IRC-Galleria

Energianuuska nousi kansan ja etenkin lasten ja nuorten tietoisuuteen vuonna 2013. Keväällä 2014 energianuuskasta kirjoitettiin monta artikkelia ja eri järjestöt ja jopa ministerit vetosivat energianuuskan myymisen ja käytön kieltämistä. Edelleen energianuuskaa myydään ja lisääntyvä oikean nuuskan käyttö pakottaa meidät miettimään jälleen myös energianuuskan käyttöä. On aika ottaa taas tämä villitys esille. Suuri voima nuuskatuotteiden suosiolla on esikuvat. Siksi esimerkiksi ammattiurheilijat ja julkisuuden henkilöt joiden tiedetään nuuskaavan, tulisi saada ymmärtämään kuinka suuri vaikutus heidän nuuskan käytöllään on kasvavien nuorten keskuudessa. Nuuska pilaa nuorisomme suun terveyden aiheuttaen limakalvomuutoksia, ienvetäymiä, hampaiden värjääntymistä ja reikiintymistä.



Mitä energianuuska on?


Energianuuska on nuuskan kaltaista tuotetta, mutta se ei sisällä tupakkaa eikä nikotiinia. Energianuuska sisältää kofeiinia ja muita piristäviä ainesosia, makuaineita sekä vaihtelevan määrän vitamiineja ja antioksidantteja. Joissakin energianuuskissa on myös ksylitolia ja sitä on markkinoitu hampaille terveellisenä vaihtoehtona.


Energianuuskaa on markkinoitu apukeinona tupakan ja nuuskan käytön lopettamiseen. Energianuuskan myyminen ei ole kiellettyä Suomessa edes alaikäisille, mutta sen mainostaminen tupakkalain mukaan on kiellettyä. Valmistaja ei suosittele käyttöä alle 15-vuotiaille, mutta käytännössä kauppiaat itse saavat päättää kelle myyvät. Iltasanomien tekemässä artikkelissa (IS 2.10.2013) eräs itähelsinkiläinen kauppias toteaa, että ”yritämme olla myymättä ihan pikkunassikoille”.


Vaikka energianuuskaa markkinoidaan tupakkatuotteiden lopettamisen apukeinona, siitä ovat kiinnostuneita erityisesti lapset ja nuoret. Energianuuskan hyödyllisyydestä tupakkatuotteiden käytön lopetuksessa ei ole näyttöä. Energianuuskan käytön aloittaminen voi johtaa lapsen tai nuoren kokeilemaan myös tavallista nuuskaa ja sitä myöten koukuttumaan tupakkatuotteisiin. Vaikka kofeiinimäärä on energianuuskassa pienempi kuin esim. energiajuomissa, voi se yhdessä muiden energiajuomatuotteiden tai kahvin kanssa nousta hyvinkin korkealle ja aiheuttaa mm. levottomuutta, sydämen vapinaa, ärtyneisyyttä tai heikotusta.



Mitä energianuuska aiheuttaa suun terveydelle?


Energianuuska ei suinkaan ole terveellinen suun terveydelle, vaikka siihen olisi lisätty ksylitolia. Joidenkin energianuuskien on havaittu laskevan plakin eli hampaiden kertyvän bakteeripeitteen happamuutta ja tämä voi lisätä hampaiden reikiintymisen riskiä. Joissakin energianuuskissa on hampaille haitallista sokeria tai sokeriksi muuttuvia ja happoa tuottavia hiilihydraatteja. Teepohjaiset energianuuskat aiheuttavat myös hampaiden värjääntymistä. Sekä päihdealan asiantuntijat sekä Suomen hammaslääkäriliitto tuomitsevat energianuuskan markkinoille tulon ja myymisen. Energianuuska voi toimia lapsille ja nuorille ”harjoittelunuuskana” oikeaan nuuskaamiseen.


Kuva nuuskajäljistä ylähuulen alla.





Lähteet:

Suomen ASH- Nuuska ja sähkösavuke –esite. http://www.hengitysliitto.fi/sites/default/files/oppaat/nuuska_ja_sahkosavuke.pdf

Iltasanomat, 2.10.2013. Tällaista on kohuttu energianuuska: haisevia teenpuruja. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288605251955.html

Heikkinen, Anna Maria. Energianuuska houkuttelee lapsia ja nuoria nuuskan käyttöön. Suomen Hammaslääkärilehti 1/2014. 31.

Nuortenlinkki. Energianuuska. Verkkojulkaisu:
http://www.nuortenlinkki.fi/tietopiste/pikatieto/energianuuska

Hellqvist L1, Boström A, Lingström P, Hugoson A, Rolandsson M, Birkhed D: Effect of nicotine-free and nicotine-containing snus on plaque pH in vivo. Swed Dent J. 2012;36(4):187-194.

Kuva: Andreas Hagerman. www.flickr.com 34160336

Kuvakaappaukset kommenteista Iltasanomien verkkojulkaisu:
Iltasanomat, 2.10.2013. Tällaista on kohuttu energianuuska: haisevia teenpuruja. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288605251955.html

Valkaisuja suoritetaan joko vastaanotoilla tai vastaanotoilta saaduilla tarvikkeilla kotivalkaisuina. Kummassakin tapauksessa hampaistossa ei saa olla reikiä, hammaskiveä tai ientulehdusta. Tämän vuoksi ennen valkaisua kannattaa hoidattaa koko suu kuntoon, jolloin tuloskin on parempi. Hampaiden valkaisua harkitsevan kannattaa muistaa, että hampaiden paikat eivät vaalene valkaisukäsittelyssä. Jos etualueella on hammaspaikkoja, voivat ne poiketa väriltään merkittävästikin vaalenneiden hampaiden rinnalla ja paikat voi joutua uusimaan myöhemmin.


Kuva1.

Hampaiden valkaisu suoritetaan joko kevytvalkaisuna tai Zoom- tai laservalkaisuina. Nämä valkaisut tehdään vastaanotoilla. Kevytvalkaisussa käytetään vetyperoksidia tai karbamidiperoksidia. Zoom- ja laservalkaisuissa valkaisuaineen lämpötilaa voidaan nostaa valolla tai laserilla, jolloin valkaisuteho tehostuu. Nuorille henkilöille turvallisempi valkaisuvaihtoehto on kevytvalkaisu, jossa vältetään hampaan ytimen ärsytystä. Nuorilla henkilöillä hampaat ovat muutenkin vielä vaaleat, joten tehokkaammalla valkaisulla ei välttämättä saada parempaa tulosta kuin kevytvalkaisulla.


Pelkällä hammaskiven- ja värjäytymienpoistolla saadaan kirkastettua hammasta jo niin paljon, että se saattaa riittää toimenpiteenä vaaleampaan hymyyn. Perusteellisen hammaskiven- ja värjäytymienpoiston suorittaa joko suuhygienisti tai hammaslääkäri. Apuna käytetään ultraäänilaitetta, puhdistuspastoja ja/tai sooda-/ jauhepuhdistimia.


Hampaiden kotivalkaisu tehdään yksilöllisesti valmistetuilla valkaisulusikoilla tai -liuskoilla. Valkaisulusikat ovat turvallisin kotona suoritettava valkaisun muoto. Kotivalkaisu sopii henkilöille, joilla on lähtötilanteessa suhteellisen vaaleat hampaat. Valkaisulusikat ja –aineet kannattaa aina tilata ammattihenkilöiden; suuhygienistien tai hammaslääkärien vastaanotoilta. Valkaisulusikoita käytetään halutusta tuloksesta riippuen 1-2 viikkoa yleensä yön yli. Valkaisutulosta voidaan ylläpitää toistamalla valkaisujakso 1-3 päivän ajan pari kertaa vuodessa.



Valkaisevat hammastahnat, kynät ja geelit

Suurin osa valkaisevista hammastahnoista on rakenteeltaan karheita ja kuluttavat siten säännöllisessä käytössä hampaan kiillettä. Ne eivät nimestään huolimatta ole valkaisevia, vaan värjäytymiä poistavia hammastahnoja. Valkaisevia hammastahnoja ei suositella säännölliseen käyttöön, mikäli vaikutus perustuu värjäytymien poistoon hankaavan tahnan avulla. Apteekissa myydään muutamia valkaisevia hammastahnoja, -kyniä tai –geelejä, joiden valkaiseva vaikutus perustuu mietoon vety- tai karbamidiperoksidimäärään tai värjäytymiä hajottaviin entsyymeihin ja näiden tahnojen käyttö on turvallisempaa kuuriluontoisessa tai säännöllisessä käytössä.




Kuva2.


Valkaisujen haittavaikutukset

Valkaisun jälkeen suurin ja yleisin haittavaikutus on hampaiden vihlonta. Vihlontaa saattaa esiintyä 1-3 päivään valkaisun jälkeen. Vihlontaa voi yrittää helpottaa syömällä ksylitolituotteita, hieromalla fluorihammastahnaa hampaille tai purskuttelemalla fluoripitoisella suuvedellä. Voimakkaita väri- ja makuaineita kannattaa välttää muutaman päivän ajan valkaisun jälkeen.


Valkaisuaineet ovat happamia ja kiilteen mineraalit liukenevat helpommin hetken aikaa, joten hampaiden harjausta kannattaa välttää heti valkaisun jälkeen. Syljen mineraalit korjaavat vähäiset vauriot kunhan vauriot eivät ole liian suuria tai toistu liian usein.
Valkaisuaine saattaa aiheuttaa ikenien ärsytystä. Haittavaikutukset lisääntyvät käyttöajan mukaan, eli mitä pidempi vaikutusaika tai tehokkaampi valkaisuaine, sitä suurempi riski haittavaikutuksille. Valkaisu on aina turvallisinta suorittaa hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla, jolloin ikenet suojataan suoja-aineella sekä muut limakalvot toimenpiteeseen tarkoitetulla erilaisilla suojaimilla. Valkaisu vastaanotolla tai yksilöllisillä valkaisulusikoilla harvemmin aiheuttaa ikenien, kurkun tai nielun alueelle ärsytystä, koska valkaisussa käytettään riittäviä suojaimia. Suun terveydenhuollon ammattilaiset eivät suosittele netistä tilattavia valkaisutuotteiden hankintaa, koska turvallisuutta valkaisuaineen käytössä tai sisällössä ei voida taata. Hampaiden valkaisua tai valkaisuaineiden käyttöä ei suositella raskaana oleville eikä imettäville äideille. Joidenkin tutkimusten mukaan valkaisua ei suositella myöskään tupakoiville.


Hampaiden paikkaamista, erityisesti etualueen hammaspaikkojen vaihtamista ei pidä suorittaa heti valkaisun jälkeen. Hampaaseen jää valkaisun jälkeen aina peroksidia, joka heikentää paikkamateriaalin kiinnittymistä. Valkaisun jälkeen tulisi odottaa pari viikkoa, ennen kuin paikat uusitaan. Tällöin myös hampaiden väri on ehtinyt tasoittua.


Hampaiden värjäytyminen ja tummuminen

Hampaiden tummuminen voi johtua hampaan kiilteen muutoksista. Hampaan kiille voi muuttua rakenteellisesti tai oheta, jolloin hampaan väri tummuu. Hampaat värjäytyvät myös ruoka-aineiden tai bakteerien pigmenteistä. Erittäin voimakkaan väriset ruoka-aineet värjäävät helpommin, kuten mustikka, ketsuppi, kahvi, tee, punaviini jne. Myös tupakka ja nuuska värjäävät hampaita tehokkaasti. Erityisen haitallisina pidetään virvoitus- ja energiajuomia, jotka aiheuttavat kiilteen kulumista, eli eroosiota, jolloin hampaan väri voi kellastua.


Hampaiden värjääntymisen yleisin syy on hammaskivi. Hammaskivi on huokoista kalkkeutunutta ja kellertävää bakteerimassaa, joka kerää voimakkaan värisistä ruoka-aineista värjäytymää. Hampaiden värimuutokset voivat johtua myös sisäisistä asioista, kuten syödystä amoksisilliini- tai tetrasykliinikuurista hampaiden kehityksen aikana. Muita syitä ovat mm. hampaiden fluoroosi (liiallinen fluorinsaanti) sekä luuston ja hampaiden kehityshäiriöt.


Yksittäisen hampaan tummuminen johtuu yleensä traumasta, joita ovat esimerkiksi isku hampaaseen. Trauman seurauksena hampaaseen voi syntyä sisäinen verenvuoto ja aluksi hammas saattaa kuultaa punaisena ja lopulta muuttuu harmaaksi. Juurihoidettujen hampaiden värjäytyminen on myös mahdollista. Tummumista aiheuttaa sisäisen verenvuodon lisäksi hammasta värjäävät juurenhoitoaineet.


Lähteet:

Amemori, M. 2014. Hampaiden valkaisu kotona. Webdento. https://fi.webdento.com/hampaiden-valkaisu-kotona/ (linkissä myös videoita hampaiden valkaisun suorittamisesta)

Porko, C. 2014. Vaalennus vastaanotolla. Therapia Odontologica.


Kuva1: http://www.clivir.com/public_html/images/uploads/images/permanent-teeth-whitening.jpg

Kuva2: Country Dental Teeth Whitening Cambridge. www.flickr.com https://www.flickr.com/photos/cambridge-dentist/13901611125/

Mitä bruksismi on?

Bruksismilla tarkoitetaan hampaiden narskuttelua tai niiden yhteenpuremista. Bruksismi on melko tavallinen vaiva. Se on toiseksi yleisin hoitoonhakeutumisen syy hammassäryn jälkeen. Naisilla vaivat ovat monta kertaa yleisempiä kuin miehillä, tyypillisimpiä ne ovat 35-50 -vuotiailla. Bruksismia voi tapahtua sekä yöllä että valveilla.

Hampaiden narskuttelijat purevat joko voimakkaasti hampaita yhteen tai jauhavat leuoilla hampaitaan edes takaisin. Keskimääräinen voima voi olla ainakin 500 N ja joillakin purentavoima voi olla yli 1000 N. On arveltu, että bruksaajilla hampaisiin kohdistuva keskimääräinen rasitus vuorokauden aikana voi olla moninkertainen tavalliseen, ruoan pureskeluun ja nielaisuihin liittyviin rasituksiin verrattuna. Kouluikäisten ja lasten narskuttelu on myös yleistä, mutta oireet ovat yleensä lieviä sekä loppuvat kasvun myötä.


Kuva: Pertti Jarla, Fingerpori

Bruksismia aiheuttaa etenkin stressi, ahdistuneisuus, tietyt persoonallisuustyypit kuten perfektionismi, tupakointi sekä runsas alkoholin ja kofeiinin käyttö. Yöaikaiselle narskuttelulle altistaa myös suun kuivuminen, refluksitauti ja uniapnea.

Bruksismi voi aiheuttaa erilaisia kasvo- ja päänalueen kiputiloja, kuten leukanivel-, poskilihas-, niska- ja päänsärkyä. Se voi aiheuttaa myös hampaiden kulumista ja paikkojen lohkeamisia.

Miten sitä hoidetaan?

Bruksismia hoidetaan ensisijaisesti stressinhallinnalla, hieronnoilla sekä vähentämällä kofeiinin ja alkoholinkäyttöä. Hyvä keino on lisätä liikuntaa, joka vähentää stressiä ja sitämyöten bruksausta. Kirkkaiden näyttölaitteiden käyttöä kannattaa välttää 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta yöunien laatu paranee.

Bruksismin hoidossa tavallisena hoitomuotona on purentakisko, joka valmistetaan yksilöllisesti. Kiskoa pidetään yöaikaan ja se muutta purentasuhdetta niin, että se auttaa vähentämään leukanivelien ja päänalueen lihaksien työkuormaa. Ajoittain bruksismin tuomiin särkytiloihin voi käyttää tavallisia tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia.

Vaikeissa bruksismitapauksissa edellisten lisäksi voidaan käyttää ajoittain lihasrelaksantteja tai botuliinitoksiinia (esim. Botox). Botuliinitoksiinia annetaan pistoksina puremalihasten aluelle. Pistosten vaikutus on väliaikaista ja kestää kerrallaan noin kolme kuukautta. Pistosten huonona puolena on se, että se lamaa puremalihaksia, jolloin syöminen voi vaikeutua. Suomessa botuliinitoksiinipistokset eivät ole kovin yleinen hoitomuoto.

Jos kärsit bruksismista, kokeile ensin vähentää stressiä ja rasitusta. Jos juot paljon kofeiinia tai alkoholia, yritä vähentää. Tupakanpolton lopettamisella on havaittu bruksismiin myönteisiä vaiutuksia. Voit kokeilla myös päänalueen hierontaa. Jos oireet eivät helpota edellisistä huolimatta, kannattaa käydä hammaslääkärissä, josta voit saada apua bruksismiin.

Tutustu myös leukanivelten rentoutumisharjoituksiin sekä hierontaohjeisiin: http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50057f.pdf
http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50057h.pdf

Lähteet:

Käypä hoito -suositus. 2013. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=EBC20DB07CD4FD3912E824EEDAC674CC?id=hoi50057

Amemori, M. 2014. Hampaiden narskuttelu ja bruksismi
https://fi.webdento.com/hampaiden-narskuttelu-bruksismi

Pahanhajuisesta hengityksestä kärsii moni suomalainen. Hajun aiheuttaja löytyy useimmiten suusta. Pahaa hajua aiheuttavat ruoantähteet, voimakkaan hajuiset ruoka-aineet, hammaskivi, reikä hampaassa, erilaiset suun tulehdukset, kieli tai irtoproteesit. Joskus pahaa hajua saattaa aiheuttaa nielurisoihin kertyvät ”proput” eli vaalea ryynimäinen massa (ruoantähteitä ja bakteereita). Paha haju johtuu bakteerien erittämästä rikkiyhdisteistä. Pahanhajuiseen hengitykseen saattaa oma nenä tottua, ja usein sen haistavatkin kanssaihmisemme.

Askeleet raikkaaseen hengitykseen kulkee suunhoidon kautta. Huolellinen hampaiden harjaus sekä välien puhdistus on tarpeen päivittäin. Kieli kannattaa puhdistaa tarpeen mukaan. Jos kielen takapinnalle kertyy vaaleaa katetta, se kannattaa poistaa joko hammasharjalla, kielenpuhdistajalla tai ihan tavallisella pikkulusikalla kevyesti kaapien. Runsas vedenjuonti päivän mittaan huuhtelee suuta ja poistaa ruuantähteitä. Hammaskivenpoistossa kannattaa käydä hoitosuunnitelman mukaisesti säännöllisesti. Myös hammastarkastukset ovat tarpeen, jotta mahdolliset reiät löydetään ja paikataan.

Jos henki haisee edelleen vaikka suunhoito on kunnossa hampaita ja ikeniä myöten, saattaa syy pahanhajuiseen hengitykseen olla harvinaisempi. Niitä ovat nielun, nenäkäytävän tai poskiontelon tulehdukset, lapsilla suurentuneet kitarisat. Tällöin kannattaa mennä lääkäriin. Suun kuivuminen syljen erityksen vähenemisen tai suuhengityksen vuoksi aiheuttavat pahanhajuista hengitystä. Erityisesti aamuinen paha haju johtuu usein tästä. Joskus syy voi löytyä vielä syvemmältä keuhkoputkista tai ruokatorvesta. Myös voimakkaat nautinto- ja ravintoaineet voivat aiheuttaa uloshengityksen myötä pahaa hajua. Näitä ovat mm. valkosipuli, tupakka, alkoholi ja jotkin lääkeaineet.

Suuvesistä voi olla apua raikkauden tunteeseen, mutta itse hajun syitä ne eivät poista. Suuvesistä kannattaa aina valita alkoholiton versio. Myös ksylitolituotteiden käyttäminen raikastaa suuta ja kiihdyttää syljeneritystä, jolloin suu huuhtoutuu paremmin. Jos kärsii kovasti suun kuivumisesta, kannattaa juoda runsaasti vettä. Apteekista saa kuivalle suulle tarkoitettuja geelejä ja keinosylkeä, jota voi laittaa esimerkiksi yötä vasten suun limakalvoille.

Ylivoimaisesti suurin pahanhajuisen hengityksen aiheuttaja on kuitenkin suunhoidon laiminlyönti. Harjaa hampaat huolellisesti kahdesti päivässä ja puhdista hammasvälit päivittäin langalla, hammastikulla tai väliharjalla. Raikkaalla suulla on helpompi olla ja ystävätkään eivät ota hajurakoa!



Lähde:
Saarelma, O. Pahanhajuinen hengitys. 2014. Duodecim. Verkkojulkaisu. Luettavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00645.

Kuva: Flickr.com: Tambako the jaguar. Hippo with the open mouth.

Talvilajit ovat usein vauhdikkaita ja tapaturmilta ei aina vältytä. Pelkkä pulkkamäki saa aikaan monia tapaturmia puhumattakaan laskettelulajeista tai jääkiekosta. Talvilajeissa tapaturmista yleisimpiä ovat nyrjähdykset, venähdykset, murtuma tai aivotärähdys, joskus myös hammastapaturma.



Hammastapaturman sattuessa kannattaa aina mennä hammaslääkäriin. Pienet hammastapaturmat eivät kuitenkaan aina vaadi toimenpiteitä. Jos pysyvä hammas on lohjennut, hammaslääkäri voi hioa hampaan tai paikata puuttuvan osan. Jos hammas taas on katkennut niin syvältä, että hampaan ydin on nähtävissä, se hoidetaan juurihoitamalla ja paikkaamalla tai kruunuttamalla (valmistetaan laboratoriossa posliinihammas). Jos hammas on katkennut niin pahoin, ettei sitä voi korjata enää, se poistetaan. Tällöin puuttuva hammas voidaan korvata esim. hammasimplantilla. Katkenneita maitohampaita ei korjata vaan ne otetaan pois. Jos tapaturma on tullut urheilulajin parissa ja siihen on vakuutus, se kannattaa aina mainita tapaturmakäynnillä.

Tapaturmassa vaurioitunutta pysyvää hammasta seurataan ja kontrolloidaan hoidon jälkeen muutaman vuoden ajan.

Hammastapaturmilta välttyy parhaiten hammassuojia käyttämällä. Hammassuojia on markkinoilla hyvin erilaisia. Aina ei kannata valita sitä halvinta vaihtoehtoa.



Valmiit hammassuojat:

Valmiit hammassuojat sopivat kaikkien suuhun ja ovat hinnaltaan halvimmat. Samalla myös vähiten suojaavat. Valmiita hammassuojia on erimallisia ja -kokoisia. Ne ovat paksuhkoja ja eivät aina istu hampaistoon niin hyvin kuin pitäisi. Käyttäjän tulee purra niitä koko ajan yhteen pysyvyyden varmistamiseksi, jolloin puhuminen ja hengittäminen vaikeutuu. Terävä isku (esim. jääkiekossa) aiheuttaa suuren kuormituksen yksittäiselle hampaalle ja suoja ei välttämättä ole riittävä.

Boil and bite –suojat:

”Lämmitä- ja pure” –tyyppiset hammassuojat ovat yleisimmin käytössä. Suojat valmistetaan kastamalla ne kiehuvaan veteen, jonka jälkeen ne viedään suuhun ja purraan hampaat yhteen. Suojista saa tällöin hieman paremmin omaan suuhun sopivat, mutta usein niitä joudutaan leikkelemään ja muotoilemaan uudelleen istuvuuden parantamiseksi. Tällöin myös suojaavuus huononee. Valmistusvaiheessa myös purupinnan paksuus ohenee, mikä vaikuttaa suojaavuuteen.

Yksilölliset hammassuojat:

Hampaiden jäljennöksistä tehtävät yksilöllisesti valmistetut suojat ovat parhaiten sopivia sekä erittäin suojaavia. Niistä saa parhaimman suojan lajiin kuin lajiin. Hinnaltaan ne ovat kalleimmat ja vaativat yleensä hammaslääkärissä käyntiä, mutta niiden avulla urheilijan hampaat voivat pysyä kovissakin tärskyissä vahingoittumattomina. Oikein valmistetuissa yksilöllisissä hammassuojaimissa leukoihin tai hampaisiin kohdistuvien iskujen voima jakautuu ja vaimentuu itse suojaan. Tällöin suojain vähentää hampaisiin, hampaiden juuriin, leukaluihin ja pehmytkudoksiin ja koko päähän kohdistuvaa rasitusta. Henkilön, joka harrastaa aktiivisesti tapaturma-alttiita lajeja kannatta satsata kunnon suojaimiin. Yksilölliseen hammassuojan käyttöön nuori voi siirtyä noin 13-vuotiaana.





Lähteet:
Dahmane, N. Estä lapsesi vammat talvilajeissa -6-neuvoa. Terve.fi. Verkkojulkaisu. Hakupäivä 21.1.2015. http://www.terve.fi/koululainen/esta-lapsesi-vammat-talvilajeissa-6-neuvoa

Hiiri, A. 2009. Hammastapaturmat. Terve suu. Duodecim. Verkkojulkaisu. Hakupäivä 21.1.2015 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00121

Hammaslaboratorio Dentrio.http://www.tendent.com/dentrio/Hammassuojat.htm

Decasport Hammassuojat. http://www.hammassuojat.fi/3

Kuvat: Helsingin kaupungin mediapankki

Joka toinen lähipiirissä dieettaa, kasvattaa lihasmassaa, vähentää rasvaprosenttia, nutraa, harjoittelee maratoonille, triathlonille, liikkuu ja hössöttää syömisistään niin, että tällaista laiskanpulleaa vieressä hengästyttää. Mainokset kirkuvat kuntosalijäsenyyksiä, personal trainereita, life coacheja, treenivinkkejä, kuureja, paastoja…lista on loputon. Kyllähän tässä jo paha mieli ja epäonnistumisen tunne tulee, tavallisena pulliaisena.

”Vain 15 minuutin harjoittelu päivässä ja sinäkin näytät kuukauden päästä tältä” Ja kuvassa fitti, sutjakka ja erittäin lihaksikas daami tai macho, jolla tukka on upea, hieman ohimoilta kostea juuri rankan treenin jälkeen, vartalo kimaltaa hikipisaroista, lihakset pullistelee, pehmeää ei näy missään, hampaat hymyilee hohtavan valkoisina, naama on sileä ilman yhtäkään finniä tai ryppyä, ihminen oikein hehkuu ja pullistelee suuressa hyvänolontunteessaan ja tiukissa treenivaatteissaan. Väittäisin, että en näyttäisi häneltä vaikka kuinka punnertaisin ja lankuttaisin.



Kauneusihanteemme on muuttumassa. Kaunein on se, kellä on pienin rasvaprosentti ja eniten kuntosalikäyntejä?

Kelpaako enää tavallinen elämä? Onko ”tavallinen” ihminen jo täysin mennyt muodista? Eikö pientä plösöilyä tai rentoilua sallita enää, vai pitääkö se tehdä salassa? Onko se väärin, jos aamupalapöydässä syö vihersmoothien ja proteiinishaken sijasta ihan vain ruisleipää tai jopa vehnäistä? Juo janoon vettä ja välipalaksi omenan? Käy koiran kanssa lenkillä ja silloin tällöin jumpassa? Pitääkö tässä jokaisen ihmisen lähteä salille peilin eteen ottamaan belfieitä kehittyvästä takakontista tai pyöristyvistä olkapäistä?



Ei tarvitse. Jossakin vaiheessa on pakko sanoa, että top tykkänään! Muodit menevät ja tulevat, nyt on fitness-muoti. Muoti-ilmiönä se on hyväksytympää siksi, että se tavoittelee terveyttä, voimaa, lihaksia ja hyvää oloa. Ei siinä ole mitään muuta vikaa kuin se, että se saa meidät ”tavalliset” ihmiset tuntemaan olonsa epäkelvoiksi. Eihän siitä fitness-ihmisiä voi syyttää, vaikka mieli tekisi. Sehän on pelkästään hienoa, jos joku jaksaa pullistella puntteja 6 kertaa viikossa tai herkkupäivänä syödä raakasuklaata sivistyneesti haarukalla kunnon irtokarkkipussin sijaan. Väittäisin, että kohtuus on kuitenkin aina parempi kuin äärilaidalle menevä hullutus, jota fitness-intoilukin voi olla (esim. kisadieetit). Kohtuus näyttäisi jossakin vaiheessa aina loppuvan äärimmilleen vietyjen ihanteiden kanssa.

Ei se haittaa, jos vatsalihakset eivät piirrykään terävinä. Riittää, että vatsan alueella ei ole rasvaa niin paljoa, että siitä olisi haittaa sisäelimille. Pystyy laittamaan sukat jalkaan ilman taistelua ja ähistelyä. Ei yksi makkara mitään haittaa. Ei se haittaa, jos joku päivä tekee mieli vain maata sohvanpohjalla ja syödä epäterveellisesti. Saa niin tehdä, kunhan se ei ole jokapäiväistä. Ei sinun tarvitse tuntea häpeää syödessäsi lounaaksi vaikkapa sitä jauhelihakeittoa, vaikka muut vetäisivät 150g (punnittu tarkasti!) broileria (ilman suolaa) ja vihreitä kasviksia (makro- ja mikroravinteet laskettuina). Voit ihan hyvin syödä jälkiruuaksi vaikkapa jugurtin, mauttoman proteiinirahkan sijasta. Syö monipuolisesti ja värikkäästi, ruokaa, joka on hyvää!

Et tee mitään väärin. Elät vain eri tavalla. Elämäntavoissa tulisi pyrkiä aina hyvään oloon ja terveellisyyteen. Sen voi saavuttaa muutenkin kuin fitness-intoilulla. Ollaan me ”tavalliset” ihmiset vaan tavallisia, syödään tavallisia (mutta monipuolisia) ruokia, liikutaan niin, että jaksetaan ja pysytään terveinä. Pärjätään, se riittää meille!

Mitä mieltä sinä olet fitness-intoilusta?

Kuvalähteet:

Kuva1.
Amanda Richards, 2013 https://www.flickr.com/photos/arichards-gallery/9007705559/in/photolist-eHYR3g-eHYQn2-nsy7kY-adwaWV-8yJFxz-6KM4tW-bC5vGm-8A8tv6-buvVSL-7niERr-8yYFSu-eg8c9J-eoJvFP-ezg5uy-c1YKd1-c1YJHb-c1Yu4E-c1YufW-c1YX4Y-c1ZcHN-c1ZbJC-c1YW6j-c1ZaiN-c1YQEC-c1YPsC-c1ZcQ1-c1YNX3-c2aDJA-c2aFDE-c1YMUj-c1YNwj-c2aFb7-c1YYch-c1YZXU-c1Z4AG-c1YRV1-c1YWQh-c1Zcxq-c1YQo5-c1Zciy-c1YTfC-c1YXHb-c1YZ4N-c2aCs1-c2aDeG-c1YPhh-c1YM2N-c1Z14Q-c1ZbCL-c1Zd5N Lainattu 15.1.2015

Kuva2. Calibe Thompson, Miami Fitness TV51, 2012 https://www.flickr.com/photos/miamifitnesstv/8295241245/in/photolist-dD2hdM-dD2i3K-dD7ENs-9iSYLS-noDBwt-8jVb1W-9iCjiw-p89mZC-p7FWN6-ii7xh4-ii8oyt-ii7xZM-ii7EQR-ii87Su-ii7yiH-ecKz3E-aspmMy-asm29v-oWgWUG-ii85YQ-ii85gY-ii7X3w-ii7zbz-9NyJcY-noWyK5-daUWTk-nTGcbf-ii7WpC-ozhbFM-7tL5Z8-7tL5RR-p7EJ5e-ii7SL5-ii843A-ii8o1z-ii8ayw-ii7QZE-7tQ6mQ-ohy7xC-nTwHNr-6ghcnu-noDD73-6zqJtn-6zuRDG-ii7QpG-ii8owz-ii8qjn-nBkfbt-nBkmRw-7RbnJT
Lainattu 14.1.2015

Kuva3.
Amanda Richards, 2013 https://www.flickr.com/photos/arichards-gallery/9008892672/in/photolist-eJ5VVJ-gxrxw-96CqyZ-6914iy-eHYPLn-c1Zb2w-eJ5WVj-eHYR3g-eHYQn2-nsy7kY-adwaWV-8yJFxz-6KM4tW-bC5vGm-8A8tv6-buvVSL-7niERr-8yYFSu-eg8c9J-eoJvFP-ezg5uy-c1YKd1-c1YJHb-c1Yu4E-c1YufW-c1YX4Y-c1ZcHN-c1ZbJC-c1YW6j-c1ZaiN-c1YQEC-c1YPsC-c1ZcQ1-c1YNX3-c2aDJA-c2aFDE-c1YMUj-c1YNwj-c2aFb7-c1YYch-c1YZXU-c1Z4AG-c1YRV1-c1YWQh-c1Zcxq-c1YQo5-c1Zciy-c1YTfC-c1YXHb-c1YZ4N Lainattu 15.1.2015

Sähköhammasharja on loistava kapistus hampaiden parempaan puhdistukseen! Jos joululahjamietinnöissä on vielä epäselvyyttä, sähköhammasharja sopii aina kaikille, myös sinulle itsellesi! Sähköhammasharjoja myy usea eri valmistaja ja harjoja on niin aikuisille kuin lapsillekin. Sähköharjalla harjaamisessakin tulee noudattaa oikeaoppista harjaustekniikkaa, jotta suuri hyöty saadaan irti!



Tärkeintä sähköharjalla harjaamisessa on oikea harjauskulma. Aseta harja niin, että harjakset osoittavat ienrajaan 45 asteen kulmassa. Harjaa pidetään muutaman sekunnin ajan jokaisen hampaan kohdalla. Hampaissa on kolme puhdistettavaa pintaa: ulkopinnat, sisäpinnat ja purupinnat. Neljättä pintaa ei pysty puhdistamaan mikään muu kuin hammaslanka tai -tikku, eli muista myös hammasvälit!

Muista, sähköharjassa maltti on aina valttia!

Katso videolinkistä oikeaoppinen sähköhammasharjaus!

https://www.youtube.com/watch?v=ZJORzUxeC1I

Kuva: Photl.com. 0009775315A. Saatavissa: http://www.photl.com/279757.html

Pikkujoulukausi on käsillä ja on aika miettiä omaa alkoholinkäyttöä. Alkoholin käyttö on taitolaji, ja kohtuullinen alkoholinkäyttö ei kaikilta onnistu. Pikkujoulut päättyvät joidenkin kohdalla vähän kyseenalaiseen tilaan, ja jos niin käy omalla kohdalla, voi miettiä omaa alkoholinkäyttöä ja sen mahdollista rajoittamista. Känniääliö ei näytä kenenkään mielestä hyvältä.


Kuva1


Käy testaamassa alkoholinkäyttöäsi seuraavasta linkistä: http://www.taitolaji.fi/pienet-valipalat/huugo-tyylitesti

Käy kurkistamassa myös miltä saatat näyttää, jos kuppia meni vähän enemmän kuin pari glögilasillista
http://www.kannissaoletaalio.fi/ Linkki yli 18-vuotiaille

Terveellisestä alkoholinkäytöstä puhutaan silloin, kun päivittäiset annokset pysyvät pieninä. Alkoholin käyttötavat vaikuttavat myös terveellisyyteen. Alkoholin pitoisuudet veressä ja aivoissa jäävät pienemmiksi, kun alkoholi nautitaan aterian yhteydessä kun taas tyhjään mahaan juodessa pitoisuudet veressä ovat suuremmat.

Tunnettu ja tieteellisesti osoitettu tosiasia on se, että runsas alkoholinkäyttö lisää monien sairauksien riskiä. Yleisimpiä niistä ovat kurkunpään, nielun ja ruokatorven pahanlaatuiset kasvaimet, aivoverenvuodot ja maksakirroosi. Runsaasti alkoholia käyttävien kuolleisuutta lisää myös tapaturmat ja itse murhat, sekä riski joutua tapaturman tai väkivallan uhriksi lisääntyy.



Kuva2

Kohtuullista pikkujoulukautta!

Käy vastaamassa kyselyyn pikkujoulunvietostasi!





Lähde:

Poikolainen, K. 2009. Terveyskirjasto. Sairauksien ehkäisy. Alkoholinkäyttö. 19.1.2009. Luettavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00154

Kuvalähteet:

Kuva 1. Photl.com. Kuva 0008600265U. http://www.photl.com/235716.html. Haettu 26.11.2014

Kuva 2. Photl.com. Kuva 0009205605V. http://www.photl.com/249434.html. Haettu 26.11.2014

Kuva1.

Yhteiskunnassa, jossa elämme, ruokaa on kaikkialla! Suomalaisista hyvin harva nykyään kärsii ravinnon puutteesta. Tässä yltäkylläisyyden ja mässäilyn maailmassa, missä makuaisteille tarjotaan ties millaisia sinfonioita, tarvitaan itsekuria ja säätelyä syömisten suhteen, jotta övereiltä vältytään.



Kuva2.


Vältä kiusauksia ja hallitse houkutuksia!
Valitse houkutuksista aina terveellisin vaihtoehto, vaikka ne ei välttämättä aina se maukkain vaihtoehto olisikaan. Makuaisteja voi kehittää!



Kuva3.


Valitse ennemmin nämä:

kotiruoka

Tumma leipä

Marjat ja hedelmät

Maito ja vesi

sokeriton limu tai mehu

pienempi herkku

Vältä näitä:

Limpparit ja mehut

Hampparit ja ranskikset

Suuret karkkipussit

Sipsit ja suolapähkinät

keksit, jäätelö





Kuva4.


Terveytesi, linjojesi sekä hampaiden terveyden kannalta parasta on, kun syöt säännöllisesti viisi kertaa päivässä. Jos syömiset hallitsevat liikaa sinua, tarvitset muuta tekemistä saadaksesi huomion muualle. Aloita uusi harrastus, liiku, hengaile enemmän kavereiden kanssa tai puuhastele perheen parissa. Tekemisen lisäksi tarvitset tahdonvoimaa ja tavoitteiden asettamista.

Lähteet:

Itsesäätely ja ravinto
Johanna Andersson, Kati Wallasvaara

Kuva 1. Photl.com: Lolly, Sugar, Food, Sweet. 0003361546NN. Viitattu 12.11.2014. Saatavissa: http://www.photl.com/352592.html

Kuva 3. Photl.com: Black Background, Dessert, Glass, Cafe. 0008765653K. Viitattu 12.11.2014. Saatavissa: http://www.photl.com/236754.html

Kuva 2. Photl.com: Blue, Healthy, Food, Healthy Eating. 0008011376N. Viitattu 12.11.2014. Saatavissa: http://www.photl.com/213310.html

Kuva 4. Photl.com: Object, Food, Orange, Organic Food. 0008022906O. Viitattu 12.11.2014. Saatavissa: http://www.photl.com/213755.html

Syömishäiriöt mielletään nuorten naisten sairauksiksi, sillä n. 7% suomalaisnaisista sairastaa syömishäiriön ennen 30 vuoden ikää. Tätä vanhemmilla naisilla esiintyvyys on harvinaisempaa. Miehet sairastavat syömishäiriötä huomattavasti harvemmin kuin naiset. Syömishäiriöisiin luetaan mukaan laihuushäiriö eli anoreksia, ahmimishäiriö eli bulimia sekä epätyypilliset syömishäiriöt. Usein syömishäiriöiden alalajit vaihtelevat sairauden eri vaiheissa. Syömishäiriöt ovat sairauksia, jotka vaativat hoitoa, läheisten ja ystävien tukea ja kuntoutumista.



Laihuushäiriö eli anoreksiaa sairastava kontrolloi syömisiään pakonomaisesti tai jättää kokonaan syömättä. Sairauteen liittyy pahimmillaan dramaattista painonlaskua. Anoreksiaa sairastava liikkuu usein paljon. Bulimiassa keskeisenä oireina ovat toistuvat ahmimiskohtaukset, jolloin sairastunut kadottaa hallinnantunteen syömisistään. Bulimiaa sairastava pyrkii ruuasta eroon oksentamalla, ulostuslääkkeiden avulla, paastoamalla tai liikunnalla. Epätyypillisiin syömishäiriöisiin lukeutuu syömishäiriötyypeistä todennäköisesti yleisin alalaji eli ahmimishäiriö ilman oksentelua (BED). Tälle syömishäiriölle on kuitenkin tyypillistä voimakas psyykkinen kärsimys syömisistä. Epätyypillisiin syömishäiriöihin lukeutuu myös syömishäiriö, jossa nuori karsii kaiken ”epäterveellisen” ruokavaliostaan pois ja syö hyvin askeettisesti.



Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään nuoria syömishäiriöistä kärsiviä naisia ja joskus miehiäkin. Syömishäiriöisille yhteinen nimittäjä on, että suhde ruokaan, painoon tai kehonkuvaan vääristyy. Koko nuoren ihmisen elämän saattaa täyttää syömisen ja syömättömyyden pohtiminen. Ihmissuhteet, koulu, opiskelu tai työ voi alkaa kärsiä.

Syömishäiriöistä kärsivät eivät monesti itse ymmärrä sairastavansa sairautta. Asian puheeksiottaminen on vaikeaa, sillä sairastunut saattaa loukkaantua ja kokea asian arvosteluna. Sairaudesta parantumisen vuoksi syömishäiriöisen on kuitenkin saatava ammattiapua ja erityisesti läheisten tukea ja kannustusta.
Erityisesti anoreksian saattaa usein havaita terveydenhoitaja, läheinen ystävä tai perheenjäsen. Bulimian oireita on kuitenkin vaikea ulkopuolisen tunnistaa. Syömishäiriöisten tunnistaminen on ammattilaisillekin vaikeaa, sillä anoreksiatapauksista tunnistetaan vain puolet ja bulimiatapauksista alle kolmannes.



Suun terveydenhuollon ammattilaiset saattavat kohdata vastaanotollaan syömishäiriöisiä kuten muutkin terveydenhuollon työntekijät. Erityisesti bulimiaa sairastavan suu paljastaa sairauden. Toistuva oksentelu aiheuttaa hammaskiilteen kulumista eli eroosiota. Eroosiota voi aiheuttaa myös runsaasti käytetyt happamat juomat (mehut, limsat, makuvissyt ym.) tai happamat marjat ja hedelmät. Eroosiolöydöksien jälkeen selvitetään mistä suussa näkyvät muutokset johtuvat.

Syömishäiriöt eivät ole tietoisesti valittuja toimintamalleja, vaan kyse on nimenomaan sairaudesta! Syömishäiriöön sairastunutta ei voi pakottaa luopumaan oireistaan, hän tarvitsee paranemismotivaation tueksi paljon tukea läheisiltä ja tietysti ammattiapua.

Jos epäilet sairastavasi syömishäiriötä tai olet huolissasi läheisestäsi, ota yhteyttä vaikkapa terveydenhoitajaan. Apua saat myös erilaisista syömishäiriöisille ja heidän läheisilleen tarkoitetuista järjestöistä. Lisätietoja täältä: http://www.syomishairioliitto.fi/index.php


Lähteet:


Käypä hoito -suositus 2009. Duodecim. Lasten ja nuorten syömishäiriöt: 2009;125(22):2466-7
Keski-Rahkonen, A; Charpentier, P; Viljanen, R (toim.). 2008. Olen juuri syönyt, läheiselläni on syömishäiriö. Duodecim.