Bruksismilla tarkoitetaan hampaiden narskuttelua tai niiden yhteenpuremista. Bruksismi on melko tavallinen vaiva. Se on toiseksi yleisin hoitoonhakeutumisen syy hammassäryn jälkeen. Naisilla vaivat ovat monta kertaa yleisempiä kuin miehillä, tyypillisimpiä ne ovat 35-50 -vuotiailla. Bruksismia voi tapahtua sekä yöllä että valveilla.
Hampaiden narskuttelijat purevat joko voimakkaasti hampaita yhteen tai jauhavat leuoilla hampaitaan edes takaisin. Keskimääräinen voima voi olla ainakin 500 N ja joillakin purentavoima voi olla yli 1000 N. On arveltu, että bruksaajilla hampaisiin kohdistuva keskimääräinen rasitus vuorokauden aikana voi olla moninkertainen tavalliseen, ruoan pureskeluun ja nielaisuihin liittyviin rasituksiin verrattuna. Kouluikäisten ja lasten narskuttelu on myös yleistä, mutta oireet ovat yleensä lieviä sekä loppuvat kasvun myötä.
Kuva: Pertti Jarla, Fingerpori
Bruksismia aiheuttaa etenkin stressi, ahdistuneisuus, tietyt persoonallisuustyypit kuten perfektionismi, tupakointi sekä runsas alkoholin ja kofeiinin käyttö. Yöaikaiselle narskuttelulle altistaa myös suun kuivuminen, refluksitauti ja uniapnea.
Bruksismi voi aiheuttaa erilaisia kasvo- ja päänalueen kiputiloja, kuten leukanivel-, poskilihas-, niska- ja päänsärkyä. Se voi aiheuttaa myös hampaiden kulumista ja paikkojen lohkeamisia.
Miten sitä hoidetaan?
Bruksismia hoidetaan ensisijaisesti stressinhallinnalla, hieronnoilla sekä vähentämällä kofeiinin ja alkoholinkäyttöä. Hyvä keino on lisätä liikuntaa, joka vähentää stressiä ja sitämyöten bruksausta. Kirkkaiden näyttölaitteiden käyttöä kannattaa välttää 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta yöunien laatu paranee.
Bruksismin hoidossa tavallisena hoitomuotona on purentakisko, joka valmistetaan yksilöllisesti. Kiskoa pidetään yöaikaan ja se muutta purentasuhdetta niin, että se auttaa vähentämään leukanivelien ja päänalueen lihaksien työkuormaa. Ajoittain bruksismin tuomiin särkytiloihin voi käyttää tavallisia tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia.
Vaikeissa bruksismitapauksissa edellisten lisäksi voidaan käyttää ajoittain lihasrelaksantteja tai botuliinitoksiinia (esim. Botox). Botuliinitoksiinia annetaan pistoksina puremalihasten aluelle. Pistosten vaikutus on väliaikaista ja kestää kerrallaan noin kolme kuukautta. Pistosten huonona puolena on se, että se lamaa puremalihaksia, jolloin syöminen voi vaikeutua. Suomessa botuliinitoksiinipistokset eivät ole kovin yleinen hoitomuoto.
Jos kärsit bruksismista, kokeile ensin vähentää stressiä ja rasitusta. Jos juot paljon kofeiinia tai alkoholia, yritä vähentää. Tupakanpolton lopettamisella on havaittu bruksismiin myönteisiä vaiutuksia. Voit kokeilla myös päänalueen hierontaa. Jos oireet eivät helpota edellisistä huolimatta, kannattaa käydä hammaslääkärissä, josta voit saada apua bruksismiin.
Tutustu myös leukanivelten rentoutumisharjoituksiin sekä hierontaohjeisiin: http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50057f.pdf
http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50057h.pdf
Lähteet:
Käypä hoito -suositus. 2013. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=EBC20DB07CD4FD3912E824EEDAC674CC?id=hoi50057
Amemori, M. 2014. Hampaiden narskuttelu ja bruksismi
https://fi.webdento.com/hampaiden-narskuttelu-bruksismi