IRC-Galleria

Sanon näin etukäteen että sen liikapatrioottisuuden voi tunkea perseeseen. Ei paljon naurata katsella väkivallan nousua (maahanmuuttajien potkimista katuun Finlandia-vodkapullo kädessä) Suomessa isänmaallisuuden takia. Hienosti tämä juhla yhdistää meitä ylpeitä veteraanien jälkeläisiä.

Ja linnanjuhlat, terve vaan.

Ja miksi minusta tuntuu että kun itselläni alkaa mieliala nousta niin imen sitä muista?
Joulumieltä nyt ihmiset, ei tässä jaksa yksin hyvällä päällä olla.

Niin se koulu vain taas alkoi mielenkiintoisissa fiiliksissä, puuttuu pari koulukirjaa, jee. Pitänee ostaa piakkoin.

Joulutunnelmat pääsevät kohta valloilleen, mikä on hyvä juttu. Muutto odottaa myös edessä, joten erilainen joulu tästä on tulossa, toivotaan ettei stressaavampi. Onneksi nyt on helvetillisin kuukausi maan päällä kahlattu läpi.

"Yksi lasi ja kaksi pilliä
Ammenna varastoni"

"Et
Nähnyt
Näkyvyyttäni
Ikinä"

Joonatan Laihi

Jeh, akustinen keikka takana. Hyvin meni, kiitos kaikille paikalla olleille, olette loistavia.

Tämä on ollut varmaan älyttömin, ärsyttävin ja raskain kuukausi elämässäni. Ja eilisestä vielä, se oli valopilkku.

Näissä fiiliksissä lopettelen. Seuraavaan kertaan.

Tänään koulussa pingistä ja keilausta palloilukurssilla, toisessa olin vain jotenkuten hyvä, pingiksessä nimittäin. Keilaushallilla yksi jannu rupesi kutsumaan mua rumpaliks ja sanoi että kaikki on rytmitajusta kiinni, 4 askelta ja sitten heitto.
Mutta mäpä olen liian proge sinne hallille.

Kiitos kaikille tästä päivästä, masentava olo on. Siitä kiitos parille henkilölle.

PS. Pink Floyd on maailman kieroutuneinta musiikkia, ihmiset. Ja The Wall yksi maailman parhaimmista albumeista. Kuunnelkaa se. Lyriikoiden kanssa.

Tänään starttasi yhteistoimintaviikot koulussa, valokuvausta ja pallopelejä tiedossa, rok! Jyräsin (puolin tai toisin) lentopallossa.

Kotiintulomatkalla oli hyvä fiilis kunnes näin jotain, mikä ei tuntunut mukavalta. Mutta näitähän sattuu.

Kotona äiti teki aika laimeata kalasoppaa :'D mikä sopi ja sopii yhä päivän fiiliksiin.

Tänään minua kannustettiin(ko) jatkamaan päiväkirjaa ja tässä sitä nyt rustataan. Päivä ollut semitylsä, pari runoa tuottanut, lähinnä jatkoa vanhoille. Tuli neljäosainen haiku-sarja, minkä voi lukaista rakkausrunot.fi:stä. Kurjaa angstifiilistelyä. Pari viime päivää olleet masennuspäiviä, mutta geeneissähän tuo vain, typical teenage angst.

Koulussa eilisestä lähtien ollut liikkeellä ihme huhuja, joille on saanut nauraa ihan tarpeeksi. Sensaatiohakuista shittiä, welcome to Tervakoski!
Pitkän matematiikan kokeesta tuli revittyä 8-plussa, olen ihan kohtuutyytyväinen.

Koulusta päästyäni tulin kotiin, menin hakkaamaan Haloa puoleksi tunniksi, sitten kamat kuntoon ja Helsinki-city, here we come! Tekee hyvää olla taas täällä.
Tervakosken nurkkapatrioottisuus alkaa vähitellen tympimään. Ja kunnolla alkaakin.

Jea tosiaankin, kyylät tulevat rakastamaan tätä päiväkirja-ominaisuutta, tästähän voi angstata "henkilökohtaisesti kaikkien näkyviin"

Sinä
joka luet tämän, haiku sinulle:

"Sinä, takaisin
Onneksi on elämä
Kun täällä olet"

PS. Tämä tästä vielä puuttui
16.11.05 20:53 <ssalla> tosiaan, sussa on hieman ridgen näköä.