Verinen soittaja ja sormeton solisti
Yhdessä hautuumaan portteja kolisti.
"Avatkaa!" huusivat kuorossa kovaa,
"Kohtalo sijoituspaikkaamme povaa
Keskuuteen väestönosan hiljaisen,
Uumeniin kamaran kylmän, niljaisen,
Sinne missä ei soitto raikaa.
Ei tässä touhussa tainnutkaan taikaa
Pahemmin olla, vaik' luulimme niin,
Väliaikaista huuma on viininkin,
Katoavaista on lämpö naisen,
Tuttua tutumpi tie krapulaisen.
Lieneekö virheensä parempi myöntää
Ennenkuin koiranputkea työntää
Ja lieneekö enää edes väliä sillä
Kun nakit taas huomenna on silmillä.