(Kuvaa käytetty luvan kanssa)
(The Pirate Bay (TPB) on omien sanojensa mukaan maailman suurin BitTorrent-seurantapalvelin. Sen perusti ruotsalainen tekijänoikeuksia vastustava järjestö Piratbyrån vuoden 2003 lopussa, mutta se on lokakuun 2004 jälkeen toiminut itsenäisenä organisaationa. Toimintaa harjoittavat Gottfrid Svartholm, Fredrik Neij sekä Peter Sunde, omien sanojensa mukaan harrastuksena. He luonnehtivat toimintaa aatteelliseksi toiminnaksi vapaan tiedonvälityksen puolesta.) - Wikipedia
---
Ruotsissa tapahtuu. Alkuasetelma on siis tämä.
- Tukholman käräjäoikeudessa alkoi maanantaina 16.2 oikeudenkäynti neljää The Pirate Bay-nettisivuston taustalla toimivaa henkilöä vastaan.
- Syytteen mukaan miehet ovat auttaneet muita rikkomaan tekijänoikeuksia. Miehiltä vaaditaan 100 miljoonan kruunun (10 miljoonan euron) korvauksia.
- Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen, koska eivät ole tehneet mitään lainvastaista.
Ennen kuin jatkan, kerron hieman, miksi syytetyt kiistävät syyllisyytensä.
Pirate Bayn toiminta perustuu täysin BitTorrent-tiedonsiirtojärjestelmään. BitTorrentin avulla voi ladata tiedostoja suoraan toiselta käyttäjältä.
(Lisätietoja BitTorrentista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/BitTorrent)
Pirate Bay ei siis itse jaa mitään tiedostoja, vaan sen kautta voi etsiä ja ladata haluamiaan tiedostoja. Valtaosa sisällöstä (n.80%) on tekijänoikeusvapaata. Toisin sanoen, Pirate Bay on kuin tyhjä sivusto, jolle sivuston käyttäjät lisäävät itse sisällön.
Näin ollen syytös siitä, että TPB:n taustalla toimivat henkilöt jakavat tekijänoikeudella varustettuja tiedostoja ilmaiseksi, on täysin perätön.
Joka tapauksessa juttu meni oikeuteen, ja tapahtumaa pidetäänkin yhtenä aikamme merkittävimmistä oikeudenkäynneistä. Nyt alan pisteyttämään syyttäjän ja puolustuksen argumenttien tasoa päiväkohtaisesti ja liitän tänne Piraattiliiton kirjoittamaa oikeudenkäynnin kulkua päivä kerrallaan, aivan vähän referoiden:
---
"1. PÄIVÄ: Kaikki kiistivät syyllisyytensä, puolustus kyseenalaisti todisteet
Syyttäjä Håkan Roswall luetteli listan teoksia, joita syyttäjä on ottanut juttuun mukaan.
Syytteisiin vastasi Fredrik Neij, kiistäen syyllisyytensä rikoksiin. Hän toi esille, että Pirate Bay itse ei ole koskaan välittänyt omien palvelimiensa kautta tekijänoikeuksin suojattua materiaalia. Neij ei myöskään tuntenut syytteen käsittelemiä tiedostoja tai tiennyt niitä olevan jaossa.
Seuraavaksi puolustus kyseenalaisti syyttäjän todisteiden pätevyyden. Syyttäjän todisteet koostuivat latauksista, joihin oli ladattavan tiedoston oikeudenomistajilta kysytty ja saatu lupa. Puolustus kysyikin syyttäjän mielipidettä siihen, onko hänen omien "todisteidensa" nojalla tekijänoikeusrikkomusta -- josta heitä syytetään -- ylipäätään tapahtunut missään vaiheessa. Syyttäjän todistusaineisto siis käännettiin syyttäjää itseään vastaan.
Syyttäjä joutui koville tiuskaistuaan, että oikeudenomistajilla on oikeus ladata omia töitään. Puolustus pyysi syyttäjää välittömästi vastaamaan siihen, onko syytteeseen kirjattua tekijänoikeusrikkomusta ollenkaan tapahtunut.
Tähän syyttäjä Roswall yllättäen vastasi, että tiedoston lataajat ovat syyllistyneet tähän rikkomukseen. Tämä tarkoittaa, että syytteeltä putosi täysin pohja! Puolustusta syytettiin nimenomaan tekijänoikeuslain rikkomuksesta, ja nyt syyttäjä sanoikin epäsuorasti, että varsinaisia tekijänoikeusrikkomuksen tekijöitä ei ole koskaan syytetty eikä tuomittu.
Kuinka The Pirate Bay-sivuston taustahenkilöt voidaan tuomita avunannosta johonkin, josta ei ole edes käyty oikeutta saati annettu tuomiota?!
Kaikkien neljän syytetyn kiistettyä syyllisyytensä Roswall vaati heiltä 1,2 miljoonaa kruunua korvausta rikollisen toiminnan tuottamista voitoista, mikä taas on täysin perätön väite. Kaikki syytetyt kiistivät tämän vaatimuksen.
Tässä välissä tuli lounastauko.
TILANNE: 1-0 THE PIRATE BAYN EDUKSI.
----
"1. PÄIVÄ: Syyttäjä Roswall tarinoi ja yleisö nauraa
Oikeussalin vieressä on yleisösali, josta oikeudenkäyntiä voi seurata livenä. Yleisösalin ero oikeussaliin on ilmapiirissä: yleisösalissa nauretaan avoimesti syyttäjä Roswallin osin tahattoman koomisille tarinoille.
Syyttäjä Roswall alkoi käydä läpi yksittäisiä latauksia, joita hän yritti pukea todistusaineiston muotoon. Ei onnistunut, koska aikaisemmin oli todettu, että lataukset olivat antipiraattien itsensä tekemiä ja siten myös täysin laillisia.
Syyttäjä Roswall selittää oikeudelle, kuinka kuhunkin torrenttiin osallistujiksi listattujen käyttäjien kotimaa on nähtävissä pienistä lipuista. Tosin hän joutuu samantien myöntämään, ettei lippujen informaatio ole aina täysin oikeata. Esimerkiksi pohjoismainen
Telia.com listataan amerikkalaiseksi palveluntarjoajaksi.
Roswall vakuuttaa kuitenkin, että joukosta löytyy joka tapauksessa monia ruotsalaisia lataajia ja jakajia. "Näin tämä rikollisuus pyörii Ruotsissa", hän sanoo todistelunsa päätteeksi. Yleisösalin puolella todennäköisesti nauretaan makeasti.
In other words: Syyttäjä ei onnistunut osoittamaan syytettyjen sortuneen mihinkään rikokseen.
TILANNE: 1-0 THE PIRATE BAYN EDUKSI.
---
2. PÄIVÄ: Syyttäjä luopui jo toisena päivänä osasta syytteitä!
Syyttäjä Håkan Roswall ilmoitti jättävänsä oikeudelle muokatun syytekirjelmän, josta on poistettu syytekohta avunannosta piraattikopioiden valmistamiseen. Noh, mitäpä jää jälkelle?
"Syyte avunannosta tekijänoikeuksin suojatun materiaalin saataville saattamiseen"
Tässä vaiheessa esittäisin kysymyksen: Mitä helvettiä?! Ruotsin laki ei tunne tällaista rikosta.
Noh, unohdetaan tämä, ja katsotaan, miten oikeudenkäynti jatkuu.
Toisin sanoen, syyttäjä voi syyttää puolustusta vain pelkästä torrent-tiedostojen julkaisemisesta sivuillaan. Se, onko näiden tekijänoikeuksin suojaamattomien kuvaustiedostojen julkaiseminen - tai pikemminkin niiden julkaisemisen salliminen Pirate Bayn käyttäjille - tulkittavissa avunannoksi tekijänoikeusrikkomukseen, on vähintäänkin kyseenalaista. Miettikääpä, jos vaikkapa kirpputoreja haastettaisiin oikeuteen siitä, että joku kirpputoritilaa vuokrannut olisi laittanut laitonta tai varastettua materiaalia myyntiin pöydälleen. Haastaisimmeko kirpputorit oikeuteen? Tällainen syytös on logiikasta vajaa.
TILANNE: 2-0 THE PIRATE BAYN EDUKSI.
---
2. PÄIVÄ: "Sensaatio! Puolet oikeusjutusta jo voitettu!"
Puolustuksen asianajaja Per E. Samuelsson piti "suoranaisena sensaationa" sitä, että syyttäjä luopui laittomien kopioiden avunantoa koskevasta syytekohdasta. On "äärimmäisen harvinaista, että vastaaja voittaa puolet oikeusjutusta jo puolentoista päivän kuluttua sen alkamisesta. Eilen esille ottamamme asiat ovat selvästikin tehneet syyttäjään vahvan vaikutuksen."
Suuri osa aamupäivää kului syyttäjän lutratessa lävitse Pirate Bayn sähköpostikirjeenvaihtoa ja tiliotteita, ilmeisenä yrityksenään maalata kuva laajamittaisesta hämärästä liiketoiminnasta. Syyttäjän materiaali ei tehnyt vaikutusta keneenkään - suurimmat summista olivat muutaman tuhannen euron luokkaa, ja ne oli selvästi maksettu mainostamisesta.
Tuomari pyysi Roswallia nostamaan esille aineiston tärkeimmät kohdat, mutta tämä jatkoi vain puhelinluettelomaista aineiston läpikäymistä. Touhu oli sen verran unettavaa, että yksi lautamiehistä hetken pilkittyään vajosi uneen.
Hilpeyttä herätti erityisesti se, kuinka syyttäjä selitti vakavissaan oikeudelle, kuinka "Fredrik Neij on laittanut useisiin vastauskirjeensä kohtiin väliin lainauksia vastaanottamastaan sähköpostista, joten vastausta voi olla hieman vaikea lukea. Nämä lainaukset hän on merkinnyt kulmasuluilla."
Lainausten käyttö sähköpostikirjeenvaihdossa lienee ollut triviaalia suurelle osalle väestöä jo ainakin vuosikymmenen ajan, joten Roswallin tietotaito luonteeltaan vahvasti teknisen jutun syyttäjänä alkaa näyttää näiden höpinöiden valossa sangen kyseenalaiselta.
Tekninen taitamattomuus syyttäjän ja poliisin puolelta saattaa hyvinkin muodostua oikeusjutun ratkaisuksi.
Anakata (Gottfrid Svartholm) iski syyttäjän todistusaineistoon ammottavan aukon esittämällä ensin kysymyksen siitä, kuinka syyttäjä voi olla varma, että heidän torrent-ohjelmansa on todellakin ollut kytkeytyneenä The Pirate Bay-sivustoon todisteaineiston tiedostoja ladattaessa.
Roswall punasteli pahemman kerran joutuessaan toteamaan, että tämä ei todellakaan käynyt heidän todisteaineistostaan yksikäsitteisesti ilmi.
Tämän jälkeen Anakata pyysi nähtäväkseen syyttäjän käytössä olleita torrent-tiedostoja, mikä johti piinalliseen hiljaisuuteen syyttäjän puolelta. Heillä ei nimittäin ollut näitä tiedostoja - joiden levittämisestä Pirate Bayta siis tässä vaiheessa enää syytetään - lainkaan tutkinta-aineistossaan!
"Puhtaasti teknisesti nämä kaverit ovat ylivertaisia poliisin teknisin tutkijoihin verrattuna", puolustusasianajaja Samuelsson luonnehtii syytettyjä. "Eikä syyttäjä näytä edes ymmärtäneen koko BitTorrent-tekniikan toimintaa."
TILANNE: 3-0 THE PIRATE BAYN EDUKSI.
---
3. PÄIVÄ: Tekijänoikeuslobby esittää vaatimuksiaan
Päivän alkajaisiksi syyttäjä Håkan Roswall antoi oikeudelle uuden, supistetun syytekirjelmän, josta oli siis jätetty eilisen yllätyskäänteen jälkeen pois syytteet suorasta avunannosta piraattikopioiden valmistamiseen.
Tämän jälkeen oli tekijänoikeuslobbyn vuoro aloittaa omien vahingonkorvausvaatimustensa esittäminen. Ääniteteollisuuden lobbausjärjestö IFPI:ä edustaa juristi Peter Danowsky, joka maalaili syytetyistä kuvaa pahoina piraatteina mm. Pirate Bayn sivustolta löytyvän 'Piraattihaku'-nappulan sekä syytettyjen tunnetusti julkean kielenkäytön vuoksi.
Danowsky kertoi, kuinka jutun syyttäjä oli pyytänyt IFPI:ä lataamaan palvelun kautta 25 heille kuuluvaa musiikkikappaletta jutun todistusaineistoksi, ja he tekivät työtä käskettyä. Hän katsoi Pirate Bay-aktivistien olevan velvollisia vahingonkorvauksiin, koska he olivat toiminnallaan "estäneet laillisten nettipalveluiden syntymistä", ja koska heidän tarjoamansa ilmainen vaihtoehto synnytti "ylitsepääsemättömän kilpailutilanteen" IFPI:n jäsenyrityksille.
Kutakin oletettua musiikkitiedoston latausta kohden IFPI katsoo menettäneensä liikevoittoa 6,50 ruotsin kruunua eli noin 70 senttiä. Alan teollisuuden totuttuun tapaan IFPI:n logiikka on tietenkin se, että jokainen vertaisverkkolataus on yhtä kuin menetetty myynti. IFPI:n korvausmatematiikan kruunasi se, että yhteenlasketut vahingot kerrottiin vielä kahdella.
Katsotaan, miten puolustus vastaa.
Ennen puolustusta olivat kuitenkin vuorossa Antipiratbyrånin Henrik Pontén, joka edusti ruotsalaista elokuvateollisuutta ja kansainvälisiä pelivalmistajia sekä Monique Wadsted, joka edusti Hollywoodia.
Ponténilla oli päämiestensä kärsimille tappioille IFPI:stä eroava laskutapa. Hän laski, mitä Pirate Baylle olisi joutunut maksamaan jaellessaan väitetyn määrän elokuvia heidän omilla lisenssiehdoillaan.
Lisäksi Pontén haki korvausta goodwill-tappioista, joita oli syntynyt esimerkiksi siitä, että heidän elokuviaan oli tarjoiltu rinta rinnan seksipalveluja mainostavien bannereiden kanssa. Brokep oli sangen yllättynyt kuullessaan, että Pirate Bay oli kaiken muun pahan ohella mukamas myös myynyt seksipalveluja.
Hollywoodia palveleva Monique Wadsted puolestaan väitti, että Pirate Baylle olisi ollut helppoa pitää sivustonsa siivottuna ei-toivotuista torrenteista. Hän halusi myös kaikkia neljää syytettyä kohdeltavan "solidaarisesti vastuullisina". Syytetyt ovat kuitenkin selvästi puolustautumassa kukin omalla strategiallaan, korostaen omia, erilaisia roolejaan palvelun ympärillä. He ehtivät jo oikeudenkäynnin alussa tiukasti kiistää kaiken yhteisvastuullisuuden.
Karl Lundströmin osalta puolustus kiisti syytetyllä olleen ylipäänsä mitään tekemistä Pirate Bayn toiminnan kanssa.
Wadsted tahtoi myöskin häivyttää 'saataville saattamisen' ja 'teoskopioiden valmistamisen' välisen eron pitämällä niitä vain saman kolikon eri puolina. Joka tapauksessa häntä täytyi harmittaa se, kuinka syyttäjä kadotti syytteestään mainitun kolikon toisen - ja vakavamman - puolen jo eilisessä käsittelyssä.
Sitten tuli viimein puolustuksen puheenvuoro.
Heti alkuun puolustusasianajajat ehdottivat päämiehelleen vapauttavaa tuomiota. Puolustusasianajajien yhteinen viesti oli se, että syyttäjällä ei ollut enää paitsi mitään tiettyä ajankohtaa, jolloin väitetty päärikos olisi tapahtunut, edes mitään nimettyä päärikosta syytteessään, eikä näin ollen voinut olla enää myöskään mitään avunantoa rikokseen.
Monique Wadsted vastusti vedoten siihen, että kyseiset teokset olivat saatavilla vielä oikeudenkäynnin aikanakin (mikä ei kyllä edelleenkään ole laissa tuomittava rikos, koska Pirate Bay ei itse jaa mitään tiedostoja, vaan sen kautta voi etsiä ja ladata haluamiaan tiedostoja).
Tuomari kysyi kuitenkin erikseen "siltä varalta, että oikeus ei pidä syyttäjän syytteestä", ovatko kantajat valmiita luopumaan syytteestä. Wadstedin vastaus oli tiukka ei.
Tämän jälkeen puolustus esitti yksilöidyt argumenttinsa.
Fredrik Neijn (TiAMO) asianajaja otti esille mm. seuraavat asiat:
* Pirate Bayn laskurit olivat epäluotettavia johtuen ohjelmointivirheestä, jonka poliisin oma tekninen tutkija oli löytänyt
* sivuston sisältö oli käyttäjien tuottamaa, eikä sivustolla itsellään ollut mitään suojattuja teoksia
* Pirate Bayssä julkaistu torrentti ei ollut suojatun teoksen saattamista saataville. Ei olut mitään takeita siitä, että tiedosto oli saatavilla silloin kun sitä koskeva torrent julkaistiin
* Pirate Bay ei tiennyt, kuka julkaisi tietyn torrentin, oliko kyseessä laillinen kopio jne. Pirate Bay tarjosi käyttäjilleen vain sinänsä laillisen palvelun
* Neij ei saanut koskaan palkkaa työstään, eikä palvelu ollut koskaan luonteeltaan kaupallinen
* Neij ei koskaan yllyttänyt ketään tekijänoikeusrikkomuksiin, hän oli kiinnostunut vain BitTorrent-tekniikasta
* Neij ei tuntenut syytteen sisältämiä torrentteja. Samat torrentit on voinut saada Pirate Bayn ohella monesta eri lähteestä, mm. Googlesta
* Torrenttien jakeleminen on laillista, ja torrent-tekniikkaa hyödyntäviä ohjelmistoja on tarjolla kaikkialla
* hakupalvelu ei voi olla vastuussa sen kautta löydetystä materiaalista eikä sen käyttäjien keskinäisistä tiedostonsiirroista
* linkkien tarjoaminen on Internetin toiminnan perusta, ja torrent-linkkien tarjoaminen on protokollan yleisyyden vuoksi täysin tavanomaista toimintaa
Gottfrid Svartholmin (Anakata) puolustus totesi mm. seuraavaa:
* Svartholm ei näe Pirate Bayn toiminnassa mitään laitonta
* Svartholm käynnisti Pirate Bayn toiminnan yhdellä pienellä tietokoneella vuonna 2003
* Nimessä 'Pirate Bay' voi kuvitella näkevänsä jotain raskauttavaa symboliikkaa, mutta näin ei asia ole. Puolustus selventää tämän myöhemmin
* Jos Pirate Bay tekisi jotain laitonta, Svartholm olisi se, joka olisi siitä vastuussa. Hän käynnisti palvelun ja kirjoitti sen ohjelmistot
* Pirate Bay ei ole kuitenkaan koskaan tarjonnut mitään tekijänoikeuksin suojattuja teoksia eikä yllyttänyt koskaan ketään tekijänoikeusrikkomuksiin
* Väite, että suurin osa Pirate Bayn kautta jaettavasta materiaalista, olisi tekijänoikeuksin suojattua, ei pidä paikkaansa
* Svartholm kiistää sekä tarkoituksellisesti että vahingossa tehdyt laittomuudet ja kaikenlaisen yhteisvastuun
* Pirate Bay on saanut maksuja ulkomailta, mutta kaikkiaan on ollut kysymys varsin rajoitetusta rahamäärästä
* Sivustolta ei löydy minkäänlaista kehotusta toisten oikeuksien loukkaamiseen, päinvastoin siellä kehotetaan ihmisiä ajattelemaan mitä he lataavat. Vastuu on lataajilla.
* Päinvastoin kuin syyttäjä väittää, syyttäjän löytämät sopimuspaperit eivät ole johtaneet minkään yhtiön perustamiseen Neitsytsaarille.
Peter Sunden (Brokep) puolustus totesi seuraavaa:
* Sunde kiistää syytteen, koska hän ei ole ollut toiminnassa mukana syyttäjän kuvaamalla tavalla, mikä käy myös ilmi syyttäjän dokumenttimateriaalista. Sunde selventää asian myöhemmin.
* Sunde ei ole ollut perustamassa palvelua, eikä hänen asemansa palvelussa oikeuta hänen syyttämistään
* Ei ole salaisuus, että tiedostojen jakaminen kiinnostaa Sundea ja että hän on ollut välittämässä monia Pirate Bayn näkökulmia monien muiden henkilöiden tavoin. Hän on toiminut myös Pirate Bayn tiedottajana, mutta se on jotain muuta kuin mistä syyttäjä häntä syyttää.
* Vahingonkorvauksien osalta Sunde totea, että latausten lukumäärän ja oikeudenomistajan taloudellisten tappioiden välillä ei ole mitään yhteyttä. Tässä asiassa puolustus kutsuu kuultavaksi professori Roger Wallisin.
* Väitettä siitä, että valtaosa sivuston torrenteista viittaa tekijänoikeuksin suojattuun materiaaliin, ei ole todistettavissa. Puolustus palaa asiaan.
Carl Lundströmin asianajaja puolestaan esitti seuraavaa:
* Syyttäjä ilmoutti syytteen esittämisvaiheessa, että hän ei tule syyttämään Pirate Bayta vaan neljää eri henkilöä, jotka ovat olleet mukana sen toiminnassa. Kuitenkin syyttäjä puhuu jatkuvasti sekaisin asioista, joita 'Pirate Bay' on tehnyt tai joita 'he' ovat tehneet. Näin ei voida syyttää. Kukin syytöksen kohteena oleva teko on sidottava tiettyyn henkilöön.
* Sähköistä kaupankäyntiä koskeva EU-direktiivi 2000/31/EG vapauttaa informaatiopalvelun tuottajan vastuusta palvelun sen kautta välitettävän informaation sisällöstä, mikäli palvelu itse ei toimi tiedonsiirron aloitteentekijänä. Tätä Pirate Bay ole tehnyt, vaan aloite tiedonsiirtoon on tullut käyttäjiltä, jotka kutsuvat itseään KingKongin kaltaisilla nimillä. Vastuuvapauden ehto on myös se, ettei palveluntarjoaja puutu siihen, mitä tietoa sen asiakkaat siirtävät, ja Pirate Bay ei puutu asiakkaidensa tiedonsiirtoon.
* Lundströmillä ei ole mitään tekemistä Pirate Bayn toiminnan kanssa. Hän ei ole kirjoittanut sen sivustolle pilkkuakaan, ei koodannut riviäkään sen ohjelmista eikä muutenkaan ollut sen kanssa tekemisissä.
* Lundströmin isoisä perusti Wasabröd-yhtiön, ja Lundström peri isoisältään omaisuuden, joka teki hänestä että taloudellisesti riippumaton. Ajatus, että hän tekisi tekijänoikeusrikkomuksen parin tuhannen euron vuoksi, on absurdi.
* Hän tapasi Svartholmin päivällisellä vuonna 2004, ja tutustui tämän kautta Neijhin, kiinnostuen Pirate Baysta ja Svartholmin PRQ-yhtiöstä, jonka osakkuus kiinnosti häntä. Vuonna 2005 häntä informoitiin tekijänoikeuslain muutoksesta, joka voisi vaikuttaa Pirate Bayn laillisuuteen, ja keskusteltuaan neuvonantajiensa kanssa hän vetäytyi neuvotteluista vuonna 2005. Hän on ainoastaan myynyt palveluja kuten palvelintiloja Pirate Baylle.
* Kaikki korvausvaatimukset ovat Lundströmin osalta epärelevantteja, koska hän tulee voittamaan jutun omalta osaltaan yleisen rikosoikeuden perusteella.
* Jokaisessa syytteen kohdassa on nähtävissä henkilöt, jotka ovat saattaneet teoksen saataville. Nämä henkilöt voivat istua missä päin maailmaa tahansa. Meillä ei ole aavistustakaan niistä motiibveista, jotka ovat saaneet nämä henkilöt tekemään tekijänoikeusrikkomuksia.
* 80% Pirate Bayn kautta listatuista tiedostoista on laillisia.
* Yleisen rikosoikeuden vaatimusten mukaan on syytösten oltava tiettyyn yksilöön sidottuja, ja syytetyn ja mahdollisen avustajan välille on osoitettava läheinen yhteys. Mitään tällaista ei ole osoitettu.
* Syyttäjän on osoitettava, että Carl Lundström on henkilökohtaisesti ollut yhteistyössä käyttäjä KingKongin kanssa, joka löytyy jostain Kambodzan sademetsästä. Pelkkä yrityksen pyörittäminen tai palvelintilan vuokraaminen ei voi koskaan olla rangaistavaa ruotsalaisessa oikeusistuimessa.
Lundströmin puolustusasianajajan käyttämässä lennokkaassa KingKong-puolustuksessa - joka ilmeisesti perustuu todelliseen KingKong-nimimerkkiä käyttäneeseen Pirate Bay-käyttäjään - joka voi olla missä tahansa, vaikkapa Kambodžassa - on kaikki juridisen legendan ainekset.
Syytteet on siis kyseenalaistettu melkoisen kattavin argumentein.
TILANNE: 4-0 THE PIRATE BAYN EDUKSI
---
4. PÄIVÄ: uusi vastaan vanha maailma
Neljäntenä oikeuspäivänä on kuultu lähinnä TiAMOa eli Fredrik Neijtä. Sekä syyttäjä että tekijänoikeuslobbyn edustajat ovat yrittäneet udella häneltä kaikenlaista Pirate Bayn sähköpostikirjeenvaihtoon liittyvää, mutta ovat saaneet Neijstä perin vähän irti.
Asiaa pahentaa se, että kantajien kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti byrokraattiset, rahaan ja sopimuuksiin liittyvät asiat, joista Neij ei ole selvästi ollut kiinnostunut vähääkään. Häntä on kiinnostanut vain tekniikka, ja häntä on kiehtonut saada ratkoa teknisiä haasteita yhdellä maailman vilkkaimista sivustoista.
Oikeuden puheenjohtaja jopa huomautti syyttäjää siitä, että tämä lukee liikaa itse tuottamaansa materiaalia, kun tarkoitus on kuulla syytettyä.
Sekä Oscar Swartz että Rick Falkvinge kiinnittivät huomiota samaan asiaan: oikeussalissa kohtasivat tänään toisensa kaksi täysin erilaista maailmaa, kaksi täysin erilaista sukupolvea. Syyttäjä yrittää kovasti saada selville, kuka on ollut Pirate Bayn 'johtaja', keneltä sivustoa koskevat määräykset ovat tulleet. Hän ei yksinkertaisesti voinut käsittää, että mitään johtajaa ei ole ollut, että kyse on ollut vapaaehtoisuuden pohjalta toimivasta, vapaamuotoisesta demokraattisesta organisaatiosta, jossa kukin tekee sitä mitä osaa ja haluaa tehdä. Jos joku uskoo voivansa parantaa sivuston grafiikkaa, hän saa tehdä sen. Jos joku uskoo voivansa nopeuttaa jotain skriptiä, hän saa yrittää sitä.
IFPI:n asianajaja Peter Danowsky yritti kysellä Neijltä yksityiskohtia jostain Pirate Bayn laajentamiseen ja kehittämiseen liittyvästä sopimuksesta, jonka Neij oli allekirjoittanut. Sopimuksen oli laatinut Pirate Baylle mainoksia hankkinut israelilainen liikemies Oded Daniel. "Hän on niin amerikkalainen, ja hän pitää tällaisista pitkistä litanioista, joista minä en tajua juuri mitään", Neij sanoo. "Siksi minä vain allekirjoitin sopimuksen ja toivoin, että joku muu ymmärtää siitä jotain, ja että kaikki toimii hyvin." Danowsky, joka joka päivä seuloo työkseen lävitse satasivuisia juridisia sopimuksia, ei voi yksinkertaisesti ymmärtää Neijn maailmaa. Ja niin hän turhaan yrittää kysellä Neijltä yksityiskohtia joistain sopimuksen kappaleista, joita Neij on tuskin edes jaksanut lukea lävitse.
"Vanha kaarti ei yksinkertaisesti ymmärrä, kuinka osallistujakulttuuri toimii", kommentoi Rick Falkvinge oikeussalissa näkemäänsä ja kuulemaansa, "eikä se edes ymmärrä, että se ylipäänsä voi toimia." Neij ei ole lainkaan kiinnostunut juridiikasta, sopimuksista tai mistään ideologisista höpinöistä, Falkvinge summaa. "Tekijänoikeuslobbyn juristeille on käsittämätöntä, että joku ihminen voi olla tietämätön allekirjoittamansa sopimustekstin sisällöstä ja kuitenkin samaan aikaan olla jotain muuta kuin katuojaan vajonnut narkkari. Ja kuitenkin nämä ihmiset ovat kaikkea muuta kuin narkkareita. He ovat häikäisevän hyviä teknikoita, joilla on paljon suurempi maine kuin juristeilla, jotka nyt kyselevät heiltä asioita oikeudessa."
Neij pääsi myös helpotuksekseen vastailemaan erilaisiin torrent-tekniikkaan liittyviin kysymyksiin, joissa käytiin lävitse yksityiskohtia siitä, kuinka torrenttien julkaiseminen tapahtuu, koska ja kuinka itse tiedostot tulevat saataville, kuinka Pirate Bayn trakkereilla on noin puolet torrentteja, joita ei ole edes julkaistu Pirate Bayn sivustolla, kuinka tietyn torrentin osallistujista jopa kaikki voivat olla saaneet sen muualta kuin Pirate Baysta, jopa sähköpostilla tai FTP:llä, jne.
Kysymyksiä tuli myös Neijn ja Gottfrid Svartholmin yhdessä omistamasta PRQ-palveluntarjoajasta ja sen suhteesta Pirate Bayhin, mutta mitään uutta ja erityistä ei tullut esille.
IFPI:n Danowsky tenttasi myös Neijn suhtautumista tekijänoikeuksiin ja oikeudenomistajiin. Danowsky: "Oletko joskus ilmaissut kantasi oikeudenomistajiin?" Neij: "Olemme tehneet miljoona tv-haastattelua, joten varmaankin olen. Mutta yleensä ohjaan sellaiset kysymykset Peterille [Brokep]". Danowsky: "Mikä näkemyksesi on?" Neij: "Asia ei voisi vähempää kiinnostaa minua. Minua ei kiinnosta tiedostojen jakamisen takana oleva ideologia. Minä teen tätä vain siksi, että on helkkarin kivaa pyörittää isoa sivustoa."
Hollywoodin asianajaja Monique Wadsted kysyi Neijltä, miten tämä oli suhtautunut erinäisten oikeudenomistajien Pirate Baylle lähettämään postiin. Neij kertoi asentaneensa sähköpostiinsa automaattisen suodattimen, joka ohjasi postin suoraan Gottfridille, jos sieltä löytyi sanoja kuten MPAA, IFPI tai tekijänoikeus. Hän katsoi tällaisen postin olleen pelkkää roskapostia hänelle itselleen.
Wadsted kysyi myös Pirate Bayn perustamista Eurovisiontorrents.com- ja Oscartorrents.com-sivustoista, mutta Neij totesi, että hänellä ei ollut mitään tekemistä niiden kanssa.
Neijn jälkeen kuultavaksi tulee Gottfrid Svartholm ali Anakata.
TILANNE: 4-0 THE PIRATE BAYN EDUKSI
--
4. PÄIVÄ: Anakata tiukkana Hollywoodin ja IFPI:n edessä
Torstaina iltapäivällä kuultavana oli Gottfrid Svartholm Warg eli Anakata. Pirate Bayn perustaja Anakata oli oikeudessa paljon itsevarmempi ja uhmakkaampi kuin aiemmin torstaina kuultu, ujoksi tiedetty ja dysleksiasta kärsivä tekniikan mies TiAMO. Anakata teki oikeudelle selväksi, että yksikään tekijänoikeuksin suojattu teos ei kosketa Pirate Bayn palvelimia, jotka ovat tätä nykyä hajautetut ympäri maailman.
Anakata kertoi, kuinka palvelun suosio kasvoi nopeasti niin suureksi, että mainostuloja tarvittiin lahjoitusten ja talkootyön jatkeeksi. IFPI:n Danowsky ihmetteli, miksi syytetyt ylipäänsä halusivat jatkaa toimintaa kysynnän kasvaessa yli henkilökohtaisten resurssien. "Koska se on teknisesti mielenkiintoista", Anakata vastasi. "tämän sivuston idea on torrenttien jakaminen."
Sitten Danowsky otti esille Anakatan legendaarisen tylyt vastauskirjeet erinäisiin valituskirjeisiin ja materiaalin poistopyyntöihin. Anakata totesi, että suurin osa valituksista tulee muilta kuin oikeudenomistajilta, ja että oikeudenomistajat ottavat itsepäisesti yhteyttä heihin vaikka heidän pitäisi ottaa yhteys valituksen kohteena olevan materiaalin jakajiin. Danowsky kysyi, miksi juuri Anakata oli vastannut kirjeisiin. Anakata totesi, että päinvastoin kuin TiAMO, hän on hyvä kirjoittamaan. Danowsky kysyi, heijastavatko Anakatan ivalliset vastauskirjeet hänen omia tuntemuksiaan. Anakata totesi, että kun toinen osapuoli ei ymmärrä asiaa edes parin sadan sähköpostin jälkeen, olo alkaa helposti tuntua ivalliselta.
Danowsky kysyi, eikö Anakata nähnyt heidän olevan vastuussa tekijänoikeusrikkomuksista. "Ei", vastasi Anakata, "tämä on puhdas välityspalvelu." Danowsky näytti jotain amerikkalaisten oikeudenomistajien lähettämää DMCA-kirjettä ja kysyi, tietääkö Anakata, mikä on DMCA-pyyntö. Anakata vastasi, että se on amerikkalaista lakia, joka ei päde Ruotsissa.
Anakatan tiukka ja asiantunteva puolustautuminen turhautti selvästi Danowskya. Anakata ei osoittanut minkäänlaista pelkoa tai kunnioitusta IFPI:n kovaksikeitettyä lakimiestä kohtaan, eikä tämä onnistunut horjuttamaan hyvinrakennettua puolustusta oikein mitenkään.
Yhtä heikosti kävi Hollywoodin Monique Wadstedille, joka yritti aluksi hieman nenäkkääseen tyyliin kyseenalaistaa Anakatan teknisen kompetenssin. Liikuttiin kuitenkin Anakatan vahvalla alueella, eikä Anakatalla ollut minkäänlaisia vaikeuksia vastata Wadstedin haasteeseen. Wadsted: "Kuinka vaikeaa trakkereiden kehittäminen on?" Anakata: "Olen hyvä kirjoittamaan nopeaa, optimoitua koodia. Se on hyvä ominaisuus trakkerin kehittäjälle." Wadsted: "Kuinka trakkerinne toimii?" Anakata: "Se toimii ja on toiminut hyvin."
Seurasi pitkä verbaalinen varjotanssi, jossa Wadsted yritti selvästi lypsää Anakatalta jotain, joka osoittaisi torrent-teknologian olevan erityisen haitallista Hollywoodille ja Pirate Bayn olleen tarkoituksellisesti edistämässä tätä haittaa. Mutta kaikki, mitä Wadsted sai Anakatasta irti, oli se tunnettu fakta, että torrent-tekniikka on tehokas suurten tiedostojen jakamismenetelmä, ja tekniset perustelut sille.
Danowskyn ja Wadstedin yhteisin voimin palattiin vielä juridiikkaan. Asianajajat kyselivät, uskoiko Anakatan Pirate Bayn olleen laillinen, ja jos se olisi laiton, olisiko hän silti siinä mukana. Anakata kertoi aikoinaan varmistaneensa palvelun laillisuuden konsultoimaltaan oikeustieteen opiskelijalta, joka oli perehtynyt aiheeseen. Hän kertoi tehneensä myös omia tutkimuksiaan ja uskovansa palvelun laillisuuteen BBS-palveluja ja linkkaamista koskevien oikeuden ennakkopäätösten perusteella.
Juridiikasta siirryttiin takaisin rahaan, jossa yhteydessä todettiin Pirate Bayn mainostulojen olleen yhteensä noin 1,2 miljoonaa kruunua (n. 100.000 euroa). Anakata totesi, että puolet mainitusta rahasta upposi pelkästään laitteistoon, jonka syyttäjä Roswall takavarikoi, ja joka edelleen seisoo - täysin perusteetta - takavarikossa. Lisäksi kaistanleveys on kallista, Anakata kuittasi.
TILANNE: 5-0 THE PIRATE BAYN EDUKSI.
---
5. PÄIVÄ: ”Onko tämä poliittinen vai juridinen oikeudenkäynti?”
Viidentenä päivänään perjantaina Pirate Bay oikeudenkäynti alkoi saada yhä avoimemmin poliittisia piirteitä. Kuultavana oli aluksi Pirate Bayn tiedottajana toiminut Peter Sunde (Brokep), jolta IFPI:n Danowsky yritti tiukata mielipidettä tekijänoikeudesta. Sunde kieltäytyi vastaamasta, koska hänen mielestään kyseessä oli poliittinen kysymys, vaikka itse oikeudenkäynti on juridinen. "Millä tavalla tekijänoikeus on poliittinen kysymys?", Danowsky haastoi. Itsevarmasti esiintynyt Sunde haastoi puolestaan Danowskyn: "Haluaisin saada vastauksen asianajaja Danowskylta: onko tämä poliittinen vai juridinen oikeudenkäynti? - Danowsky: "Oletko sinä...?" - Sunde: "Haluaisin saada vastauksen asianajaja Danowskylta: onko tämä poliittinen oikeudenkäynti? Voinko saada vastauksen?" - Danowsky: "Ei, et saa sitä. Oletko sinä..."
Oikeussalissa Danowsky voi vielä teeskennellä, että kyseessä ei ole poliittinen oikeudenkäynti, mutta oikeussalin ulkopuolella Ruotsi elää jo aivan toisenlaista todellisuutta. Tekijänoikeus on tietenkin mitä poliittisin kysymys maassa, jossa tekijänoikeusreformia vaativa Piratpartiet on ehtinyt osallistua jo yksiin eduskuntavaaleihin ja samalla kasvaa suurimmaksi eduskunnan ulkopuoliseksi puolueeksi. Kesän EU-parlamenttivaalien lähestyessä maan kaikki poliittiset nuorisojärjestöt vaativat jo tiedostojen jakamisen laillistamista, ja piraateilla katsotaan olevan realistiset mahdollisuudet EU-parlamenttipaikkaan.
Kadunmieskin tietää, että vuoden 2006 ratsiaa ja koko oikeudenkäyntiä ei olisi ilman Hollywoodin lobbareiden hallituksensa tuella Ruotsin oikeusministeriöön kohdistamaa painostusta, ja tekijänoikeuslobby on juuri oikeudenkäynnin alla yrittänyt härskisti saada EU-parlamentilta Pirate Bayn kriminalisoivan lausunnon Medina-raportin yhteydessä. Sunde ja muut syytetyt ovat kuitenkin selvästi päättäneet pitää poliittisen debatin ja siihen liittyvät kysymykset poissa oikeussalista, mikä kuulostaakin viisaalta strategialta. Sen sijaan he korostavat Pirate Bayn avointa palveluluonnetta, sen takana olevaa teknologiaa sekä organisaation anarkistista, avointa luonnetta.
Käydessään omaa verbaalista varjotanssiaan Hollywoodin ja IFPI:n asianajajien kanssa Sunde välitti samaa selkeää viestiä kuin Anakata ja TiAMO ennen häntä: he ovat tarjonneet maailmalle ilmaiseksi avoimen ja sensuroimattoman trakkerin ja sille sensuroimattoman indeksin ja hakukoneen. Rooli palveluntarjoana on puolustukselle tärkeä, koska sähköisen kaupan EU-direktiivi suojaa tietyin ehdoin palveluntarjoajaa vastuulta siitä, mitä sisältöä käyttäjät julkaisevat tai siirtävät toisilleen palvelun välityksellä.
Tekijänoikeuslobby haluaa puolestaan maalata Pirate Baysta kuvan organisaationa, joka ahneudesta ja aatteellisesta antipatiasta on tehnyt rahaa lobbyn kustannuksella. He haluavat, että Pirate Bayn indeksi tulkitaan sähköiseksi ilmoitustauluksi, jonka sisällöstä syytetyt ovat vastuussa.
Syyttäjä on yrittänyt - joskin hieman innottomasti - viimeisten kahden päivän aikana rakentaa kuvaa Pirate Bayn suurista mainostuloista ja siitä, kuinka niiden on täytynyt rikastuttaa syytettyjä. Pirate Bay puolestaan kertoo kaiken rahan menneen palvelimien hankintaan ja kaistanleveyteen. Syyttäjä penkoo aineistostaan irrallisia muutaman tuhannen euron tilisiirtoja ja ihmettelee, miksi israelilainen mainoskauppias Oded Daniel on kirjoittanut kaikkiin suorituksiinsa selitteeksi 'mediakulut'. Pirate Bay toteaa, että Daniel on niin laiska, ettei käyttää aina samaa maksupohjaa. Ja niin edelleen.
Saako tällaisella palvelulla sitten tienata rahaa? Oikeudenkäyntiä paikan päältä Wired- ja Nyheter24-lehdille bloggaava Oscar Swartz toteaa, että hänen puolestaan ihmiset saavat tulla miten rikkaiksi hyvänsä myymällä mainoksia nettisivustoille, joita ihmiset arvostavat: "Google 'varastaa' kaiken aikaa informaatiota kaikilta nettisivustoilta ja indeksoi sitä. Sitten he antavat ihmisten tehdä hakuja tähän 'varastettuun' informaatioon ja myyvät mainoksia kotisivulleen. Se on reilua!"
Neljännen syytetyn, liikemies Carl Lundströmin osalta, syyttäjän alunperinkin laihat eväät on selvästi syöty loppuun. Sveitsissä asuva, Wasabrödin perinyt kokeilunhaluinen teknologiayrittäjä on ollut kiinnostunut Pirate Baysta monien muiden innovatiivisten nettipalvelujen ohella, harkinnut jossain vaiheessa jonkinlaista yhteisyritystä Pirate Bay -aktivistien kanssa, mutta päättänyt jättää asian sikseen neuvoteltuaan hankkeen laillisuusriskeistä neuvonantajiensa kanssa. Muutoin hän on vain myynyt hosting- ja nettipalveluita sivuston pyörittäjille. Siinä kaikki. Syyttäjän ja lobbyn yritykset tehdä hänestä jonkinlainen tekijänoikeusloukkauksiin perustuvan hämäräbisneksen rahoittajahahmo ovat epäonnistuneet täydellisesti.
Varakas Lundström on palkannut itselleen kaksi kovaa asianajajaa, joista toisen erikoisalaa ovat tekijänoikeudet, ja hänen itsevarmuuttaan eivät lobbyn juristit horjuta.
Monet ovat ihmetelleet sitä, miksi Lundström on ylipäänsä vedetty juttuun mukaan, vaikka näyttö häntä vastaan on todella hutera. Oscar Swartz uskoo, että Lundström on mukana Hollywoodin pyynnöstä, koska hän on ainoa syytetty, jolta voisi realistisesti odottaa saavansa vahingonkorvauksia mahdollisen langettavan tuomion yhteydessä.
Hollywood vaatii amerikkalaistyyliin tähtitieteellisiä korvauksia: 93 miljoonaa kruunua pelkästä avunannosta viiden elokuvan levitykseen, ja 40 miljoonaa kruunua pelkästä avunannosta Prison Break -televisiosarjan ensimmäisen tuotantokauden levitykseen. Varsinaisia levityksen tekijöitä ei ole edes identifioitu saati tuomittu oikeudessa mistään. Pian Hollywoodille avautuu mahdollisuus uhkailla ruotsalaisia lapsiperheitä yhtä järjettömillä korvaussummilla, sillä IPRED-laki on menossa eduskuntaäänestykseen ensi viikon keskiviikkona. Laki tulee myös todennäköisesti hyväksytyksi, koska oppositiossa istuvat demarit tukevat sitä.
TILANNE: 6-0 THE PIRATE BAYN EDUKSI.
---
Tässä kaikki tältä erää. Oikeudenkäynti jatkuu huomenna. Peukut pystyyn!
