IRC-Galleria

Syömishäiriöt mielletään nuorten naisten sairauksiksi, sillä n. 7% suomalaisnaisista sairastaa syömishäiriön ennen 30 vuoden ikää. Tätä vanhemmilla naisilla esiintyvyys on harvinaisempaa. Miehet sairastavat syömishäiriötä huomattavasti harvemmin kuin naiset. Syömishäiriöisiin luetaan mukaan laihuushäiriö eli anoreksia, ahmimishäiriö eli bulimia sekä epätyypilliset syömishäiriöt. Usein syömishäiriöiden alalajit vaihtelevat sairauden eri vaiheissa. Syömishäiriöt ovat sairauksia, jotka vaativat hoitoa, läheisten ja ystävien tukea ja kuntoutumista.



Laihuushäiriö eli anoreksiaa sairastava kontrolloi syömisiään pakonomaisesti tai jättää kokonaan syömättä. Sairauteen liittyy pahimmillaan dramaattista painonlaskua. Anoreksiaa sairastava liikkuu usein paljon. Bulimiassa keskeisenä oireina ovat toistuvat ahmimiskohtaukset, jolloin sairastunut kadottaa hallinnantunteen syömisistään. Bulimiaa sairastava pyrkii ruuasta eroon oksentamalla, ulostuslääkkeiden avulla, paastoamalla tai liikunnalla. Epätyypillisiin syömishäiriöisiin lukeutuu syömishäiriötyypeistä todennäköisesti yleisin alalaji eli ahmimishäiriö ilman oksentelua (BED). Tälle syömishäiriölle on kuitenkin tyypillistä voimakas psyykkinen kärsimys syömisistä. Epätyypillisiin syömishäiriöihin lukeutuu myös syömishäiriö, jossa nuori karsii kaiken ”epäterveellisen” ruokavaliostaan pois ja syö hyvin askeettisesti.



Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään nuoria syömishäiriöistä kärsiviä naisia ja joskus miehiäkin. Syömishäiriöisille yhteinen nimittäjä on, että suhde ruokaan, painoon tai kehonkuvaan vääristyy. Koko nuoren ihmisen elämän saattaa täyttää syömisen ja syömättömyyden pohtiminen. Ihmissuhteet, koulu, opiskelu tai työ voi alkaa kärsiä.

Syömishäiriöistä kärsivät eivät monesti itse ymmärrä sairastavansa sairautta. Asian puheeksiottaminen on vaikeaa, sillä sairastunut saattaa loukkaantua ja kokea asian arvosteluna. Sairaudesta parantumisen vuoksi syömishäiriöisen on kuitenkin saatava ammattiapua ja erityisesti läheisten tukea ja kannustusta.
Erityisesti anoreksian saattaa usein havaita terveydenhoitaja, läheinen ystävä tai perheenjäsen. Bulimian oireita on kuitenkin vaikea ulkopuolisen tunnistaa. Syömishäiriöisten tunnistaminen on ammattilaisillekin vaikeaa, sillä anoreksiatapauksista tunnistetaan vain puolet ja bulimiatapauksista alle kolmannes.



Suun terveydenhuollon ammattilaiset saattavat kohdata vastaanotollaan syömishäiriöisiä kuten muutkin terveydenhuollon työntekijät. Erityisesti bulimiaa sairastavan suu paljastaa sairauden. Toistuva oksentelu aiheuttaa hammaskiilteen kulumista eli eroosiota. Eroosiota voi aiheuttaa myös runsaasti käytetyt happamat juomat (mehut, limsat, makuvissyt ym.) tai happamat marjat ja hedelmät. Eroosiolöydöksien jälkeen selvitetään mistä suussa näkyvät muutokset johtuvat.

Syömishäiriöt eivät ole tietoisesti valittuja toimintamalleja, vaan kyse on nimenomaan sairaudesta! Syömishäiriöön sairastunutta ei voi pakottaa luopumaan oireistaan, hän tarvitsee paranemismotivaation tueksi paljon tukea läheisiltä ja tietysti ammattiapua.

Jos epäilet sairastavasi syömishäiriötä tai olet huolissasi läheisestäsi, ota yhteyttä vaikkapa terveydenhoitajaan. Apua saat myös erilaisista syömishäiriöisille ja heidän läheisilleen tarkoitetuista järjestöistä. Lisätietoja täältä: http://www.syomishairioliitto.fi/index.php


Lähteet:


Käypä hoito -suositus 2009. Duodecim. Lasten ja nuorten syömishäiriöt: 2009;125(22):2466-7
Keski-Rahkonen, A; Charpentier, P; Viljanen, R (toim.). 2008. Olen juuri syönyt, läheiselläni on syömishäiriö. Duodecim.

Sähkösavuke on sähköllä toimiva tehdasvalmisteinen laite, jolla imitoidaan tavallista savuketta. Laite koostuu useimmiten patruunasta, lämmityselementistä sekä pienestä ladattavasta akusta. Sähkösavukkeita on sekä kertakäyttöisiä että useita kertoja käytettäviä malleja.





Sähkösavukkeessa tupakanpuru on korvattu nesteellä. Tätä kuumentamalla laitteesta on mahdollista imeä aerosolia, jossa on mukana pienenpieniä hiukkasia ja vesihöyryä. Sähkösavukkeiden valmistajat mainostavat savun olevan pelkkää vesihöyryä, mutta tutkimuksissa on havaittu, että ”vesihöyry” onkin aerosolia, jossa on mukana erilaisia pienempiä hiukkasia ja vesihöyryä. Nämä hiukkaset pääsevät tunkeutumaan keuhkoihin solutasolle asti. Sähkösavuketta käytettäessä keuhkoihin pääsee erilaisia kemikaaleja kuten tupakoinnissa, mutta ilman tervaa ja häkää. Sähkötupakasta saa siis samoja kemikaaleja, kasvimyrkkyjäämiä ja raskasmetalleja kuin normaalista tupakasta, mutta pienempiä määriä.


Onko sähkösavuke turvallinen?


Sähkösavukkeet valmistetaan pääasiassa Kiinassa jossa valvonta ja säätely ovat vähäistä, kun taas viralliset nikotiinivieroitustuotteet ja – lääkkeet valmistetaan valvotuissa ja tarkoin säädellyissä olosuhteissa. Sähkösavukkeiden patruunat tai nesteet eivät ole tasalaatuisia, ja saattavat sisältää eri määrän nikotiinia, mitä on ilmoitettu.

Sähkösavukkeiden patruunoissa käytetyistä nesteistä ei ole tarkkaa tietoa, eikä täten myöskään tietoa siitä, miten haitallisia nesteet tarkkaan ottaen ovat. Jos sähkösavuketta havitellaan nikotiinikorvaushoidon piiriin, tulisi valmistajien selvittää tieteellisten ja riippumattomien kokeiden avulla niiden haitat ja hyödyt. Haittoja ei saa luonnollisesti olla enempää kuin hyötyjä. Sähkösavukkeissa tiedetään käytettävän propyleeniglykolia, joka on luokiteltu potentiaaliseksi syöpävaaralliseksi ainesosaksi. Sähkösavukkeiden ylikuumenemiset ovat aiheuttaneet vaaratilanteita ja vaurioita käyttäjilleen.





Terveysviranomaiset eivät suosittele sähkösavukkeiden käyttöä. Sähkösavukkeista ei ole vielä riittävästi laadukasta tutkimustietoa. Tupakkateollisuus haluaa markkinoida sähkösavuketta tupakan korvaavana ”terveellisempänä” vaihtoehtona, mutta sähkösavuke ei ole päässyt nikotiinikorvaushoitotuotteiden alle, koska se ei ole käynyt lääkkeelle tarkoitettuja kliinisiä laboratorio- ja eläinkokeita. Tupakkateollisuus ei ole selvittänyt sähkösavukkeesta aiheutuvia mahdollisia haittavaikutuksia. WHO:n raportin mukaan sähkösavuke ei ole vieroitustuote, vaikka tupakkateollisuus antaa asian toisin ymmärtää. Sähkösavukkeista tehdyissä tutkimuksissa tulokset viittaavat siihen, että sähkösavukkeen avulla tupakoinnista vieroittumisesta ei ole tieteellistä näyttöä. Lääkkeellisillä nikotiinikorvaushoidoilla yli 20 % tupakoitsijoista on päässyt eroon tupakasta. Sähkösavukkeiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksista ei ole luonnollisestikaan vielä tietoa ja sitä saadaan vasta vuosien ja vuosikymmenien päästä.


Tutkimustietoa ja kannanottoja sähkösavukkeesta tulee puolesta ja vastaan. Kuluttajan on joskus vaikea hahmottaa ja erottaa, mitä tutkimusta uskoo. Monesti kannan ottamiseen vaikuttaa myös oma henkilökohtainen kokemus asiasta. Tällä hetkellä terveysviranomaiset eivät suosittele sähkösavuketta, joten sen käyttämistä kannattaa välttää.


Lähteet:


Patja, Kristiina. Dos, LT, erikoislääkäri. Sähkötupakka ei ole vieroitustuote. Potilaan lääkärilehti. 5/2014.

THL. Sähkösavukkeiden turvallisuus ja terveyshaitat. Päivitetty 27.6.2014 http://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/tupakointi-ja-tupakoinnin-lopettaminen/sahkosavuke/sahkosavukkeiden-turvallisuus-ja-terveyshaitat

Heloma, A.& Ruokolainen, O. Sähkötupakka. Päihdelinkki.
http://www.paihdelinkki.fi/tietoiskut/515-sahkotupakka

Kuvat:

Sähkötupakka.cc
http://www.sahkotupakka.cc/wp-content/uploads/2012/06/Sähkötupakan-osat1.png

Tupakka ja suun terveys:

-Aiheuttaa ientulehdusta sekä pidemmälle edennyttä iensairautta nimeltään parodontiitti

-Värjää hampaita ja hammaspaikkoja. Aiheuttaa pahanhajuista hengitystä ja karvakieltä

-Limakalvomuutoksia

-Suusyöpää


Tiesitkö, että tupakointi aiheuttaa:

- noin 30 % kaikista syöpätapauksista ja kuolemista

- noin 90 % kaikista keuhkosyöpätapauksista

- noin 80 % sydäninfarkteista ennen 50. ikävuotta

- 70 % kroonisista keuhkosairauksista

- Britanniassa tehty seurantatutkimus osoittaa, että tupakointi lyhentää elinikää keskimäärin 7,5 vuodella. Tähän ei vaikuttanut savukkeiden määrä tai laatu. Suuri osa tupakoitsijoista kuolee ennen eläkeikää, ja vain 59% yltää 70 vuoden ikään.

-Tupakointi lisää jopa 8-kertaiseksi riskin sairastua ikenien kiinityskudossairauteen (ts.parodontiittiin)

-Tupkointi lisää jopa 10-kertaiseksi riskin sairastua suusyöpään

-Tupakoinnin lopettamisen jälkeen suusyövän riski on koholla vielä kymmenen vuoden ajan

-Polttamalla askin päivässä, kulutat vuoden aikana rahaa n. 1460 euroa.






Alkoholi ja suun terveys






-Aiheuttaa hammaseroosiota (eli hampaan kiilteen pinnan liukenemista)

-Limakalvomuutoksia

-Vähentää syljeneritystä

-Suusyöpää


Tiesitkö, että:


Suun bakteerit muodostavat alkoholista asetaldehydiä, joka on etanolin syöpää aiheuttava aineenvaihduntatuote. Jos alkoholia kulutetaan runsaasti ja tämän lisäksi laiminlyödään suuhygieniaa, lisääntyy bakteerien määrä suussa runsaasti. Tämä taas lisää syöpää aiheuttavan asetaldehydin muodostumista.

Tupakka ja alkoholi ovat yksi suurimmista suusyövän aiheuttajista, jopa 70-80% suusyövistä johtuu tupakan ja alkoholin yhteiskäytöstä.








Lähteet:

Suomen Hammaslääkäriliitto. Tupakka, alkoholi ja suunterveys

Keskinen, Helinä. 2009. Alkoholi ja suun terveys. Terve suu. Duodecim.

Kuvat: ClipArt

Mikä viisaudenhammas?





Viisaudenhampaiksi kutsutaan viimeisiä poskihampaita, jotka yleensä puhkeavat noin 19 – 20-vuotiaina. Viisaudenhampaat lienee jäänne aiemmilta ajoilta, jolloin ihmisen ravinto koostui kovasti pureskeltavista ruuista, jolloin viisaudenhampaillekin oli käyttöä. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten viisaudenhampaat mahtuivat ihmisten suihin huomattavasti paremmin kuin nykyään. Leuat eivät kasva enää yhtä isoksi pehmeämmän ruokavalionmuutoksen vuoksi.


Mahtuuko viisaus?


Viisaudenhammas aiheuttaa usein puhjetessaan ahtausongelmia. Viisaudenhampaat voivat puhjeta ahtauden vuoksi vain osittain tai vinoon. Takimmaisena, osittain puhjenneena tai kallistuneina viisaudenhampaita on hankalaa pitää puhtaana, jolloin hampaan ympäröimä ienkudos tulehtuu herkästi bakteerien vuoksi. Mikäli viisaudenhammas mahtuu suuhun hyvin, eikä se oireile millään tavalla, sitä ei tarvitse välttämättä poistaa. Myös ikenen alla olevat puhkeamattomat viisaudenhampaat saavat olla rauhassa, mutta erityisesti puhkeamattomia alaviisaudenhampaita on syytä seurata parin vuoden välein, ettei hammas aiheuta kudostuhoa muille pysyville hampaille.





Tulehtunut viisaudenhammas


Viisaudenhampaantulehdus on tavallinen n. 20 – 25-vuotiailla aikuisilla, joilla viisaudenhammas (usein alaviisaudenhammas) on puhjennut vain osittain tai kallistunut johonkin suuntaan. Viisaudenhampaan tulehduksesta johtuva kipu tuntuu joskus korvassa tai kaulassa asti. Kipu saattaa myös paikallistua eri puolelle leukaa, missä itse vaivan aiheuttaja on. Ärhäkässä tulehduksessa poski ja kaula saattaa turvota. Tulehtuneen viisaudenhampaan hoitomuotona järkevintä on hampaan poistaminen. Tulehdustilassa hammasta ei yleensä poisteta, vaan ensin parannellaan ienkudosta antibioottien avulla sekä purskutellaan klooriheksidiiniliuoksella, joka tappaa tulehdusta ylläpitäviä bakteereita. Oireiden lieventyessä hammas poistetaan joko vetämällä tai leikkaamalla. Hoitamattomana viisaudenhampaantulehdus lisää reikiintymisriskiä ja ientulehdusta koko suussa.





Viisaudenhampaan poisto


Hammas siis poistetaan joko vetämällä tai leikkaamalla. Toimenpidettä varten puudutetaan hyvin, jolloin kipua ei tulisi tuntua. Joskus kova tulehdustila saattaa estää puudutusaineen vaikutusta osittain. Hampaanpoiston jälkeen on hyvä elää muutama päivä rauhallisesti ja välttää liikuntaa. Myös saunaa kannattaa välttää. Tupakointi hidastaa paranemista, ja on erittäin suositeltavaa olla tupakoimatta pariin päivään hampaanpoiston jälkeen. Hampaanpoiston jälkeen kannattaa syödä paljon kylmää, esim. jäätelöä, sekä hautoa poskea jääpussilla. Kylmä laskee turvotusta. Viisaudenhampaan poistosta aiheutuvat kiputilat ovat normaaleja ja kestävät n. 1-5 päivää. Leikkauksellisen poiston jälkeen kipu voi kestää joskus pitempäänkin. Parin ensimmäisen päivän jälkeen kiputilan tulisi kuitenkin lieventyä. Jos kipu jatkuu tai yltyy vielä 5 päivän jälkeenkin, kannattaa ottaa yhteyttä uudestaan hammaslääkäriin.


Jos sinulla on viisaudenhammasvaivoja, hakeudu hammashoitoon!


Lähteet:


Käypä hoito suositus, 2008. Viisaudenhammas.

Lauri Turtola, Viisaudenhampaat. YTHS:n johtajahammaslääkäri, dosentti http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/45/viisaudenhampaat

Kuvat: MS Office ClipArt

Syö säännöllisesti!

Säännöllisellä ateriarytmillä on monia edullisia vaikutuksia terveydellesi. Kun syöt viisi ateriaa päivässä, energiatasosi pysyy tasaisena, painosi pysyy hallinnassa ja hampaasi kiittävät!

Hampaiden kannalta säännöllinen ateriarytmi on erittäin tärkeä. Jokaisesta syömiskerrasta suuhun tulee hapan olotila (=happohyökkäys), joka saattaa kestää syömisistä riippuen 15 minuutista tuntiin. Hapan olotila suussa edesauttaa reikiintymistä aiheuttavia bakteereita toimimaan tehokkaammin sekä antaa niille energiaa.





Jos ja kun haluat säästää hampaasi reikiintymiseltä, suosi säännöllistä ateriarytmiä! Noudata terveellisiä elämäntapoja ja suosi paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Juo aina aterioiden välillä pelkkää vettä. Pienet herkut/happamat juomat kannattaa ajoittaa aterioiden yhteyteen, jolloin niiden syömisestä ei tule turhia välipaloja ja rasitusta hampaille. Karkkia tai muita herkkuja suositellaan kuitenkin käyttämään kohtuudella, korkeintaan kerran-pari viikossa. Muista, että myös sipsien ym. tahmeiden herkkujen nauttimisessa kannattaa noudattaa kohtuullista linjaa, kerran viikossa.


Jos hampaasi reikiintyvät helposti, olet riskiryhmässä. Tällöin ateriavalinnoilla on erittäin suuri merkitys suusi terveydelle! Tutkimuksissa on todettu, että usein sokerillisia välipaloja syövillä henkilöillä on enemmän reikiä kuin vähän ja harvoin sokeria syövillä henkilöillä.

Ksylitolia kannattaa käyttää!


Täysksylitoli katkaisee happamuuden suussa, joten ota aina aterioiden jälkeen pari palaa täysksylitolipurkkaa tai – pastillia. Eräissä tutkimuksissa on todettu, että myös juustopalan nauttimisella aterioiden jälkeen on happamuutta neutralisoiva vaikutus. Jos vatsasi ei kestä ksylitolia, kokeile juustoa 
Hampaat harjataan joka päivä kaksi kertaa. Herkuttelupäivien jälkeen on syytä harjata hampaat erityisellä huolellisuudella 

Lähde:


Käypä hoito-suositus. 2009. Duodecim.
Suomen Hammaslääkäriliitto

Kuvat: Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Nuorten keskuudessa kannabiksen käyttö on yleistymässä kaikesta valistuksesta huolimatta. Vaikka kannabiksen käytöllä ei ole todettu olevan suuria kansanterveydellisiä ongelmia, aiheuttaa se silti merkittäviä oireita käyttäjälleen säännöllisesti käytettynä. Kannabistuotteiden käytön aloitus nuorena haittaa henkistä kasvua ja aikuistumisprosessia. Pitkään käytettynä se aiheuttaa muistiongelmia, ongelmanratkaisukykyjen heikkenemistä, ärsyyntymistä ja vuorovaikutusongelmia. Se lisää riskiä psykoosiin, masennukseen ja skitsofreniaan.


Kuva: Suomen kuvalehti

Kannabista voidaan käyttää monin eri tavoin. Huumausaineena se on monivaikutteinen. Kannabistuotteiden toivotut vaikutukset ilmenevät rentoutumisena, euforisena olotilana, empatiana, sosiaalisuuden lisääntymisenä ja lievinä aistiharhoina. Ei-toivotuttuja vaikutuksia ovat varsinkin kokemattomilla käyttäjillä paranoiat eli harhaluulot sekä ahdistus. Näiden lisäksi voi esiintyä paniikkikohtauksia, sekavuustiloja, harhaluuloja ja epämiellyttäviä mielentiloja. Oireet menevät yleensä ohi päihtymyksen lakatessa. Noin 10 % kannabiksen käyttäjistä tulee käytöstä riippuvaiseksi.


Uhka suun terveydelle

Säännöllinen kannabiksen käyttö on todellinen uhka suusi terveydelle. Säännöllisellä käytöllä voit romuttaa suusi terveyden nopeasti. Kannabis laskee verensokeria, kiihdyttää pulssia ja vilkastuttaa ääreisverenkiertoa. Pupillien laajeneminen, syljen erityksen vähentyminen ja silmien kuivuminen sekä verestys ovat myös yleisiä oireita. Kannabis laskee verensokeria ja aiheuttaa täten voimakasta makeanhimoa. Makeanhimoa lääkitään usein erittäin sokerillisilla syömisillä ja juomisilla. Hampaat reikiintyvät nopeasti runsassokerisen ruokavalion, napostelukulttuurin ja heikentyneen syljen erityksen vuoksi. Kannabiksen käyttäjillä on myös huonompi puolustuskyky, joten suun alueen infektiot lisääntyvät ja parantuvat huonommin. Kannabiksen polttaminen on todettu aiheuttavan suun ja nielun alueen syöpiä. Poltettuna kannabis voi aiheuttaa suun alueelle palovammoja, limakalvomuutoksia sekä värjää usein plakin (hampaiden pinnalla olevan bakteerimassan) siniharmaaksi. Yleisesti ottaen kannabistuotteiden käyttäjillä on huonompi suun terveys kuin ei-käyttäjillä.



Keskushermostoon vaikuttavilla huumausaineilla on myös haittavaikutuksia suun terveydelle. Reikiintymisriski kasvaa huomattavasti makeanhimon kasvamisen, puutteellisen suuhygienian ja syljen erityksen vähentymisen vuoksi. Keskushermostoon vaikuttavat huumausaineet aiheuttavat myös voimakasta narskuttelua, joka kuluttaa hampaita merkittävästi ja aiheuttaa leukanivelkipuja ja -ongelmia. Myös iensairaudet ovat yleisiä.


Lähteet:

Päihdelinkki: Kannabis http://www.paihdelinkki.fi/pikatieto/?c=Kannabis


THL: Tietoa eri huumeista http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/aikalisa/materiaalit/paihteet/huumeet/tietoa_huumeista

Keskinen, Helinä. 2009. Terve Suu. Muut päihteet ja suun terveys. Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/tk.koti?p_artikkeli=trs00081&p_teos=trs&p_osio=101&p_selaus=8968


Kuva: Suomen kuvalehti http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/12%20Uutisen%20kuvat/kanna.jpg

Sukupuolitaudit suussa


Kesä menossa ja mieli vapaana. Kesäromansseja syttyy ja elämä on parasta just nyt! Muistathan kesälläkin suojella terveyttäsi romansseista huolimatta!

Kondomin käytöllä ehkäiset sekä genitaalialueiden tauteja että suun alueen sukupuolitauteja. Muistathan, että sukupuolitaudit voivat tarttua myös suuhun, mikäli suojaamisesta ei huolehdita ja seksipartneri on sukupuolitaudin kantaja.







Mitkä sukupuolitaudit voivat esiintyä suussa?


Sukupuolitaudeista lähes kaikki voivat esiintyä suun ja huulten alueella. Näitä ovat esimerkiksi herpes, kondylooma eli visvasyylä, tippuri, kuppa ja klamydia. Suun limakalvoille voi tarttua myös HIV ja B-hepatiitti.

Tartunta saadaan suojaamattomasta limakalvokontaktista. Sukupuolitauti voi tarttua sukuelimistä suuhun tai suusta sukuelimiin. Jos suun alueella on esimerkiksi herpes, silloin kannattaa ehdottomasti pidättäytyä lihallisista nautinnoista ja odotella taudin paranemista.
Sukupuolitaudit voivat aiheuttaa hyvin erilaisia oireita suussa. Tautien tunnistaminen vaikeutuu, koska suussa saattaa olla yhtä aikaa useampi oireileva sukupuolitauti. Sukupuolitauti suussa voi olla myös täysin oireeton tai erittäin vähäoireinen. Monesti tartunta saadaankin oireettomalta taudinkantajalta, joka ei edes tiedä sairastavansa sukupuolitautia. Tartunnan oireet ilmaantuvat vasta taudille tyypillisen itämisajan jälkeen.

Yleisimpiä sukupuolitaudista viestiviä oireita suun alueella ovat: kutisevat tai polttelevat rakkulat, syylämäiset muutokset limakalvoilla, haavaumia huulten tai suun limakalvoilla, kurkkukipua ja leuan alla olevien imusolmukkeiden turpoamista.









Milloin kannattaa huolestua?


Hakeudu hammaslääkäriin tai lääkärille, mikäli suuhusi on yhtäkkiä ilmestynyt yllä kuvaillun kaltaisia oireita ja olet harjoittanut suojaamatonta suuseksiä viimeisen parin kuukauden aikana. Lääkärissä tutkitaan muutoksia viljelyiden avulla, mikäli oireiden aiheuttajalle ei löydetä suun oman bakteeriston aiheuttamaa syytä.
Miten voin ehkäistä sukupuolitautien tarttumista suuhun?
Paras keino välttyä sukupuolitaudeilta on terve, vakituinen seksipartneri. Suuseksistä ja suojaamattomasta yhdynnästä kannattaa kieltäytyä, mikäli ei ole varma toisen osapuolen terveydestä seksitautien osalta. Mikäli kuitenkin suuseksiä haluat harrastaa, muista käyttää kondomia myös suuseksissä! Naisten genitaalialueet suojaamattomana tartuttavat myös tauteja ilman suojausta. Käy sukupuolitautitesteissä, mikäli suojaus on pettänyt tai sitä ei ole käytetty. Jos tiedät saaneesi tartunnan, vältä suojaamatonta seksiä kaikissa muodoissaan.



LÄHTEET:
Suomen Hammaslääkäriliitto: Sukupuolitaudit suussa. http://www.hammaslaakariliitto.fi/suun-terveys/suun-hoito/sukupuolitaudit-suussa/

Kuvat: Papunet

Väsyttää, töihin tai kouluun pitäisi ehtiä. Matkan varrella on kiva käydä hakemassa kiskalta vähän piristystä, jotta päivä lähtee käyntiin. Kädessä tölkki. Huikka. Heti paljon parempi mieli ja fiilis, mahtavaa tahmainen tunne täyttää suun ja hampaiston. Energiajuoma, tuo päiviemme pelastus ja hampaidemme tuho!



Siemailemalla happamia ja sokerillisia juomia, voit hyvin lyhyelläkin aikavälillä saada hampaasi huonoon kuntoon. Limsat, mehut, energiajuomat ja makuvissyt sisältävät sokerien ja makeutusaineiden lisäksi aina happoja. Yleisimmät hapot juomissa ovat omenahappo (E296), askorbiinihappo (E300), sitruunahappoa (E330) ja fosforihappo (E338). Hapot ovat juomissa joko lisättynä tai luonnostaan. Usein nautittuna ne altistavat hammaskiilteen liukenemiselle eli eroosiolle. Hampaiston eroosio näkyy hampaistossa pieninä pyöreinä kuoppina purupinnoilla sekä yläetuhampaiden kiilteen ohenemisena. Hampaat haurastuvat, jolloin ne voivat lohkeilla ja murentua. Erosioituneet hampaat voivat aiheuttaa voimakasta vihlontaa ja siten vaikeuttaa syömistä ja juomista. Juomat, joiden pH on alle 5,5 ovat hampaille haitallisimpia! Virvoitusjuomien ja vissyvesien hiilihappo EI aiheuta eroosiota. Eroosiota ei aiheuta myöskään kahvin ja teen parkkihapot tai maitotuotteiden maitohapot.

Eivät sisällä haitallisia happoja:
Maito 6,7
Maitokahvi 6,4
Tavallinen tee (musta) 5,8
Tavallinen kivennäisvesi 5,6
Kahvi ilman sokeria 4,9
Piimä 4,5
Olut 4,5

Sisältävät sokeria ja/tai haitallisia happoja
Sokeroitu kahvi 4,9
Appelsiinitäysmehu 3,8
Jäätee 3,4
Tavallinen virvoitusjuoma 3,0
Kevytmehujuoma (tiivisteestä) 3,0
Energiajuoma 2,9
Kevytkolajuoma 2,8
Karpalomehu (laimennettu) 2,7
Tavallinen kolajuoma 2,4
Siiderit 3–4
Viinit 3–4

Älä lipitä

Juo aterioilla pääsääntöisesti vettä, maitoa tai piimää. Yksi lasi täysmehua päivässä on sallittua esimerkiksi aamupalan yhteydessä. Juo aterioiden välillä pelkkää vettä–- näin säästät hampaitasi! Juo vain satunnaisesti happamia juomia, kuten virvoitusjuomia, energiajuomia, makuvissyjä, mehuja ja kaakaota.



VESI ON PARAS JANOJUOMA!


Lähteet:

Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Juomilla on väliä – harkitse, mitä juot. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/vrn-es_a4_290909_net.pdf
Keskinen, Helinä. 2009. Juomat ja suun terveys. Duodecim http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=trs00017
Kuvat: Anne Suokas

Nuuska yleistyy etenkin nuorten miesten keskuudessa valistuksesta huolimatta. Ihmiset eivät tiedosta nuuskan terveysriskejä niin hyvin kuin tupakan. Nuuskalla saatetaan usein korvata tupakointi. Tässä tekstissä tulee vankkaa faktaa nuuskasta ja sen vaikutuksista suun terveyteen.




Mitä nuuska on?

Nuuskaa on kahdenlaista; kosteaa huulen alla pidettävää nuuskaa ja kuivaa, nenään vedettävää jauhenuuskaa. Suomessa yleisin on ruotsalaisvalmisteinen kostea nuuska, jota annostellaan huulen alle annostelijalla, sormin tai valmiina olevissa annospusseissa. Nuuska on valmistettu yli tupakkakasvin varsista ja lehtiosista jauhetusta massasta. Se sisältää yli 2500 kemikaalia, huomattavasti myös raskasmetalleja, kuten lyijyä, arsenikkia, kadmiumia sekä jäämiä tuholais- ja kasvimyrkyistä. Nuuskan 2500 kemikaalista 28 ovat syöpävaarallisia aineita. Valmiissa nuuskassa on myös radioaktiivisia aineita. Kemikaaleista osa imeytyy myös sylkeen ja nieltäessä mahalaukkuun. Tätä kautta osa myrkyistä pääsee myös verenkiertoon koko elimistöön.



Nikotiini imeytyy nuuskasta vähän hitaammin kuin tupakasta. Mutta nikotiinipitoisuus säilyy veressä paljon pitempään kuin savukkeesta saatava nikotiini. Nuuskassa on tupakkaan verrattuna kaksikymmentäkertainen määrä nikotiinia. Nuuska aiheuttaa vähintään yhtä kovan riippuvuussuhteen kuin tupakka, se ei ole siis missään nimessä tupakasta vieroittaja!

Nuuskan käytön haitat suussa

Nuuskankäyttö huulen alla aiheuttaa limakalvovaurioita paikallisesti. Muutosta kutsutaan norsunnahaksi sen poimuisen ja ryppyisen olomuotonsa vuoksi. Tämä limakalvomuutos on erinomainen paikka bakteereille pesiintyä. Bakteerit limakalvomuutoksessa puolestaan aiheuttavat pahanhajuista hengitystä. Nuuskan käytön loputtua, limakalvo palautuu ennalleen muutamissa viikoissa. Pitkään käytettynä nuuska aiheuttaa paikallisesti ienvetäymää. Ienvetäymä tarkoittaa sitä, että ien alkaa kirjaimellisesti vetäytyä paljastaen hampaan juurenpinnan. Juurenpinta on herkkä reikiintymiselle ja kulumiselle. Nuuska värjää hampaita voimakkaasti, usein pysyvästi. Nuuskassa saattaa olla hiekanjyviä, jotka aiheuttavat hampaiston kulumista sekä voivat rikkoa limakalvoa, jolloin nuuskan haitta-aineiden imeytyminen on tehokkaampaa.


nuuskajälkiä ylähuulen alla


nuuskajälkiä ylähuulen alla sekä ienvetäymää

Nuuska voi aiheuttaa suusyöpää. Syöpävaara kohdistuu yleensä suuontelon ja nielun alueelle. Suunsyöpä etenee usein kivuttomasti ja se huomataankin usein vasta myöhäisvaiheessa. Suusyöpä on tunnettu aggressiivisuudestaan ja se etenee nopeasti. Suusyöpä lähettää myös tehokkaasti etäpesäkkeitä muualle elimistöön varsinkin esiintyessään kielessä tai suunpohjassa.


Suusyöpä on erittäin vakava tauti ja siihen sairastuneille annetaan keskimäärin elinaikaa 5 vuotta.


Nuuskankäytön lopettaminen

Nuuskankäytön lopettaminen on monesti hankalaa voimakkaan nikotiiniriippuvuuden vuoksi. Nuuskaaminen tuo käyttäjälle hyvänolontunteen, piristää ja rentouttaa. Nuuskaamattomuus aiheuttaa vieroitusoireita.

Nuuskaaminen voi aiheuttaa riippuvuutta jo muutaman viikon käytön jälkeen, joten nuuskaamista ei kannata kokeilla edes kokeilumielessä! Nuuskaamisen lopettamista auttaa se, että tiedostaa mihin tilanteisiin nuuskaaminen liittyy. Nuuskan aiheuttamat nikotiinivieroitusoireet häviävät viikon-parin aikana, mutta siihen liittyvät psykososiaalisten vieroitusoireiden häviäminen voi viedä pidemmän aikaa. Nuuskan käytön lopettamista voi helpottaa esimerkiksi täysksylitolipurukumin pureskelulla, saat terveellisen tavan korvata nuuska.

Lähteet: www.pokalehuulessa.fi
Nuuska nuorten maailmassa. Sanna-Mari Salomäki ja Johanna Tuisku, 2013.

Tupakasta ja nuuskasta vieroittamiseen voit saada apua täältä:
www.fressis.fi

Tutustu myös sivustoon www.pokalehuulessa.fi – faktaa nuuskaamisesta

Nuuskan aiheuttamaa limakalvomuutosta voi käydä katsomassa täältä

Suuteletko tyttö- /poikaystävääsi puhtaalla vai likaisella, ientulehduksen vaivaamalla suulla? Et varmaan halua pussaillessa miettiä bakteereita, mutta niitä sinä saat syljenvaihdoksen bonuksena, jos pussailuhetken toisena osapuolena on suttusuu. Jotta pussailukumppani ei lähtisi karkuun ainakaan sinun suusi epäpuhtauksien takia, kannattaa varmistaa, että oma suuhygienia toimii.


Kuva Papunet.net kuvapankista

Tuntuuko hampaasi tahmeilta ja vuotaako ikenistä verta harjatessa? Vaivaako pahanhajuinen hengitys? Edellä kuvatut oireet voivat olla merkkejä ientulehduksesta. Lähes jokaisella meistä on joskus elämänsä aikana ientulehdusta enemmän tai vähemmän. Ientulehdusta on eniten murrosikäisillä pojilla ja ylipäätänsä miehillä. Suomalaiset pojat ovat harjaustottumuksiltaan kehitysmaan tasoa. Ikävä kyllä myös aika moni tyttö jättää hampaiden harjauksen vain yhteen kertaan päivässä. Tilastot eivät valitettavasti kovin paljoa kaunistu suomalaisten aikuistuessakaan.


Kuva: Sini Tienhaara

Hoitamaton ientulehdus vastaa noin kämmenen kokoista tulehdusaluetta ihan missä tahansa muualla kehossa. Jos sinulla olisi kämmenen kokoinen tulehdus esim. reidessä, jättäisitkö sen vain hoitamatta? Housut tulehdusalueen päälle ja menoksi vain? Jos sinulla on ientulehdus, sitä ei kannata jättää hoitamatta, koska seurauksena voi olla iensairaus nimeltä parodontiitti.

Mistä ientulehdus tulee?

Ientulehdus johtuu hampaan ja ikenen rajaan jääneestä plakista eli bakteerimassasta ja/tai hammaskivestä (=joka on syljen mineraalien kovettamaa plakkia). Ientulehdus johtuu lähes poikkeuksetta puutteellisesta puhdistuksesta. Ientulehdus oireilee arkoina, turvonneina ja punakkoina ikeninä. Verenvuoto on tyypillistä. Jos kärsit ientulehduksesta, tulee sinun ihan ensimmäiseksi panostaa harjaukseen.

Ientulehdus paranee vain ja ainoastaan poistamalla plakki ienrajasta säännöllisesti kaksi kertaa päivässä. Tähän tarvitset toimintakelpoisen hammasharjan (vaihda harja vähintään 3kk välein!), nokareen hammastahnaa. Hammasvälejä kannattaa myös puhdistaa langan tai tikun avulla kaksi tai kolme kertaa viikossa. Kun puhdistat huolellisesti aamuin illoin hampaasi, ja käytät hammasvälien puhdistukseen tarkoitettuja välineitä säännöllisesti, säästyt mitä todennäköisimmin ientulehdukselta ja hammaskiveltä! Jos huolellisesta puhdistuksesta huolimatta ientulehdus ei ota laantuakseen, ota yhteys hammashoitolaan. Voi nimittäin olla, että plakki on ehtinyt kovettua hammaskiveksi ja vaatii tällöin ammattimaisen puhdistuksen suuhygienistin tai hammaslääkärin toimesta.


Kuva Papunet.net kuvapankista

Säännöllisillä hammaskivenpoistokäynneillä ja hyvällä kotihoidolla vältät iensairaudet ja voit taas pussailla puhtaalla suulla!

Lähteet:

Meurman, Jukka H. & Murtomaa Heikki, 2009. Parodontaalisairaudet. Sairauksien ehkäisy. Lääkärikirja Duodecim.
Könönen, Eija 2012. Ientulehdus (gingiviitti). Lääkärikirja Duodecim.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2009. Terveytemme projekti. http://www.terveytemme.fi/atlas/graph/select.php?osoitin=A_HARJAU&alue1=MAAKUNTANUTS_11&alue2=SUOMI&kuvio=SUKUP_KOULUTUS