Vain yksi aamu muiden joukossa, samanlainen kuin muutkin. Aurinko nousee samalla tavalla kuin muulloinkin, kahvinkeitin ei pidä yhtään sen erilaisempaa ääntä kuin eilenkään. Dösät kulkee samoilla aikatauluilla kuin viikko sitten, autoja ajaa ohi ensi viikollakin. Kello kulkee samaan tahtiin ja syyskuun kirpeä ilma kietoutuu kaulaani aivan kuin viime syksynäkin.
Just another day calling me a loser.
Silti sydämeni hakkaa lujempaa kuin koskaan ennen, käveleminen on nopeampaa kuin kuukausi sitten eivätkä ajatukseni ole ennen näin harhailleet.
It's gonna be a better day.
Poika bussissa vastasi hymyyni.