No niin, selviydytty on 50 km Portosta pohjoiseen, Barcelokseen. Ja vain parit itkupotkuraivarit :D
Lennot meni hyvin, mita nyt Lontoossa ooteltiin matkatavaroita aika kauan ja muutenkin seuraavaa konetta. Vaha oli hieno fiilis kun laskeuduttiin auringonpaisteessa perjantaiaamuna Porton lentokentalle B) muutenkin oli Porto ihan hieno kaupunki, aurinkoa ja palmuja ja merta. Syotiin hyvaa paikallista ruokaa ja ostettiin pullo portviinia matkaevaaksi... hostelli oli muuten ihan kauhee :D
Eka paiva kavelya eli lauantai meni ihan hyvin, Vila do Condeen kaveltiin jotain vajaa 30 km kaikkine harhareissuineen. Ja vetta satoi aamulla ihan kaatamalla, onneksi vastapainoksi aurinko sit porotti paivalla niin etta iho paloi :D Vila do Conde oli paljon hienompi paikka kuin Porto. Ja siella meilla oli paljon parempi hostellikin. Vila do Condeen menee metrokin muuten Portosta, eli siina matkailuvinkkia kaikille Portugaliin haluaville!
Mutta ikavasti kavi kuitenkin niin, etta Jaanin jalat ylirasittui sillon lauantaina heti, etta eilen sitten tilattiin sille taksi puolesta matkasta ja meika kaveli loput yksin. Mutta ei se mtn, Sao Pedro de Ratesissa ootti albergue eli majatalo, jossa oli muitakin pyhiinvaeltajia.
Tanaan myos kavelin yksisteen, nyt ollaan siis Barceloksessa mika on vaha isompi kaupunki. Ehka ollaan taalla toinenkin yo, jos noi Jaanin jalat paranis niin paastais yhdes jatkaan matkaa.
Kylla muakin itketti, sillon ekana paivana kun alkoi sataa kaatamalla ja mun kengat kastui niin etta sain ne jalkaan vasta tanaan. Ja sit tanaan kun tuli koti-ikava ja tajusin etta viela melkein kolme viikkoa : / ikava Tuppua...
On kuuma, kaveleminen on rasittavaa, mutta kaikki on hienoa ja ihmiset ystavallisia. Tosi ystavallisia! Ja taalla on palmuja ja eukalyptusmetsia ja viinitarhoja ja kaikkee hienoa.
Se turistipuolesta, mutta uskon etta myos hengellisesti taa on hyva juttu. Tuntuu etta on mukana johdatusta kun loytyy aina just se oikea paikka ja oikea, auttava ihminen. Mukana mulla on Hengellisen matkakumppanuuden ikoni, muistuttamassa etta me ei tehda matkaa yksin... Kirkkoja on joka kulman takana ja olen parissa kaynyt hiljentymassa.
Terqui kaikille taalta etelan seikkailuista!