Puolikas oluttuoppi kädessäni lämpenee hiljalleen. Lavalla miehet soittavat. Yksi heistä laulaa, liikaa lauseenvastikkeita, minua ärsyttää. Olen täällä naisen vuoksi, hän seisoo vierelläni. Hän ja hänen ystävänsä. Olemme kaikki osa Semifinalin puoliympyrää. Olen niin yksin siinä kaikkien keskellä.
Voisin tälläkin hetkellä olla istumassa iltaa ystävieni seurassa. Sellaisten, jotka huomioivat minutkin. Miksi siis olen täällä, hänen varjonaan? Mitä oikein luulin? Ja kun myöhemmin kävelen bussipysäkiltä kotiin, tiedän, ettei tämä ollut viimeinen kerta.