IRC-Galleria

Kävin lääkärissä ja jopa ilman että kukaan raahas väkisin. Oli pakko. Ti-ke saikkua, pari vatsaa rauhottavaa reseptilääkettä ja huomenna omalle terveysasemalle labrakokeisiin.

Mun paino ei oo alkanu vitosella sitten syömishäirikköaikojen (yli 9v sit). Bmi 23.49, mähän oon tosiaankin normaalipainonen nykyään. Ei Jjjestas... :o

Neve lähti lauantaina hoitoon, että Nuga saisi rauhaa. Laitoin sille myös ruokaa kuppiin niin, että se on siinä 24/7. On se nyt sitten aina välillä vähän raksutellut. Neven lähdettyä ollut myös enemmän jalkeilla, eikä niinkään paljon piilossa. Liekö toinen sitten "ahdisteli" sitä koko ajan sen jalkeilla ollessa. Lauantaina ja sunnuntaina Nuga sitten kehräs tuntikausia mun mahan/ rinnan päällä, kun lueskelin/ torkuin sohvalla. Saa nyt nähdä miten tämä etenee. Ja jos Nuga nyt sitten jaksaakin jatkaa, niin tiedä sitten jaksaako Neven kanssa kuitenkaan. Se haluais painia niin kovin. :/ Perjantaina vaani kulman takana jo mun jalkaakin, hassukka. :D

*huokaus* :(

Eilen sain elämäni pahimmat vatsakrampit sitten umpparin. Jotain 4,5h ne kesti ja lämpö oli vähän koholla. En uskaltanu nousta sohvalta sen jälkeen kun ulkoa viimein kotiin pääsin kyyhötettyäni polun varressa kiitettävän aikaa. Toivottavasti ei tuu takas... Jos tänään iskee, niin lähen lääkäriin. Ehkä. Viimestään huomisaamuna sit. Vähän ikävä olo mahassa koko ajan.

Vaikka ensin edes hetken vaikutti niinku tilanne menis ees vähän parempaan suuntaan, niin nyt näyttäis taas huononevan. Nuga ei syö edes suupalaa. Lähinnä vain kyyhöttää ja nukkuu. Neve haluais leikkiä, mutta ei Nuga jaksa. Murisee heti kun Neve tulee lähelle. Kumpikin kissa kärsii. Alkaa pikkuhiljaa enemmän ja enemmän näyttää uhkaavasti siltä, että liekö seuraavalta lääkärireissulta Rakas enää kotiin tulee... Ja Neve kaipaa kaveria, mutta mä en kyllä pystyis ottamaan uutta kissaa. Ei vain kykenis, toipumiseen menee varmasti to-del-la kauan, jos Nugan menetän... Ja liekö sitten varmaan pitäisi Nevellekin löytää koti jossa olis kaveri... :((

Kävin eilen ostamassa Nugalle eläinlääkäriltä raksuja. Niitä se suostuu ite syömään. Ei kuitenkaan vielä ainakaan syö tarpeeksi, joten neuvoivat apteekista ostamaan ravinneainegeeliä. Ja sitä se nuolee vapaaehtosesti esim. sormenpäästä! \o/ Nestemäisen antibiootin pakkosyöttäminen (tai oikeemmin sen yrittäminen) oli ihan helvettiä, niin sain nyt tilalle tabletit. Ne on niin helppo vain survaista kurkun perälle ja vähän vielä ruiskulla vettä päälle. Luojan kiitos ei tarvi enää tuntikausia tapella syömisen ja lääkinnän kanssa! Siitä kärsi sekä kissa että minä. Helpottunu olo kertaa miljoona.

Minä - olen - Väsynyt.

Tänään oon taas pakkosyöttäny, -juottanu ja -lääkinny Nugaa. Se laittaa vastaan ja kattoo mua silmät kauhusta selällään, niinku oisin muuttunu hirviöks. Tää on vain niin musertavaa. Sattuu nähdä se tuollasena. Jos tulevaisuus tulee olemaan tätä, niin en tiedä kestänkö. On niin uskomattoman paha olla, ei pysty kuin itkemään. Rintaa puristaa ja mahassa pyörii, eikä pysty syömään mitään. Avuton ja tyhjä olo. Tuntuu melkein kuin oisin jo menettänyt sen. Kohta joutuu pakkosyöttämään itteensäkin, ettei myös mee huonoon kuntoon.

np. Keiko Matsui - Bridge Over the Stars... *byääää*

Nuga oli voimakkaasti kuivunu, aiempaakin laihempi (2.1kg) ja väsyny apaattinen vetkula. Sille laitettiin nestettä niskaan ihon alle, josta se levisi sitten muuallekin kroppaan. Verinäytteestä paljastu vahvasti kohonneet munuaisarvot ja kuivumisen vuoksi nousseet veren proteiinit. Lisäks tulehdusarvot oli koholla.

Diagnoosina munuaisten vajaatoiminta ja tulehdus. Sille määrättiin antibiootit, sekä verenpainetta säätelevä lääkitys ja lääkeruokavalio. :(

Pieni mahdollisuus on, että kyse olisi akuutista tulehuksesta, eikä kroonisesta vajaatominnasta ja tulehuksesta. Mutta pelkään pahinta, Nuga kun on aina ollu vähäruokanen, pieni ja siro. Vajaatoiminta voisi olla syy siihen. Mutta tietysti jos kyse olisi ohimenevästä häiriöstä, olisin enemmän kuin kiitollinen!

Mun pieni silmäterä... Se on vasta kolmivuotias... D':

Tein eilen melkosta pöperöä. Kuulostaa äärettömän epäilyttävältä ja näyttää vielä epäilyttävämmältä, mutta kaikesta epäilystä huolimatta - jestas, sehän oli oikeesti hyvää!

Leikelin pieniksi keräkaalin, 3 isohkoa sipulia, sekä nipun selleriä ja tunteroisen haudutin vedessä johon olin lirutellu siirappia. Sitten kun ne oli pehmentyny ja maut tasottunu, lisäsin tummaa soijarouhetta, jota olin liottanu reilusti maustetussa vedessä... tarpeeksi kauan. Sekaan tölkki tomaattimurskaa ja loraus ketsuppia, sekä nippu silputtua basilikaa ja lopuksi neljä sekaisin vatkattua kananmunaa. Sitä sitten hauduttelin kunnes pahimmat nesteet haihtu.

Namiiiiii! Vaikkei uskois! :D

Tulis varmaan vielä parempaa, jos ois juustoa vielä jota laittais esim. munien seassa sörsseliin, sekä raastena päälle ja paistais uunissa kunnes kuorruttuu. :P~

Äyh, mullon nälkä.

__

Puksu on ollu töissä mukana tänään, kun saatiin tohon viereiseen rakennukseen eläinlääkäriaika heti neljän jälkeen ku pääsen töistä. Ei sitä kukaan huomaa, kun son kopassa tiskin alla ja nukkuu. Pieni rakas...

Huomenna Nugan kanssa eläinlääkäriin. Se ei oo oikeen oma ittensä. :(