IRC-Galleria

Väsyttää, töihin tai kouluun pitäisi ehtiä. Matkan varrella on kiva käydä hakemassa kiskalta vähän piristystä, jotta päivä lähtee käyntiin. Kädessä tölkki. Huikka. Heti paljon parempi mieli ja fiilis, mahtavaa tahmainen tunne täyttää suun ja hampaiston. Energiajuoma, tuo päiviemme pelastus ja hampaidemme tuho!



Siemailemalla happamia ja sokerillisia juomia, voit hyvin lyhyelläkin aikavälillä saada hampaasi huonoon kuntoon. Limsat, mehut, energiajuomat ja makuvissyt sisältävät sokerien ja makeutusaineiden lisäksi aina happoja. Yleisimmät hapot juomissa ovat omenahappo (E296), askorbiinihappo (E300), sitruunahappoa (E330) ja fosforihappo (E338). Hapot ovat juomissa joko lisättynä tai luonnostaan. Usein nautittuna ne altistavat hammaskiilteen liukenemiselle eli eroosiolle. Hampaiston eroosio näkyy hampaistossa pieninä pyöreinä kuoppina purupinnoilla sekä yläetuhampaiden kiilteen ohenemisena. Hampaat haurastuvat, jolloin ne voivat lohkeilla ja murentua. Erosioituneet hampaat voivat aiheuttaa voimakasta vihlontaa ja siten vaikeuttaa syömistä ja juomista. Juomat, joiden pH on alle 5,5 ovat hampaille haitallisimpia! Virvoitusjuomien ja vissyvesien hiilihappo EI aiheuta eroosiota. Eroosiota ei aiheuta myöskään kahvin ja teen parkkihapot tai maitotuotteiden maitohapot.

Eivät sisällä haitallisia happoja:
Maito 6,7
Maitokahvi 6,4
Tavallinen tee (musta) 5,8
Tavallinen kivennäisvesi 5,6
Kahvi ilman sokeria 4,9
Piimä 4,5
Olut 4,5

Sisältävät sokeria ja/tai haitallisia happoja
Sokeroitu kahvi 4,9
Appelsiinitäysmehu 3,8
Jäätee 3,4
Tavallinen virvoitusjuoma 3,0
Kevytmehujuoma (tiivisteestä) 3,0
Energiajuoma 2,9
Kevytkolajuoma 2,8
Karpalomehu (laimennettu) 2,7
Tavallinen kolajuoma 2,4
Siiderit 3–4
Viinit 3–4

Älä lipitä

Juo aterioilla pääsääntöisesti vettä, maitoa tai piimää. Yksi lasi täysmehua päivässä on sallittua esimerkiksi aamupalan yhteydessä. Juo aterioiden välillä pelkkää vettä–- näin säästät hampaitasi! Juo vain satunnaisesti happamia juomia, kuten virvoitusjuomia, energiajuomia, makuvissyjä, mehuja ja kaakaota.



VESI ON PARAS JANOJUOMA!


Lähteet:

Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Juomilla on väliä – harkitse, mitä juot. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/vrn-es_a4_290909_net.pdf
Keskinen, Helinä. 2009. Juomat ja suun terveys. Duodecim http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=trs00017
Kuvat: Anne Suokas

Nuuska yleistyy etenkin nuorten miesten keskuudessa valistuksesta huolimatta. Ihmiset eivät tiedosta nuuskan terveysriskejä niin hyvin kuin tupakan. Nuuskalla saatetaan usein korvata tupakointi. Tässä tekstissä tulee vankkaa faktaa nuuskasta ja sen vaikutuksista suun terveyteen.




Mitä nuuska on?

Nuuskaa on kahdenlaista; kosteaa huulen alla pidettävää nuuskaa ja kuivaa, nenään vedettävää jauhenuuskaa. Suomessa yleisin on ruotsalaisvalmisteinen kostea nuuska, jota annostellaan huulen alle annostelijalla, sormin tai valmiina olevissa annospusseissa. Nuuska on valmistettu yli tupakkakasvin varsista ja lehtiosista jauhetusta massasta. Se sisältää yli 2500 kemikaalia, huomattavasti myös raskasmetalleja, kuten lyijyä, arsenikkia, kadmiumia sekä jäämiä tuholais- ja kasvimyrkyistä. Nuuskan 2500 kemikaalista 28 ovat syöpävaarallisia aineita. Valmiissa nuuskassa on myös radioaktiivisia aineita. Kemikaaleista osa imeytyy myös sylkeen ja nieltäessä mahalaukkuun. Tätä kautta osa myrkyistä pääsee myös verenkiertoon koko elimistöön.



Nikotiini imeytyy nuuskasta vähän hitaammin kuin tupakasta. Mutta nikotiinipitoisuus säilyy veressä paljon pitempään kuin savukkeesta saatava nikotiini. Nuuskassa on tupakkaan verrattuna kaksikymmentäkertainen määrä nikotiinia. Nuuska aiheuttaa vähintään yhtä kovan riippuvuussuhteen kuin tupakka, se ei ole siis missään nimessä tupakasta vieroittaja!

Nuuskan käytön haitat suussa

Nuuskankäyttö huulen alla aiheuttaa limakalvovaurioita paikallisesti. Muutosta kutsutaan norsunnahaksi sen poimuisen ja ryppyisen olomuotonsa vuoksi. Tämä limakalvomuutos on erinomainen paikka bakteereille pesiintyä. Bakteerit limakalvomuutoksessa puolestaan aiheuttavat pahanhajuista hengitystä. Nuuskan käytön loputtua, limakalvo palautuu ennalleen muutamissa viikoissa. Pitkään käytettynä nuuska aiheuttaa paikallisesti ienvetäymää. Ienvetäymä tarkoittaa sitä, että ien alkaa kirjaimellisesti vetäytyä paljastaen hampaan juurenpinnan. Juurenpinta on herkkä reikiintymiselle ja kulumiselle. Nuuska värjää hampaita voimakkaasti, usein pysyvästi. Nuuskassa saattaa olla hiekanjyviä, jotka aiheuttavat hampaiston kulumista sekä voivat rikkoa limakalvoa, jolloin nuuskan haitta-aineiden imeytyminen on tehokkaampaa.


nuuskajälkiä ylähuulen alla


nuuskajälkiä ylähuulen alla sekä ienvetäymää

Nuuska voi aiheuttaa suusyöpää. Syöpävaara kohdistuu yleensä suuontelon ja nielun alueelle. Suunsyöpä etenee usein kivuttomasti ja se huomataankin usein vasta myöhäisvaiheessa. Suusyöpä on tunnettu aggressiivisuudestaan ja se etenee nopeasti. Suusyöpä lähettää myös tehokkaasti etäpesäkkeitä muualle elimistöön varsinkin esiintyessään kielessä tai suunpohjassa.


Suusyöpä on erittäin vakava tauti ja siihen sairastuneille annetaan keskimäärin elinaikaa 5 vuotta.


Nuuskankäytön lopettaminen

Nuuskankäytön lopettaminen on monesti hankalaa voimakkaan nikotiiniriippuvuuden vuoksi. Nuuskaaminen tuo käyttäjälle hyvänolontunteen, piristää ja rentouttaa. Nuuskaamattomuus aiheuttaa vieroitusoireita.

Nuuskaaminen voi aiheuttaa riippuvuutta jo muutaman viikon käytön jälkeen, joten nuuskaamista ei kannata kokeilla edes kokeilumielessä! Nuuskaamisen lopettamista auttaa se, että tiedostaa mihin tilanteisiin nuuskaaminen liittyy. Nuuskan aiheuttamat nikotiinivieroitusoireet häviävät viikon-parin aikana, mutta siihen liittyvät psykososiaalisten vieroitusoireiden häviäminen voi viedä pidemmän aikaa. Nuuskan käytön lopettamista voi helpottaa esimerkiksi täysksylitolipurukumin pureskelulla, saat terveellisen tavan korvata nuuska.

Lähteet: www.pokalehuulessa.fi
Nuuska nuorten maailmassa. Sanna-Mari Salomäki ja Johanna Tuisku, 2013.

Tupakasta ja nuuskasta vieroittamiseen voit saada apua täältä:
www.fressis.fi

Tutustu myös sivustoon www.pokalehuulessa.fi – faktaa nuuskaamisesta

Nuuskan aiheuttamaa limakalvomuutosta voi käydä katsomassa täältä

Suuteletko tyttö- /poikaystävääsi puhtaalla vai likaisella, ientulehduksen vaivaamalla suulla? Et varmaan halua pussaillessa miettiä bakteereita, mutta niitä sinä saat syljenvaihdoksen bonuksena, jos pussailuhetken toisena osapuolena on suttusuu. Jotta pussailukumppani ei lähtisi karkuun ainakaan sinun suusi epäpuhtauksien takia, kannattaa varmistaa, että oma suuhygienia toimii.


Kuva Papunet.net kuvapankista

Tuntuuko hampaasi tahmeilta ja vuotaako ikenistä verta harjatessa? Vaivaako pahanhajuinen hengitys? Edellä kuvatut oireet voivat olla merkkejä ientulehduksesta. Lähes jokaisella meistä on joskus elämänsä aikana ientulehdusta enemmän tai vähemmän. Ientulehdusta on eniten murrosikäisillä pojilla ja ylipäätänsä miehillä. Suomalaiset pojat ovat harjaustottumuksiltaan kehitysmaan tasoa. Ikävä kyllä myös aika moni tyttö jättää hampaiden harjauksen vain yhteen kertaan päivässä. Tilastot eivät valitettavasti kovin paljoa kaunistu suomalaisten aikuistuessakaan.


Kuva: Sini Tienhaara

Hoitamaton ientulehdus vastaa noin kämmenen kokoista tulehdusaluetta ihan missä tahansa muualla kehossa. Jos sinulla olisi kämmenen kokoinen tulehdus esim. reidessä, jättäisitkö sen vain hoitamatta? Housut tulehdusalueen päälle ja menoksi vain? Jos sinulla on ientulehdus, sitä ei kannata jättää hoitamatta, koska seurauksena voi olla iensairaus nimeltä parodontiitti.

Mistä ientulehdus tulee?

Ientulehdus johtuu hampaan ja ikenen rajaan jääneestä plakista eli bakteerimassasta ja/tai hammaskivestä (=joka on syljen mineraalien kovettamaa plakkia). Ientulehdus johtuu lähes poikkeuksetta puutteellisesta puhdistuksesta. Ientulehdus oireilee arkoina, turvonneina ja punakkoina ikeninä. Verenvuoto on tyypillistä. Jos kärsit ientulehduksesta, tulee sinun ihan ensimmäiseksi panostaa harjaukseen.

Ientulehdus paranee vain ja ainoastaan poistamalla plakki ienrajasta säännöllisesti kaksi kertaa päivässä. Tähän tarvitset toimintakelpoisen hammasharjan (vaihda harja vähintään 3kk välein!), nokareen hammastahnaa. Hammasvälejä kannattaa myös puhdistaa langan tai tikun avulla kaksi tai kolme kertaa viikossa. Kun puhdistat huolellisesti aamuin illoin hampaasi, ja käytät hammasvälien puhdistukseen tarkoitettuja välineitä säännöllisesti, säästyt mitä todennäköisimmin ientulehdukselta ja hammaskiveltä! Jos huolellisesta puhdistuksesta huolimatta ientulehdus ei ota laantuakseen, ota yhteys hammashoitolaan. Voi nimittäin olla, että plakki on ehtinyt kovettua hammaskiveksi ja vaatii tällöin ammattimaisen puhdistuksen suuhygienistin tai hammaslääkärin toimesta.


Kuva Papunet.net kuvapankista

Säännöllisillä hammaskivenpoistokäynneillä ja hyvällä kotihoidolla vältät iensairaudet ja voit taas pussailla puhtaalla suulla!

Lähteet:

Meurman, Jukka H. & Murtomaa Heikki, 2009. Parodontaalisairaudet. Sairauksien ehkäisy. Lääkärikirja Duodecim.
Könönen, Eija 2012. Ientulehdus (gingiviitti). Lääkärikirja Duodecim.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2009. Terveytemme projekti. http://www.terveytemme.fi/atlas/graph/select.php?osoitin=A_HARJAU&alue1=MAAKUNTANUTS_11&alue2=SUOMI&kuvio=SUKUP_KOULUTUS