Aamulla tepastelin luppoajan sattuessa kohdalle reippaasti takapihalle tarkoituksenani aloittaa joka-aamuinen keuhkojen tervaus. Aurinko paistoi, ilma oli lämmin ja elämä tuntui taivaalliselta. Totuus kuitenkin iski vasten kasvojani paskanhajun muodossa. Voisin lyödä vaikka vetoa, että jossain Suomen lakikirjan lukuisista pykälistä kiellettään ihmisen ulosteiden levittäminen takapihalle tiiviissä rivitaloyhteisössä, tai ainakin toivoisin kiellettävän. Lemu oli sanalla sanoen tyrmäävä. Olin ihan aikuistenoikeasti valmis lyömään vetoa, että arvon naapurinrouva oli päättänyt päästä vähällä ja tyhjentänyt kesämökkinsä ulkohuussin kukkapenkkiinsä. Tarkoituksenaan tuskin mitään naapurisovun edistämiseen liittyvää. Joka tapauksessa, löyhkä oli iskeä meikäläiseltä jalat alta, ja näimpä päädyin siirtymään takaisin raikkaisiin sisätiloihin. Sauhuttelu oli olosuhteiden luomasta pakosta jätettävä juna-asemalle.
On se nyt perhana. Ei täällä voi vieläkään ikkunoita avata ovista puhumattakaan. Äitykkäni mukaan sierainten limakalvoja mädäännyttävän saasteen pitäisi hävitä muutaman vuorokauden kuluessa. Pyykkipoikaa nenään ja ikkunat kiinni, peace dudes.