Saan aina kauheita déja vuita kaikista otsikoista, joita heittelen blogeihin..... Niin kuin minä tai muu olisi niitä aiemmin näkyvästi käyttänyt. Toisaalta, déja vu on vain déja vu.
Inha fiilis _taas_. Inhat fiilikset ovat oikeasti yksi maanvaiva, varsinkin ei tiedä mistä se johtuu. Pitänee vain huokaista oikein syvään ja tyhjentää hetkeksi mieli.
Ah, noh, voisihan ahdistuksella olla jotain tekemistä tämän mekkosen kanssa, jonka koulussa ompelin... En ole tyytyväinen. Se ei ole yhtä hyvä kuin pitäisi. Toisaalta! Mietin, ettenkö vain olisi voinut mennä laihtumaan. Mekko on tehty viime syksyisen leningin peruskaavan mukaisesti sitä sen kummemmin leventelemättä.... Olisinko? En usko, tosin olenhan tässä uudesta vuodesta jo vältellyt pastoja, perunaa ja valkoista leipää melko urakalla. Paljonkohan puntarit maksaa? (KVG) Olisi joskus kiva jopa ihan tietää varmasti, että mihin suuntaan paino on lähtenyt heittelehtimään.
Minua on muuten jo monen monta kuukautta kismittänyt tapa, jolla olen hylännyt Rosien ja Gastonin... Olen niin pahoillani heille ja myös teille, jotka olette lukeneet Usvan lapsia. Vähän samassa tilassa on Elusive Elyse. En tiedä mihin suuntaan haluaisin sitä viedä. Raakile, mikä raakile.
Lähdenpä tästä parisen tunnin kuluttua illastamaan Speak Easyyn, jospa onniustuisin pysymään siipi- tai salaattilinjalla.
Kaipaan pelejäni. <3
Tässä hyvää musiikkia.