IRC-Galleria

Voi hyvää päivää, kyllä se "tukau" on ihan yhtä hyvä 使う kuin tsukaukin. Virallisiakin translitterointitapoja on monia, saati sitten kun päästetään asiaan perehtymätön japanilainen asialle. Partikkeleja kirjoitetaan yhteen muiden sanojen kanssa, shu-kanan kohdalla käytetään syu-kirjoitusasua jne. Toisinaan sitä paitsi tuntuu, että suomalaiselle "shi" on ehkä vähän hämääväkin, se kun ei ole yhtä "suhiseva" kuin englannin vastaava. Japanin 「～しい」 on jotain englannin she:n ja suomen sii-tavun väliltä.

Kirjoitusvirheet vähenevät, kun käyttää kirjoittaessaan vain kahta (tai vokaalikanojen kohdalla yhtä) merkkiä per kana. Sanasta "hitsuyou" tulee helposti "hitusyou" eli "hitsushou" tai "histuyou" eli "ひｓつよう", mutta tu-kirjoitustavan kohdalla kirjoitusvirheen riski on pienempi.
"Huomatkaa etenkin tavut tsu, shi, chi ja fu" -huomautuksia ei kirjoitettu sen takia, että osaisitte kirjoittaa ne oikein, vaan lausumisen vuoksi. (Tosin "fu" on aika kaukana englantilaisesta vastaavasta...) Tai mistäs minä tiedän. Ehkä jonkun mielestä länsimaissa yleisimmin käytetyn romaji-japanin kirjoitustavan oppiminen on tärkeääkin.

おう:n translitterointitapa on jäävuoren huippu.
(Jos kirjoitan japania osaavalle, kirjoitan "ou", ellei toinen ole niin tarkka, että se pitäisi kirjoittaa "ō", kirjoitan niin tai jos se ei tule mihinkään näkyviin, kirjoitan "ô". Jos taas kirjoitan japania osaamattomalle, kirjoitan todennäköisesti joko "oo" tai "...ou, mutta se luetaan ...oo."

http://en.wikipedia.org/wiki/Wapuro_romaji

Saikin intaanetto jou no fuseina riyouga tahatushite orimasu.
Bangumino gazou ya eizouwo kenrishano kyodakunaku intaanetto wo tsuujite haishin, haifushitarisurukotoha houritude kinjirareteorimasunode gochuui kudasai.

Jos et saanut tuosta selvää, niin luepas se merkintä, jonka kirjoitan tämän jälkeen. :]