IRC-Galleria

Voihan tätä mainokseksikin kutsua.

Eli Usvan lapsille lähti kolmosluvun ensimmäinen osa menemään. Seuraavaksi sitten alkaa tapahtuakin. BP

On poutasää?

Pelkäsin projektin keskeyttämistä ennen Desua aivan kamalasti, koska viimeksi siitä ei seurannut hengelleni mitään hyvää. Nyt kuitenkin mieleni on tyyni. En ole kateellinen kenellekään, en tunne itseäni (vielä) eeppiseksi epäonnistujaksi. Taisin tarvita lomaa ihan oikeasti. Katson jos tällä viikolla tosiaan saisin pukuani valmiiksi ja jos en Millaa saa kuvamaan, niin kenties Emilia saattaisi olla kiinnostunut, mikäli aikaa riittää.

Mietin tässä myöskin, ottaisinko puvun mukaan Animeconiin lauantaiksi? Perjaintaina taidan olla Ryoga Ranmasta = simppelein puku, jonka olen koskaan joutunut tekemään. Peruukki toki on jonkinlainen onglema. Jos sen nyt ehtii enää tilaamaan ja saamaan ajoissa... : <

Enpä tässä muuta ehdi sanoa kuin, että hyvää yötä. Ehkä vihdoin ehdin bloggaamaan CdC:hen ihan kunnolla.

En saanut pukua valmiiksi. Vitutusmittari meni rikki ajat sitten. PER.C.STÄ. Olisi kiva osata joskus ottaa jotenkin optimistisemmin tai edes itseironisesti.....................................

Yhden keinon kyllä onneksi keksin jo, mikä oloani tulisi helpottamaan. Minulle ei alunperinkään merkinnyt voitto.. Joten ajattelin tehdä ensi viikolle puvun valmiiksi KUNNIALLISESTI ja Milla voi sitten täällä Tampereella ollessaan photoshootata oikein hienot kuvat. Se on sen arvoista, jos vain saan tuntea tehneeni kunnollisen puvun, en ehkä täydellistä, mutta kerrankin kunnollisen.

Kuka pääsikään Ikatan vaatetuslinjalle? Ilmeisen hyvät pisteet oli (täydet????)

Anteeksi, en ole ehtinyt päivitellä oikein mitään. TE TIEDÄTTE MIKSI. Joten. Toivotaan, että puku tulee valmiiksi.

Ostin pari vuotta sitten itselleni koristekurpitsan Punanaamiosta, koska suunnilleen tuolloin vakiinnutin nimimerkikseni Pumpkinin....... Tiedättehän, se on sellainen oranssi kurpitsa, johon on Halloweenin kunniaksi leikattu evil naama. Omani on styroxia, joten sitä voi pitää ympäri vuoden koristeena. Äsken siirsin tuota kurpitsaa sivuun, kun etsin siimakelaa kaulakorua varten. Siinä tuntui painoa.


Kurpitsan sisään pystyy laittamaan asioita ainoastaan tuon kapean suusukon kautta. Ei siis edes kynttilää, se on ainostaan koriste. Yhdistelin mielessäni seuraavia asioita, jotka vihjailivat painajaismaisesta totuudesta uskaltaessani siirtää sitä tasan kaksi kertaa:


A) Kurpitsa oli painava
B) Rami on valittanut oviaukon luona outoa hajua
C) Yläkerrassa on ollut jyrsijöitä
D) En koskaan tajua minne ne jyrsijät ovat kadonneet suljetussa ja tiivistetyssä huoneessani.....

=KURPITSANI ON JYRSIJÖIDEN HAUTUUMAA................

Yhtenä kesänä pelästyin aamulla vierestäni kuuluvaa ääntä, kun kovakuorianen kipitteli kurpitsasta sisään ja ulos..... Lopulta hymähtelin asialle itsekseni. Halloween-kurpitsa ja ötökkälegioona yhdistyvät tietenkin päässäni The Nightmare Before Christamasiksi. Tämä tosin on sama asia över 9000. Kyllä ovat paikan keksineet. 8DDDDDDDD


Nyt en kyllä ryhdy aisaa tarkistamaan, koska saisin siitä traumat ja painajaisia pitkäksi aikaa. Mutta kyllä nyt aika hyvin on minut vakuutettu tästä asiasta, kun en ole kurpitsan sisään mitään itse pistänyt.

Pitäisi varmaan askarrella miniatyyri hautasmaanportti tuohon eteen, niin voitaisiin leikkiä kotia.

http://www.cosplay.com/photo/2943057/

http://www.cosplay.com/photo/2943061/

Paljon on käytetty kuvan muokkausta, mytta silt. Harvoin tulee sellaisia aitojaitoja fanituskohtauksia minulta, varsinkin kun kyseessä on cosplay. No nyt tuli yksi ja iso. Respect. Joskus kävi mielessä tehdä Emily, koska nuo luujutut on yksinkertaisesti siistiä totetuttaa, vaikka vaikealta näyttävätkin.

Minkä hiton takia mielialani ovat tällaista vuoristorataa? Ensin masentunut, sitten normaali, masentumaan päin, normaali, pirteä, taas alas. Se on jotain todella argh. No ei sentään ole jatkuvasti alhaalla.


Olen ollut niin ö-pisteessä tänään kaiken suhteen, että mietin vakavasti jälleen kisan jättämistä väliin. Nyt löydän itseni kuitenkin taas hommista, kiitos tarot-korttien lukemisen netistä. (Toimii minun mielestäni ainakin melkein yhtä hyvin kuin normit.) Luin kahden tien deckejä ja ilmeisesti, kunhan en kaadu omaan pässinpäisyyteeni (eli iiiihan kaikki pieningä piirtoa myöten on saatava tehdä itse), lopputuloksena on joko uhrautumisen kautta haettu päämäärään pääsy tai henkinen tai materiaalinen voiton juhlinta. Niin. Mitä sitten tarkoittaa. Varoitteli kyllä myös siitä, että saattaa elätellä turhia toiveita, vaikka voitto ei ole varma. Enigeis. Tärkeintä nyt oli saada tietää, että saan puvun kasaan. Henkinen juhlinta voisi olla ihan kiva palkinto. BD

Turkiskangas on muuten ihan hyvän pituinen ja väri pienellä tuunaamisella ok, koska väri vaihelee (valosta riippumatta) pelissä niin paljon.

Tänään mennyt aivan liikaa aikaa aivan vääriin asioihin...........D: Huomenna herään aikaisin. Kahdeksalta. Teen salaisen projekti nro 1:n valmiiksi ja sitten myös Mooglen siinä toisella kädellä. Ja päivän tavoitteena on saada myöskin vielä jotain muuta aloitettua/korjattua. Voin kuitenkin todeta onneksi, että mitään puvun osaa ei ole täysin aloittamatta. Paitsi turkis ja sitten tavallaan nuo helmakoristeet. D: Oikeastaan mikään muu ei stressaa niin paljoa, kuin alaosan kankaan maalaaminen ja kaikkien helmakoristeiden tekeminen tuhottoman hitaalla tahdilla. Viimeksi kyllä muistan vöiden kiinittäisen tapahtuneen yhdessä illassa, että ei sen suhteen niin kamalaa stressiä, vaikka se niin näyttävä osa pukua onkin.