IRC-Galleria

...tai ehkä tiedänkin, en tiedä, minulla on tapana avautua tässä erilaisista asioista. Olenko ahdasmielinen vai ovatko monet muut vain oikeasti idiootteja? Minä en tiedä. Mutta vaikka monenmoinen typeryys silmiäni polttaakin, enkö voisi käyttää senkin ajan johonkin luovempaan ja/tai hyödyllisempään?

Tjaa, kaipa sitä itsekin välillä sortuu typeryyksiin.

http://freeleague.proboards23.com/index.cgi

Jos olet kiva ja hyvä postaamaan, tule. Ja postaa. Ihan siis rohkeesti vaan, ei tuo oo niin sisäpiirin hommia. Tai siitä koitamma murtautua ulos tällä henkiinherättelyllä.

James Turjake eteni hitaasti portaita alaspäin. Varastossa oli hämärää ja hiljaista. Jamesin niskakarvat nousivat pystyyn, hänen pulssinsa kohosi ja otsalle kihosi hikikarpaloita. Hän saavutti portaiden alapään ja katseli ympärilleen todeten saapuneensa varaston kulmassa olevaan huoneeseen. Huoneessa oli kaksi ikkunaa, yksi pohjoiseen, yksi länteen. Hän katsoi läntisestä ikkunasta ulos metsään. Siitä olisi kätevä paeta. Hän kuuli oven aukeavan takanaan, kääntyi ympäri ja oli kasvokkain aseistautuneen miehen kanssa.

"Hei... Se olen minä, Epikuros. Tiedän ettei minun olisi pitänyt tulla tänne sisään, mutta kävi niin, että minulta loppuivat tulitikut. Ymmärräthän ettei vahtimisesta tule mitään ilman tupakkaa. Joten, olisitko reilu ja lainaisit tulta, niin minä voisin palata katolle vähin äänin eikä kenenkään tarvitsisi tietää minun olleen täällä sisällä?" James sanoi nostettuaan kätensä ilmaan. Mies pohti asiaa puolisentoista sekuntia ennen kuin vastasi myöntävästi, laski kiväärinsä ja kaivoi taskustaan tikkuaskin ojentaen sen Jamesille.

James otti askin, kiitti ja kysyi "Eihän haittaa, jos tässä jo sytytän tupakan?"
-"Ei toki. Itsekin tässä olen tuprutellut. Voisinkin tässä nyt samalla itsekin polttaa."
-"Minä tarjoan, kiitoksena tikuista."
James sujautti kätensä takkinsa sisään kuin savukkeita esiin kaivaen, mutta tarttuikin pumppuhaulikkonsa kahvaan, keikautti sen esiin "Rodionin solmun" varassa ja laukaisi kohti miestä, joka pudotti kiväärinsä ja kaatui maahan ilmeisen vahingoittuneena, mutta hengissä. James loikkasi miehen päälle, naulitsi polvillaan tämän kädet lattiaan ja nappasi radiopuhelimen tämän vyöltä. Miehen oikea käsi ja kylki vuotivat verta ja Jamesin housut tahriintuivat. Jamesia harmitti, mutta tehtävä oli etusijalla.

Eikös noi sunverkko.com:ia mainostavat yhteisöt riko gallerian sääntöä siitä, että mainostaminen on kielletty? Jos eivät, niin ainakin vituttavat allekirjoittanutta suunnattomasti.

Ne sitten keksi ruveta laittamaan yhteisön nimen alkuun @-merkin. Hatettaa.

Merkillistä on se.

Minua inhottavat ihmiset, jotka ovat ylpeitä siitä millaisiksi ovat syntyneet. Heillä ei kuitenkaan itsellään ole siihen ollut osaa eikä arpaa.

Ylpeys on perusteltua, jos on saanut itse aikaan jotain, mistä olla ylpeä.

Mulla oli jotain hienoa sanottavaa tähän, mutta unohin sen jo. :(

Mutta jossakin soi vielä vanha, pölyinen Wurlitzer, sitä kunnioittakaamme.

(03:32:24) (@HMorg) Minäkin olen vain pisara lietettä elämän suuressa likakaivossa.
(03:33:54) (Sun-Tzu) HMorg sinä olet Wunderbaum elämän paskanhajuisessa amismobiilissa! :D
(03:34:03) (Poti) ;D
(03:34:12) (Poti) Toi on varmaa kauneinta, mitä ihminen voi toiselle ihmiselle sanoa..
(03:34:21) (Sun-Tzu) Kiitos :D

"Tässä elämässä minä elän
ja kuolen vasta kuolemassa."

Aina toisinaan pohdin asioita, joskus jopa sydämen asioita. Toisinaan kirjoitan asioista, usein sydämen asioista, niistä varsinkin sydänverellä. Minua kiehtovat ihmissuhteet: ihmisen suhde toisiin ihmisiin, luontoon, maailmankaikkeuteen, itseensä. Jos ihmistä ei olisi, ei olisi mitään mistä kirjoittaa (tai sitten ei olisi ketään kirjoittamassa). Olen humanistimisantrooppi sekä pessimistiksi naamioitunut optimisti. Ole hyvä ja halaa minua seuraavan kerran kun tapaamme.