun ei hoksannut ensin ollenkaan, muuta kuin suuremmanpuoleisesti vuotavan sormen, mutta sitten seuraavana päivänä (itse asiassa kyllä nukkuminenkin meinasi sattua:DD) alkoi huomaamaan noita mäiskeen merkkejä. Aika murjottu olemus :p mutta kun, enhän minä tee mitään puoliteholla, että jos könytään, niin könytään sitten kunnolla <3 mutta nää alkaa haalistumaan jo. Onneksi ei sattunut pahemmin.
Keskiviikkona oli general run-through teatterissa. Nähtiin siis kaikkien teokset. Tuli kamala masennus!! Sitä kun jollain asteella on pitänyt itseään muka hyvänäkin (no okei, kohtalaisena) tanssijana niin oppi taas hitusen nöyryyttä. En minä onnistu niin hyvältä näyttämään lavalla! Samaten sellaiset tytsit, jotka ei ole pitäny melua itsestään ja jotka näki oikeastaan ekaa kertaa tanssimassa, niin hei hitto, ne oli hyviä. Ei mitään siis wonderful aah ooh -meininkiä, mutta kaunis perustekniikka ja ojennukset ja vartalonhallinta - eli tasan juuri ne mitä itseltä puuttuu :p Eli en välitä siitä millä luokka-asteella olen ensi vuona, kehitys lähtee kuitenkin aina itsestä ja omasta asenteesta. Näköjään siinä on parantamisen varaa. Nöyryyttä ei ole koskaan liikaa, jos sen tekee oikealla tavalla - nimittäin, voi joko a)kitistä ja manata omaa huonouttaan ja vaihtoehtoisesti päteä niillä harvinaisilla saavutuksilla tai b)päteä ihan siellä omissa aivoissaan ja tehdä töitä, töitä, töitä. Olen hemmetin laiska ja mukavuudenhaluinen, vaikka tuskin narsistiksi voisi sanoa sitten kuitenkaan. Lähinnä muistin taas, että on oppinut todellisesta tanssijuudesta ihan hemmetisti täällä ollessa. Syöksyin kirjaimellisesti pystymetsästä Euroopan eliittiin, ja sen kyllä huomaa. Pohjatekniikka ihan kateissa (no sen tiesin toki), lahjakkuudesta en ole varma, ottivathan ne sentään kouluun ja jopa ihan hyvälle luokka-asteelle. Olisi ollut parempi olla luokkaa alempana...
Saamarin hyväähän tällainen herätys tekee.
Nyt on muuten Kaikki hyvin, aika ihmeellinen tunne. (jos ei lasketa sitä competence examia jonka kimppuun käynkin nyt seuraavaksi)
24 päivää Suomeen!
Elsje

YökirppisSunnuntai 27.05.2007 20:11

Ompelin!! Osaan ommella vielä!! jiihii. Löysin tuossa joskus jokunen viikko sitten kivan kankaan ja sain jopa, duuh, tuon .. miksi sitä ikinä kutsutaankaan, valmiiksi.
Eilen illalla Michele invitoi yökirppikselle, se kuulosti niin älyttömältä (hienolta?) että oli pakko mennä. Alkoi kello 12 yöllä ja kesti klo 12 asti seuraavana päivänä, mutta oli kai se käytännössä kauemmin. Kadunvarret keskustassa ja normaali lauantaimarkkinatoriaukio oli ihan täynnä kojuja, ja tavaran tarjonta sen mukainen :)) Oli ihan totta kaikkea mahdollista siellä, vanhoja oikeasti hienoja huonekaluja, peilejä, lamppuja, koriste-esineitä, toisessa laidassa jotain pikkukrääsää ja vanhoja luistimia ja ties mitä. Muutama sovitusnukke ja mallinukkekin bongattiin... Muchan keksimainosplakaattikin OLISI OLLUT, voi hevonperse, anteeksi ruma sanankäyttöni nyt, mutta se olisi ollut _vain_ 10€ ja ei siltikään ollut varaa siihen. Olisiko ehkä just niin siistein sellainen?? Tämä typerä tapaus harmittanee varmaan seuraavat aika monta vuotta.
No minkäs sille sitten mahtaa. Mutta siis mikä oli varsin ilahduttavaa, oli tosiaan se, että kyseessä oli lauantai-ilta, ja vaikka pubit/kahvilat/baarit oli auki, niin sellaista päätönkana harhaantui reitiltä -meininkiä ei oikeasti ollut. Ihmiset sivistyneesti sulassa sovussa, osa katselee kirpputoria ja osa on viikonlopun normaaliviikonlopun vietossa. Nyt kun tässä Suomea niin muka ikävöi, niin tuossa yksi juttu mitä voi tulla siellä sitten ikävä >:] stroopwafelsien lisäksi!
Tänään lähdettiin toista kertaa Oisterwijkiin päin menemään, nyt päästiin jo johonkin seitsemisen kilsan kohdille, kunnes matka tällä kertaa tyssäsi (viimeksi alkoi sataa, päästiin joku parikymmentä metriä ehkä) mukavaan pikku pyöräkönyämiseen. Sarvet yhteen ja kolinkolin kynnetään tietä siinä sitten. Tylyä, olin enemmän huolissani ihanasta uudesta valkoisesta erittäin tahraastuneesta luomuksestani kuin ruumiinjäsenistä :p Michele onnistui kyntämään pelkästään nurmikkoa ja siten vältti ruhjeet, mutta pyörästä vääntyi poljin. Toivottavasti saa korjattua :/ Itse vasta nytten kotona aloin huomaamaan että näitä ruhjeita riittää, ensin luulin että oli vaan kädet auki, mutta itse tosiaan hallitusti laskeuduin kahden pyörän ja asfaltin väliin >:p Siitä onkin aikaa kun viimeksi pyörän kanssa telonut. Onpahan vaihtelua.
Viimeinen viikko edessä esitysten harjoittelua, sen jälkeen viikon verran esityksiä ja sitten - jotain. Toivon ja rukoilen, että saan säädettyä oman portfolionäyttökokeen sen verran aikaisemmaksi, ettei tartte elokuussa tulla takaisin tänne vielä :o
Tasan kuukausi Suomeen!!

Elsj

Tervehenkinen viikonloppuSunnuntai 20.05.2007 22:02

Tapasin suomalaisia!! Menin Amsterdamiin, treffailin ihmisiä joita en ole ikinä ennen nähnyt :) pieni maailma kyllä taas vaihteeksi; oli useampia yhteisiä tuttuja, ja tuon kaverin-kaverin-kaveripariskunnan nainen oli Halikosta kotoisin :) aika hauska. Teki kyllä ihmeen terää viettää pari päivää ns. Normaalien Aikuisten seurassa :p jotenkin ihan loputtoman väsynyt tähän tanssitipujen maailmaan. Ja kaikista pahinta on, että itse on vähintään yhtä kamala mitä nämä nuorikot täällä :/ Elämä pyörii aikalailla hyvältänäyttämisen ja suosiontavoittelun merkeissä, ja kamalan kilpailuhenkistä; eihän toi vaan ole parempi ja laihempi ku minä??? :( Jos en rakastaisi tanssia niin loputtomasti, en varmasti kyllä olisi tällä alalla.
Mutta niin. Keväinen A'dam on ihan mahtava. Ja täytyy kyllä todeta, ettei hetkeen ole nähnyt noin tajuttomasti populaa missään... Illalla oli paljon rauhallisempaa, nyt oli minilomaviikonloppu, ja todennäköisesti damilaiset olivat omilla lomillaan, ja turistit kaupungissa. Loputtomasti herttaisen pihalla olevia jenkkieläkeläisiä :) Suomisanoja kuului ohimennen kadulla korvaan. Mutta oli ihanaa tosiaan tavata itse suomalaisia ja saada jutella SUOMEKSI!! Kauhean mukavia ihmisiä olivat, juttua riitti, ja ihmeen kodikasta oli kyllä koko ajan. Illalla seuraan liittyi kaksi hollantilaista, ja nyt kyllä pisteet suomalaisille: meitä oli neljä suomalaista, aluksi yksi hollantilainen, ja joka ikinen meistä puhui englantia koko ajan, vaikka ei osoitettukaan sanoja vars tälle hollantitytölle. Mitä hollantilaiset tekevät samassa tilanteessa?? No en tiedä yleistettynä, mutta koulussa vaikka olisi kaksikin ulkomaalaista ja useampi hollantilainen ni vähempää ei voisi kiinnostaa heitä jutella englanniksi. Ne ei edes JUTTELE, keskenään vaan hollantia. Kyllä suomalaiset jossain tilanteissa - ainakin nämä ihmiset - osaavat oikeasti käyttäytyä. En voi olla hykertelemättä sille, että meidän vierailevat koreografit monet on muualta, ja sit käydään rehearsingit englanniks <3 hahhaa. Welcome to the Real World. Kaikki seurueethan käyttää kai englantia...
Vitsit, se asunto missä punkattiin, oli tosiaan Prinsengrachtin länsipuolella. Aivan ihana. Lautalattiat, isot hengailuikkunalaudat, näkymä kanaalille jne. Tuli paikannettua todella hieno puisto myös, ja Rembrandt-aukio, samaten kuin Leidspleinin ja Spiegelkorttelin alue. Aina oppii uutta :) Samatenkin oli hauskoja näkyjä kanaaleilla; paljon yksityismoottoriveneitä, ihmiset lipuu siellä viiniä juoden ja juoruillen. Oli kanssa mielenkiintoista istua kanaalinrannalla ja seurata kuinka nuo turistisightseeing-veneet mahtuu kulkemaan; kerrankin oli yhdellä pätkällä neljä isoa venettä ja hurjalta näytti. Torvet soi, raskaat matalat lautat heijaa edestakaisin, näytti siltä että kohta kyllä kosahtaa. Ei onneksi kosahtanut...
Olen kyllä aika patriootti; suomalaisen kanssa kun kartottaa Amsterdamia niin se on heti jotenkin paljon kodikkaampi. Niin kai se menee:/ Turha kai se on kuvitella, että yksinään maailmalle lähtiessä pystyisi kotiutumaan yhdeksän kuukauden aikana siihen uuteen paikkaan, jos on viettänyt koko 21 aiempaa vuotta elämästään yhdessä ja samassa paikassa. Sitäpaitsi paikoilla ihan totta joko on se kodikkuusfiilis tai sitten ei. Amsterdam on siinä rajoilla, Tilburg ei ole... katsotaan sitten kolmen vuoden päästä mikä on tilanne :)
Teki kyllä terää olla ihan tavallinen kävelijäihminen hetken. Olla ihan vain suomalainen, tavis. Tavikset on aliarvostettuja :D
Elisje

Aldijuustorakkaus & ajatuksia revontulistaMaanantai 14.05.2007 21:56

Olinpa reipas! en ostanukaan mitään herkkua kaupasta :D
Sen sijaan aloitin leipäkuurin, oltuani ostamatta leipäjuttuja ööö kolmeen kuukauteen? (niin siis söin kyllä aina välillä mutten oikein kamalasti ole ostellut...). Kotiin päästyäni loin herkullisen välipalahetken, aukaisin juuston ja leivän ja aaah tuli ihan törkeet Saksaleirintäaluefläsärit :) Aldi my lifesaver :D Ulkomailla olemisen positiiviset puolet iski niskaan muuten; luonto viheriöi, koulussa on kevyttä, sain leipää juuston ja kalkkunan kanssa, ulkona ihana virkistävä raikas kesäsade. Kappas huijakkaa, näin sitä lennetään fiiliksestä toiseen!

Eilen illalla etsin kulttuurihistorian tunnille jotain kuvaa viidestä sanasta. Otin vihdoin tuhat vuotta mietittyäni Revontulet. Pitää siis valita sana ja kuva, joka on omasta mielestä kaunis. Eikö revontulet tosiaan ole? Tekisi mieli tietää niistä enemmän, tai sitten ei. Olen ihan höplä, ihan hulluna tuollaiseen polar zone -magiikkaan :) ne on ihan totta jotenkin tosi maagisia!! Ihan hiljainen kylmä pakkasyö, puhdas hanki, yksinäisiä karuja kuusia, tähdet ja revontulet. Minusta siinä on jotenkin tunnelma niin kaiken humaanisuuden yläpuolella, ettei se voi olla muuta kuin jonkin sortin magiikkaa. Muistanpa yhden kerran Oulussa polkiessani Patosiltoja kaupungista kotiin; vasemmalla oli vesilaitos, Merikosken sillat, katulamput, teollinen vesisuisto, liikenne ja oikealla puolella ylhäällä pimeä kuun puoleinen taivas, tähdet ja revontulet. Oli mainio fiilis, kun siinä sillalla ajeli, jakoi näppärästi maiseman ikään kuin kahteen erilliseen maailmaan :o Revontulia ihan totta voisi pällistellä ihan loputtoman kauan. Joskus penskana (Pyhälläkö se oli, mene ja tiedä) lojuin hangessa ja töllötin taivasta. Ihana vihreä hulmuaminen taivaalla. Oih!

P.s. Nyt on kamalan kodikas olo jotenkin tässä ulkomaisessa vinttiasunnossa istuessani. Muistuttanee jostain perhematkoista kai sitten...
Eliis [as they call here]

SadeviikkoSunnuntai 13.05.2007 15:26

Niin, nyt saatte sit lällätellä mulle vaihteeksi kun täällä meni ne taivaalliset kesähelteet ohi >:]
(Jessus hajoan noihin puluihin kyyhkysiin whatever, kluu klurrr klurr kluuu klurr klurr kuuluu tuosta pään päältä ihan totta 10h päivässä 7pv viikossa..... RRRRRAAAAAH)
Alettiin tekemään loppuesityksiä. Täällä oli muuten tanssifestivaalitkin, Dance one world. Norjalaista laatulihaa ja kaikkea sellaista! Belgialta ja Israelilta oli ihan siistit esitykset, mutta meidän koulun kolmosten oli silti yksi parhaista <3 jee :D Onneksi en hakenu Danshögskolaniin, förlåt vaan jos joku fanittelee sitä koulua :] Mutta siis niin, nuo loppuesitykset, mitähän tuosta meidänkin jutusta mahtaa tulla.. Veivataan samaa pätkää hiukan eri tavalla läpi ja läpi, perjantaina oli jonkinsortin KONTAKTI-IMPROA (mutta huolimatta osa-aikaisesta kirosanan maineesta se oli tällä kertaa ihan siistiä) ja siitä ehkä jotain inspistä taas koreografille. Aussilaislähtöinen, modernin tekijä. Mukavaa oli mm. kuulla häneltä että valmistumisen jälkeen elämä on tanssijana paljon kivempaa, mitä opiskeluaikoina :D lohdullista, kun kaikki aina sanoo että opiskeluaika on sitä elämän parasta aikaa :p
On muuten ihmeellinen tunne kun on kouluvuosi läpi. Jotenkin sittenkin voittajafiilis, ainakin niin kauan, kun ei kysele muiden pisteitä :D Taas eksyn aiheesta (niin, pitää sitä itteensä hehkutella aina joka välissä), meidän toinen koreografi aloittaa vasta kuun loppupuolella, se oli joku ranskalainen häiskä, joka on tehnyt salsaa, jazzia, hiphopia, meidän nimike oli joku ihme funk&pop... vähintään uutta ja hyödyllistä, toivon!
Löysin valkoisen kankaan marketilta! Ja jopa muut vermeetkin siihen! <3 Saan alkaa väkertämään tuota kesäyläosaa jee! :) Kaikkia kiinnostaa jee :D
44 Päivää Suomeen (kesällä tulee muuten ihan varmana ikävä tätä mestaa)

Jessus. Tulipa hyvää tyhjänjauhamista taas tähän.

Elsje

Philip Glass & Beamonte NavarroSunnuntai 06.05.2007 00:02

Koskaan kuunnellut (uus)klassista viinihiprakoissa? Suosittelen!
Kevään (kesän???) valkoiset vaatteet -kausi avattu, tosin vain housujen muodossa. Kaupoista ei löytynytkään mitään kivaa ostamisen arvoista yläosaa :(
Kesäilmat jatkuu
54 Päivää Suomeen
(tosin ei sinne kai kantsi kauheena kaipailla... merta on ikävä:I )

Els

LentokentätKeskiviikko 02.05.2007 18:02

Tuli mieleen taas tänään, katellessani noita Suomen-lentoja. Muistan ajan - oliko se peräti vain reilu vuosi sitten?? - kun en ollut koskaan mennyt yksin lentokoneella. Hui!! Piti sitten uskaltaa mennä. Puoliksi kauhulla ja puoliksi Suurella Jännityksellä lähdin matkaan Oulun kypyiseltä asemalta Tukholman kautta Amsterdamiin. Hämmästys, näinkö helppoa se olikin? Amsterdamin kenttää ei jaksanut katsella silloin, tuli vain suoraan koulukaupunkiin restailemaan ennen kokeita. Takaisinmennessä oli sitten sellainen juttu, että oli ihan tolkuttoman väsynyt ja kipeä ja lento lähti joskus illalla.
No joka tapauksessa. Suuret kentät kiehtoo jotenkin, niissä on muka sellainen ikuinen elämä ja hyörintä. Ja ajatuksena vinkeä tämä lentokenttäverkosto - maailman kiertäminen on mahdollista käymättä käytännössä kertaakaan ulkona. Aika hullua, vai mitä?
Montakohan kertaa olen joko laukannut kauhealla paniikilla, tai laahustanut aikaakuluttaen samaisen Schipholin läpi. Nyt siinä ei ole mitään muuta hohtoa enää, kuin kotiinmeno. Ihan järjettömän kokoinen kenttä se kai on, tosin ei ehkä Pariisiin verrattuna - mene ja tiedä, en muista Pariisin kentästä tarpeeksi. Siinä oli vielä syksyyn asti hohtoa. Jännitys, mistä lähtee oikea lento, löydänkö, kaikki myymälät, kansainväliset lennot, hii! Mutta arvaa, kerrankos siellä viettää yönsä koittaen nukkua ilmanvaihtokanavan hyisen vedon alla, katsellen kun remonttimiehet maalaavat lamppupylväitä ja poimivat karanneita heliumpalloja katosta :) Siinä vaiheessa siitä katoaa kaikki uutuudenviehätys ja suuren tuntemattoman jännitys. Suhde siihen muuttuu ehkä jopa tuttavalliseksi ja perverssin kotoisaksi.
Seuraavan kerran, kun taas kuljen Schipholin läpi portille B11 tai C12 tai mitä milloinkin, voi ehkä muistella kaiholla niitä aikoja, kun vielä oli sitä Suuren Maailman tuntua. Onhan se vähän kyyninen ajatus, ettei mikään loppujen lopuksi tunnu enää miltään...
Kyllä se iso lentokenttä aina tuntuu joltain. Edes pienesti. Promise. En halua kasvaa aikuiseksi!

Elsje

Ik zal een van de tweedejaars zijnLauantai 28.04.2007 14:32

Eka vuoden kokeet läpi! Oikeasti, en halua alkaa vertailemaan muihin jne (mitä kaikki tekee), koska ei voi tietää erilaisia lähtökohtia ja menneisyyksiä ja en sano että omani olisi kaikista leppoisin. Joka tapauksessa, hiukan haamuilee edelleen, ja olen rehellisesti aika ylpeä itsestäni. Tulin tänne, tein tämän, onnistuin! Opettajat tuntuu ainakin jossain määrin kannustavilta edes silloin tällöin. Eilinen CDK-n arvosteleva toinen opettaja tuumasikin jotain että olet tanssija, really, mutta puuttuu oma persoonallinen taiteilija siitä tekemisestä vielä, oma tyyli tms, mutta sanoi siis että sitten kun sen saa mukaan niin se on että, WOW. <3 oih:I Tuo kannattaa pitää mielessä. Nyt kun saa ehkä aivotkin tästä pelittämään tämän homman kanssa, eikä vain haraamaan vastaan, niin eiköhän se oma persoonallinen taiteilijapuolikin ala löytymään. :)
Ensi vuona uudet lajit ja uudet kujeet. Ajattelin keskittyä moderniin eli tulee Limonit, Cunninghamit, Grahamit (no se oli jo) ja minor-aineet ja kaikkea kivaa :) Ei malttaisi odottaa toisaalta. On se julmaa kun ei tiedä mitä odottaisi ;D Nyt näitä kevään loppuesityksiä vai kesää vai ensi syksyä :DD Sounds like having a nice life tjsp.
Mulla oli joku kerrassaan mainio ajatus mikä piti laittaa ylös, mutta en tietenkään muista sitä enää kun paasasin noista tanssijutuista. Se liittyi siis johonkin elämänhallintasysteemiin :p Mikähän hitto se oli!!! pahus.
No kummiski. Ulkona alkaa olemaan aika mainiot auringossamakoilukelit ehkäpä kenties oi, ja voisin lähtä puistoon esim kehittämään omaa taiteellista minääni taas - piirustuslehtiö ja kirjoituslehtiö. Irkki tappaa taiteellisuuden?? Kyllä kummiskin, enemmän tai vähemmän :D Nytpä tulikin hyvät perustelut miks mut pitäisi päästää tuolle Ruimte en enscenering -minorkurssille ensi vuona (eli siis tila ja .... scenering..??? en osaa suomee!!) eli.... kaikki taiteellinen toiminta on aina plussaa ja kehittää omaa ilmaisua ja blaablaa... Kurssi on btw hollanniksi. Otetaas taas vähän asennetta senkin kielen opiskeluun :p

Elise het echte dansere!!

jälkeenpäinmuistettu p.s.#1: Koti-ikävä saattaa johtua siitäkin, ettei ole merta täällä. Voi ihan hyvin olla, että se meri on kuitenkin niin iso osa omaa minää että on joku osa kadoksissa kun sitä ei ole..:(

p.s.#2: haluaisin kovasti oppia itsenihemmottelukyvyn ilman, että siitä tulisi syyllinen olo :<

HellettäTorstai 26.04.2007 03:26

Tanssikokeet ohi. Soolo huomenna. Vapaa viikko perjantaista alkaen. Lämpöasteet +24 ja aurinkoa, uv-indeksi 6-7. Suomessa jotakuinkin +10c. Ei sinällään tee kauheesti mieli valittaa sikäli. Plus että täällä kohta alkaa meidän koreografien kanssa työskenneltävät esitykset. Ei malttaisi odottaa, VIHDOINKIN saa ihan kunnon koreografiaa tehdä eikä koko ajan koittaa vääntää jotain omaa :( kamalan väsyttävää. En mie koreografiksi tahdo, vaan tanssijaksi!! Pyh.
Loma tulee ihan hyvään paikkaan kyllä.... Vappumunkit joutaa siirtämään muutamalla päivällä kerrassaan surkean rahatilanteen takia, mutta niin.... Täälläkin sattuu olemaan 1. toukokuuta Queen's Day, mutta pitäisi mennä Amsterdamiin tai Groningeen että näkisi mitä se on. Ehkä ensi vuonna?
Edelleen vaivaa koti-ikävä :( plus etten oikein osaa kohdistaa sitä mihinkään tiettyyn paikkaan. Eikä tämäkään ihan niin kotikoti vielä ole. Pitäisi olla kokenut kaikkia ihmeellisen ihania asioita, ennenkun asuttu kolo muuttuu turvasatamaksi ja rauhallisuuden keskukseksi. Mistä niitä ihmeellisen ihania asioita saisi? Mukavaa ja leppoisaa täällä on, mutta silti kaipaa vielä takaisin. Surullista ajatella, mutta ehkä koti-ikävän tunne tulee seuraamaan koko elämäni ajan. Se on muuten hyvinkin mahdollista tällä ammatilla. Töiden perässä sukkuloidaan, mihinkään ei ehdi kiinnittyä ja iskeä juuriaan. Jännä silleen, katsotaanpa tuleeko kesällä ikävä tätä paikkaa :)) Tahdon Kodin! Sanoisinko, että äidinkielinen koti saattaisi helpottaa sitä juurtumista :/ Tylsä myöntää, mutta ehkä minusta ei täysiveristä kosmopoliittia ikinä saa. En siihen kyllä ole koskaan pyrkinytkään.
Ja kaikille, jotka vinisee että elä vinise, kun saat olla ULKOMAILLA siis wow, niin tulee se arki kuulkaa täälläkin. Suomessa on sitäpaitsi ihanasti monet asiat!

Elisje