IRC-Galleria

Eilen oli kaikin puolin kaunis päivä, juuri sellainen jonka haluankin muistaa. Käytiin koirien kanssa pelloilla ja metsässä reilun puolitoista tuntia. Muori rakastaa niitä paikkoja yli kaiken ja on todella vapaa ja oma itsensä ilman pelkoja. Illalla katselin telkkua sohvalla koirat kainalossa ja kissa sylissä. Juuri tuollaiset hetket ja päivät ovat olleet aina parhaita. Niitä ei kukaan voi koskaan ottaa minulta pois.

Pätkä laulusta "Share Your Dreams"Sunnuntai 15.07.2007 22:13

"Remember to joy
For the good things He gave
For those precious moments
You'll never forget

Don't let you're life end
When you have to let go
'Cause when something ends
It's just a beginning for something new"


Niin. Näin sitä tuli runoilluks jo 2001. Vaan oispa se aina helppoa.

Aika käy vähiinSunnuntai 15.07.2007 16:40

Ulkona on sateista ja harmaata. Aivan kuin sisimmässäni, johon sattuu. Aamulla heräsin hautajaiskellojen sointiin. Sydän jätti lyönnin väliin...

Sinä makaat takanani ja tuoksut pestylle koiralle. Olet puhdas, trimmattu, harjattu ja silkkinen. Katsot minua silmiin. Olet niin kaunis sisältä ja ulkoa. Suloisin ja herttaisin. Aivan liian ihana. Jos se vain mitenkään olisi mahdollista, jos minulle annettaisiin sellainen mahdollisuus, en luopuisi Sinusta ikinä.

Sydämestäni en Sinua päästä pois, Rakas, en koskaan. Vaikka se särkyykin. </3

Kiitos tuestaPerjantai 13.07.2007 23:34

Pelkäsin tuomiota. Pelkäsin että minut leimataan. Vaan kaikki, joille olen nyt päätöksestä puhunut, ovat olleet samaa mieltä ja tukeneet täysin. Suuri Kiitos. Tämä on äärimmäisen vaikeeta aikaa. En voi sanoin kuvata miten paljon tukenne minulle merkitsee. *boohoo*

Polun päähän on tultu...Perjantai 13.07.2007 16:28

Pitkään, hyvin pitkään päässä kypsynyt ratkaisu on nyt tehty. Muori lähtee ikiuneen ensi tiistaina. Se on parempi koiralle, se on parempi laumalle. Nyt kärsitään kaikki, stressataan kaikki... Pahinta on katsella, kun Muori on suurimmaksi osaksi aikaa ahdistunut. Toisen stressi purkautuu vielä tavalla joka ahdistaa sitä lisää. Kierre on valmis. On ollut jo pitkään. Joitain ongelmia olen saanut karsituksi, mutta jotkut vanhoista pahenee, joitain tulee lisää. Ja kun se nyt lähes koko ajan stressaa, se assosioi jatkossakin sen stressin aina vain uuseampaan asiaan ja tilanteeseen, vaikkei sitä tarvitsisi pelätä.

Muorin herkkyys tekee siitä maailman suloisimman kumppanin, mutta liika herkkyys myös tekee sen elämästä ei niin elämisen arvoista. Tässä on niin paljon syitä ja niin pitkältä ajalta, ettei niitä voi edes selittää tai koota yhteen. Eikä edes tarvitse, en ole kellekään muulle velkaa kuin Rakkaalleni. Minä tiedän. Minä tunnen koirani ja laumani. Ja itseni.

Listasin yleisimpiä stressin oireita, joita Muorilla on enemmän tai vähemmän, suurin osa joka päivä, ehkä jopa koko ajan, osa tiettyihin tilanteisiin liittyen jotka nekin kyllä toistuvat aika usein:

- Lähes koko ajan varuillaan ja pelokas, "piileskelee"

- Säikähtää pienintäkin kovempaa ääntä

- Haukkuu herkästi eri äänille

- Haukkuu (kiljuu) kiihtyessään syystä tai toisesta, "hyvästä tai pahasta"

- Todella ahne

- Nuolee itseensä, tyynyä, sohvaa...

- Lähettää rauhottavia signaaleja jatkuvasti

- Läähättää kiivaasti ja "kuolaa"

- Tärisee

- Hilseilee

- Kotiin tullessani liimautuu kiinni omasta puolestaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa

- Tappelun tullessa ei meinaa enää lopettaa

- Ulkona vapaana hyperi eikä kuule mitään eikä pysy paikallaan yhtään eikä keskity mihinkään (tai muulloinkaan innostuessaan)

- Hyökkii välillä haukkumalla vastaantulevia koiria kohti


Lisäksi Muorin virtsankarkailu on aikaa myöten pahentunut. Kokoaikainen stressaaminen varmasti edesauttaa tätä. Nykyään sekä koira että ympäristö on koko ajan enemmän tai vähemmän kusessa, lähtien talon rappukäytävästä joka sekin haisee jo tällä tasanteella. Viime syksynä kokeiltiin inkontinenssiin tarkoitettua lääkitystä, mutta sillä ei ollut minkäänlaista tehoa. Leikkausta ei eläinlääkärin mukaan kannata edes harkita tämän ikäisellä. Ja tilanne ei tule ainakaan paranemaan ajan myötä.

Onko tämä oikein? Minusta ei ole. Enkä itsekään jaksa enää, tämä on liian raskasta kaikille - eritoten ja nimenomaan Muorille. Tiistain jälkeen sillä on ikuisesti parempi olla. Päätös on vaikein ikinä tekemäni, mutta se on parasta mitä voin sille antaa. Omalle Rakkaalleni. )': <3

Parempaa tällä kertaa.Tiistai 10.07.2007 18:53

Sain Nugan kontrollin vaihetuks jo tälle päivälle. Verikoe taasen otettiin, josta tarkastettin peruselinarvot ja veren tulehdusarvot. Tulehdusarvot oli normalisoituneet kokonaan. Munuaisarvoista urea ja krea oli edelleen koholla, mutta laskeneet roimasti edellisestä käynnistä. Muut elinarvot oli normaalit, eikä kuivumisestakaan ollut enää merkkejä.

Tulosten perusteella kyseessä saattaisi olla ollut esim. voimakas munuaistulehdus. Erityisruokavaliota ja lääkitystä jatketaan vielä samaan malliin. Seuraava kontrolliverinäyte olisi jälleen noin 3-4vkon kuluttua, jolloin tarkistetaan vielä munuaisarvot.

Mikäli arvot edelleen ovat koholla tuon jälkeen, täytyy kyse olla kroonisesta vajaatoiminnasta, sillä hoidosta huolimatta arvot eivät koskaan palaudu viitearvoihin. Ja mikäli näin käy, eikä Nuga vieläkään syö tarpeeksi (edelleen vatsa kuopalla ja paino 2.1kg), joutuu keskustelemaan kannattaako enää jatkaa. Mutta mikäli ovat palautuneet normaaleiksi, voidaan lääkitys ja erityisruokavalio lopettaa. Kyllähän tässä toivo taas heräsi. Vaan jälleen kuukausi jännityksessä, epätietoisuudessa jatkosta... Pysyisköhän pää koossa jesseteipillä? Kukaan kokeillut?

Hei hei, Pullukka...Tiistai 10.07.2007 02:13

Neve ei tule enää kotiin. Se on ollut kohta kuukauden hoidossa kaverini luona ja kotiutunut sinne hyvin - toisen kissoista kanssa ystävystynyt ilmeisesti vielä paremmin kuin Nugan kanssa aikanaan. Tänään tein päätöksen, että he niin halutessaan saavat pitää kisun. Juteltiin puhelimessa ja tästä päivästä lähtien Neve on "viralliesti" heidän. Uskon sen tässä tilanteessa olevan kaikille parhaaksi. Vaikka toisaalta tuntuu vaikealta, niin olen myös helpottunut. Pulla jää lähelle, ihmisten luo jotka tunnen. Voin siis vielä nähdä sitä ja tiedän mitä sille kuuluu. Siksi ei varmaankaan tunnu kuin olisin menettänyt sen. Kiitos, Annika ja Kimmo! Toivottavasti Nugankin kohtalo selkenee lähiaikoina... Torstaina olisi kontrolli.

LahnalauantaiLauantai 07.07.2007 22:28

Oih, oijoih &lt;sydän&gt; - http://groups.imeem.com/_4XJ2PGi/music/zQdUsaas/u_touch_me/ &lt;sydän&gt;

Tein mustikkahillopullia. :B Ja koskaan en oo pullataikinaa syöny... *röyh*

Suolistotulehdus rules ass!Perjantai 06.07.2007 22:27

Tiistaihin asti taas sairaslomaa, sekä aamu- ja iltapalaksi antibiootteja. Moon niin väsyny, turhautunu, vihanen ja allapäin. Kolme viikkoa, hei oikeesti?! Eilen sitten vielä 38 astetta kuumettakin. Loppuis nyt jo ennenku minoon ihan loppu!! >:'(

%@&#!

*ouh*Keskiviikko 04.07.2007 12:14

Kumma kun ei ala tää omakaan vatsa rauhottua normaaliks. Puolen vuorokauden sisään jo kolme kertaa juossu tuolla... Ja söin appelsiinin äsken, niin nyt sattuu mahaan. Kolmas viikko jo menossa, pimeetä.