IRC-Galleria

Joo, se o semmonen uneton yö. Josko tuota kohta vaikka sais aamupäivän nukuttua ni ois pop.

More like Mildly Unnerved. Loppujen lopuks kyseinen bändi on kuitenkin melko normaali joihinkin toisiin verrattuna. Typerät.

Paristo tyhjä,

Jänis ei nyt rummuta,

Se vain pönöttää.

Loppujen lopuks kaikki on tavalla tai toisella vähän tyhmää.

Nostat lakanan,
Jäät sen taakse
varjokuvana.

tral lal laa.

Itsehän voisin juoda aamukahvit.

Jos sitten vaikka heräisi.

Ei ole, on vain schlomonostia. Saisiko olla kupillinen?

Hei, mitä kuuluu?

Sanot et kaik on OK.

Miltä must tuntuu?

Muistakaa ihmiset lauantaina tulla Lepakkomieheen katsomaan SUMMERTIME DOOM -tapahtumaa!

Tapahtuma alkaa klo 22, ja seuraavat bändit soittavat seuraavassa järjestyksessä:
Ever Circling Wolves
Chestburster
Temples

Ikäraja on 18, sisäänpääsy maksaa 3€ (+narikka ovella) ja kalja on vissiin aika halpaa.
Lepakkomies sijaitsee Helsinginkatu 1:ssä, joka on ihan Sörnäisen metroaseman vieressä, siispä hyvien kulkuyhteyksien päässä.

James Turjake otti reippaan juoksuaskelen toisensa perään. Vasta juostuaan parisen minuuttia uskalsi hän vilkaista taakseen. Pikaisella vilkaisulla kukaan ei seurannut häntä, joten hän hidasti tahtia ja kääntyi ympäri nähdäkseen paremmin. Hetken aikaa hän näin käveli takaperin, kunnes kompastui juurakkoon ja kaatui sen toisella puolella viettävää rinnettä alaspäin menettäen siinä rytäkässä tajuntansa.

Hetken kuluttua, oli se sitten pitkä tai lyhyt, sitä hän ei tiennyt, James Turjake avasi silmänsä ja näki vieraat kengät. Hän makasi mahallaan maassa ja hänen edessään seisoi joku. James kompuroi polvilleen nähdäksen tuntemattoman. Tämä oli mustatukkainen mies, neljissäkymmenissä, kohtuullisen siististi pukeutunut, mutta vähäsen epätasaista sänkeä poskissa.
"Kook Bajbel", sanoi tuntematon ojentaen kätensä.
-"Torben Homopoulos", vastasi James ojentaen omansa.
-"No mutta James! Älä valehtele minulle! Kyllähän minä nyt sinut tunnen", sanoi tähän Kook kiskaisten samalla Jamesin jalkeille.
-"Tä vittua hä?" sopersi James silmät suurina, kiskaisten kätensä pois Kookin kädestä ja ottaen pari askelta taaksepäin. Hänestä näytti kuin Kook olisi kasvanut sitä mukaa kun hän hivuttautui kauemmas tästä. Jamesin jalat tärisivät, mutta yhä hän otti askelia taaksepäin ja yhä Kook vain kasvoi, nyt se oli jo selvää. Hermojaraastavinta oli, että Kook kasvoi leveyttä nopeammin kuin pituutta. James kiihdytti perääntymistahtiaan ja Kook kasvoi nopeammin, kunnes lopulta ympäröi Jamesin. James tunsi olonsa hyvin pieneksi ja alastomaksi.

"James, James, James, rauhoitu", sanoi Kook ja tämän ääni tuntui tulevan joka puolelta. "Minun on tarkoitus vain välittää sinulle tärkeää informaatiota, ei sen kummempaa. Minä nimittäin tiedän paljon asioita ennen muita, esimerkiksi Torben Homopoulosia ja hänen toimeksiantajiaan nopeammin. Mutta käydäkseni asiaan, tietyn seikan täytyy tulla tietoosi: käsky, jonka sait, ei tullut tältä tasolta, vaan tuolta alhaalta", Kook osoitti maahan, "mikä tarkoittaa, että se tuli tuolta ylhäältä", Kook käänsi sormensa osoittamaan taivaaseen. James pudisti päätään epäuskoisena ja sulki silmänsä hetkeksi. Kun Kook seisoi yhä hänen edessään, hän nosti kulmakarvojaan ja sanoi: "Ööö... Hä?!?"
-"Tiedon sisältö oli tässä. Kontekstin ymmärrät kun aika on kypsä", sanoi Kook kääntyen ja kävellen pois. James tuijotti poistujaa kunnes tämä erään hongan taitse kulkiessaan ei tullutkaan enää esiin puun rungon toiselta puolelta. James Turjake vajosi polvilleen ja painoi päänsä maahan näkökenttänsä mustuessa jälleen. Hänen mielessään pyöri jostain syystä edesmennyt laulaja Kirill Babitzin.