IRC-Galleria

James Turjake pudotti rahan kolikkopuhelimeen ja näppäili Torben Homopoulosin antaman numeron. Puhelin ehti soida parisen minuuttia ennen kuin joku nosti luuria.
"Mitä?"
-"Epikuros tässä. Tarvitsen ne ohjeet", James sanoi yrittäen kätkeä jännityksen aiheuttaman värinän äänessään.
-"Tiedätkö vanhan hiilivoimalan kaupungin länsilaidalla? Sen vieressä on varasto. Sinun tehtäväsi on toimia vahvistuksena siellä asemissa oleville vartijoille ja pitää huoli siitä, että asiattomia ei pääse varastoon. Äläkä missään nimessä koeta itse mennä sinne sisään. Ymmärrätkö?"
-"Selvä kuin pläkki", totesi James ja sulki puhelimen.

James astui sisään läheiseen kahvilaan, tilasi kahvin ja istuutui nurkkapöytään. Hän kaivoi povitaskustaan savukkeen haistaen samalla kainalostaan leijailevan hienhajun. Hän sulki silmänsä, nosti savukkeen huulilleen ja mietiskeli hiljaa. Sitten hän sytytti savukkeen ja poltti sen hiljalleen odotellessaan kahviaan jäähtyväksi.

Alkava tehtävä poltteli Jamesin mielessä. Tiesikö hän mihin oli ryhtymässä? Tiedostiko hän riskit? Oliko se hänen pyytämänsä hinnan arvoista? Kahvin verran näitä kysymyksiä pohdittuaan hän totesi, että vastaus jokaiseen oli 'kyllä'. Seuraava kysymys olikin sitten mihin hän lähtisi tehtävän suoritettuaan. Lähtemistä ylipäänsä hän piti erittäin tärkeänä: häntä tultaisiin etsimään. James joi hiljalleen santsikuppiaan, tuijotti ulos kahvilan ikkunasta ja pyöritteli mielessään eri vaihtoehtoja. Espanja? Malta? Saksa? Latvia? No, mietitään sitä sitten joskus. James laski pöydälle kasan kolikoita ja poistui kahvilasta.