syön stressiini
jalkaani on ilmestynyt pelottava mustelma
olen jälleen vainoharhainen
huone on edelleen läävä
enkä edelleenkään saanut aikaiseksi sitä, mitä tarkoitus
olin tänään nolo ihminen
tieto siitä että joudun piakkoin vaivaamaan äitiä kohtuuttomilla maksuilla
mitä jos todellisuus ei voikaan pysyä yhtä kauniina?
petän taas lupaukseni, eli en tule kotiin
sain ihmiset muuttamaan aikataulujansa vain oman etuni vuoksi
pelottaa että tulen hulluksi
pelottaa että en olekaan hullu ja näenkin jotain minkä en halua olevan todellista
pelottaa että tämä on tässä. siis elämä
en saa aikaan niitä suuria asioita joita haluaisin ja joita pitäisi
enkä oikeastaan ole tarpeeksi luova
kulutan turhaan sähköjä
ja olemassaolollani muiden ihmisten hermoja
se on täällä taas
masis.
Jos jokin on kaunista, eikä satu, niin se tieto, että minua odotetaan tuolla jossain ja asunnossani saa lämmintä vettä, valot toimivat ja sänky on mukava.