Sanon näin etukäteen että sen liikapatrioottisuuden voi tunkea perseeseen. Ei paljon naurata katsella väkivallan nousua (maahanmuuttajien potkimista katuun Finlandia-vodkapullo kädessä) Suomessa isänmaallisuuden takia. Hienosti tämä juhla yhdistää meitä ylpeitä veteraanien jälkeläisiä.
Ja linnanjuhlat, terve vaan.
Ja miksi minusta tuntuu että kun itselläni alkaa mieliala nousta niin imen sitä muista?
Joulumieltä nyt ihmiset, ei tässä jaksa yksin hyvällä päällä olla.