IRC-Galleria

Enaa 64 km jaljella, ja kolme paivaa kavelya. Perjantaina meidan pitaisi siis kavella jo Santiagoon. Nyt alkaa olla jo albergueissa paljon vakea, tanaan saatiin kavella aika yhta matkaa yksien portugalilaisten, sitten jonkun joukon jotka kuljettaa pienissa karryissa rinkkojaan, sitten nunnan ja sitten viela jonku alyttoman poikajoukon.

Pojat innostuivat juttelemaan meille alberguessa, ja innostuivat viela enemman ku sanoin etta katson Serranon perhetta :D sit saatiin pesta koneessa pyykkia, jeee!

Pitkia paivia edessa, pitaa saada lepoa. Alkaa jo vasya :O

Eilen pysähdyttiin Mosissa, vain 7 km kävelyn jälkeen. Porriñossa me käytiin ravintolassa ja kaupassa ja ostettiin kaikkee hyvää ja kivaa ja syötiin joen rannassa vesimeloonia. Joki oli täynnä pieniä kaloja ja me yritettiin ruokkia niitä. Sitten nukuttiin, ja nukuttiinkin myöhään, jonnekin yli kaheksaan ja kaikki muut oli jo lähteny paitsi ne italialaiset tytöt jotka n¨htiin jo aiemmin. Niitten kaa sit juteltiinkin ja käveltiin vähän matkaa, mutta ne oli jopa hitaampia ku me :D ihme ku filosofitytöllä oli kirja kädessä mistä se kai luki jotain neuvoja ja antropologitytöllä oli kauppakassi kädessä. Hih.

Niin no sit me käveltiinkin vain se 7 km eli oltiin jo jotain kaheltatoista perillä. Sit vaan nukuttiin semmosessa pikkukylässä, missä oli vaan pari taloa ja kauppa ja kirkko. Kirkkokaan ei ollut auki, joten ei ollut oikein mitään tekemistä kuin pestä pyykkiä ja pelata korttia. Sitten illalla sinne albergueen pelmahti ensin lauma keski-ikäisiä naisia jotka mekkaloi koko ajan, sit joku lauma jotain tyttöjä jonku miehen kaa ja sit vielä niillä kyläläisillä oli joku mekkalointi ja kiljun juominen käynnissä. Että hyv¨lepo :D yölläkin joku vaa huus siellä ja joku huus että que passo ja mä olin ihan paniikissa kans että mitä tapahtui.

Sit lähettiinkin käveleen jo puol seiskalta ja oltiin täällä Redondelassa perillä jo kymmeneltä ja albergue aukee vasta yheltä niin tultiin taas nettiin käväseen.

Reissu on jo puolessavälissä suurinpiirtein, enää 5 päivää kävelyä ja 80 km. Sitten 3 yötä Santiagossa ja yksi junassa ja kolme Madridissa. Täällä Espanjassa löytyy paremmin nettejä että ehkä pystyn viel kirjotteleen ennen kuin ollaan perillä.

Alkaa kyl jo vähä tympiä kävely, ehkä se johtuu osaksi siitä että tiet on täällä taas enempi asfalttia ja teitäteitä, niin että jalkoihinkin sattuu enemmän. Ai niin ja kännykästä hajos muistikortti :/ eli en saa otettua enää kuvia ja toiv ne edelliset saa sit ees pois sieltä kortilta.

No niin. Nyt sitä sitten ollaan Espanjassa. Tämä on kyllä sivistyksen kehto verrattuna Portugaliin :D

Siis eilen ylitettiin raja, joka oli vaan tavallinen silta kahden kaupungin välillä. Luulin että siel on kaikki kauheet tullit yms. mutta ei. Kyllä se on hienoa tämä EU- vapaa liikkuvuus ihmisillä!

No sitten mentiin kauppaan, mikä oli aivan mahtava kokemus, sillä siellä oli tuttuja tavaroita! Portugalissa oli ollut vaan kaikkee outoa ja paikallista, ja täällä on ihan samoja ylikansallisia tuotteita kuin meilläkin. Ja Portugalissa lihat, kalat ja maidot oli siellä kaupassa vaan lämpösessä (haisi kivalla ne lihat ja kalat), täällä ne on KYLMÄSSÄ. Uuuuu. Ja täällä soi poppi ja ameriikkalainen musiikki. Wuhuu. Surullista huomata miten tärkee asia vaikka tutut tavarat kaupassa on! Oli jotenkin niin hieno ja turvallinen fiilis. Kyllä ihmisen pitäis jostain muualta saada turvallisuuden tunteensa ku kaupan tavaroista?

Joo eli täällä vasta huomas että Portugali on tosi köyhä, lähes kehitysmaa verrattuna Espanjaan. Siellä oli myös ihmisillä omat elukat, pari lehmää ja kanoja ja lampaita. Tietty voi olla että Portugalissakin on erilaisia alueita, ja Espanjassakin. Mutta ainakin tässä rajalla kontrasti on iso.

Yhteistä niille kuitenkin on että kukaan ei puhu englantia :D onneksi osaan ees vähän espanjaa. Eli kaikin puolin vähäsen kotoisampi olo. Hyvä niin, kun on kova koti-ikävä... <3

Eilen illalla Jan lähti vähän omille seikkailuilleen ja eksyi yöllä rajakaupunki Tuihin. Sitten se soitteli mulle ja lopuksi sain portinvartijamummonkin avaamaan sille vielä oven puhumalla espanjaa. En kyllä nukkunut koko yönä paljoo mitään... seittemältä lähdettiin ja vähä möks möks kumpikin omia teitään. Kävin ostamassa bocadillon eli voileivän jostain pikkukaupasta ja onnistuin taas tekemään sen espanjaksi. Sain tortillaleivän (Espanjassa tortilla tarkoittaa perunamunakasta) ja söin sen makkaran kanssa. Pihassa oli suloinen pikkukoira jolle annoin loput leivästä ja vähän makkaraa ja sain hellyyttä vastalahjaksi :) sitten kävelinkin hirveen teollisuusalueen läpi. Ja kaupungissa onnistuin kysymään tietä espanjaksi!!! Wuhuu.

Jan oli sillä aikaa eksyny reitiltään, en voinut auttaa kun oli kännystä akku loppu. Onneksi tavattiin taas alberguessa, se oli päässy jonkun tädin kyydissä alas jostain vuorelta minne se oli eksynyt. Oli kiva nähdä, mutta motkotin kyl kunnolla eilisestä ja tästä päivästä... No tuskin se tahallaan sekoilee XD ei mustakaan olis kiva eksyä, viel kahdesti vuorokauden sisään. Ei oo kiva muutenkaan kävellä yksin, kun täällä on paljon huonommin merkitty se oikea tie. Että ei ihme että eksyy.

Nyt on ollu aika pitkiä päiviä niin ei oo hirveenä jaksanu pohtia syntyjä syviä. Huomenna olis tarkotus vetää vain 7 km ja ylihuomenna 9 km ja sit alkaakin loppurutistus, viimeset 80 km Redondelasta Santiagoon. Jalat on pikkasen arat nyt nilkoista että pieni chillaus olisi paikallaan. Kuitenkin ollaan 20-30 km päivässä varmaan kävelty.

Mutta johdatusta kyllä tunnen, että ei sillälailla pelota hirveen usein tuolla metsässä ja kaduilla. Toisen puolesta pelkää melki enemmän ku ittensä. Outoja asioita myös sattuu, kuu on outo ja taikakissoja liikkuu ;) Santiagon outo tie...

Olkaa onnellisia että ootte kotonanne ihanassa viileessä puhtaassa kauniissa Suomessa. Vaikka kuulemma siellä onkin satanut koko ajan... siellä on kuitenkin kaikki tärkeet ihmiset ja tutut asiat, joita arvostaa todella vasta kun on näinkin kauan kaukana kotoa!

Ikävä:

1. Tuppua
2. Kaikkia muita ihmisiäni
3. Sohvaa ja telkkaria
4. Prismaa ja ruokaa
5. Suomen kieltä (än ja ön pisteet jo löytyi <3)

Huhuu. Ollaan pienessa kahvilassa, tasta on joku 10 kilsaa Espanjan rajalle. Nyt on yhteensa kuljettu yli 100 km, paitsi Jan vahan vahemman taksireissujensa ansiosta. Mutta puolivali haamottaa!

Kaikki menee tosi hyvin, jalat on vasyneet, mutta ei kipeet. Kun lahdimme keskiviikkona Barceloksesta, kuljimmekin enemman kuin aiomme eli yli 30 km. Oltiin vasta kaheksan maissa Ponte de Limassa, ja loydettiin sielta halpa hostelli ja ei ku syomaan ja nukkumaan! Aamulla nukuttiin vaha pitempaan eli kahdeksaan ja jatkettiin matkaa iloisina etta on VAIN 17 km.

Mutta mita opimme? Etta 17 km vuoren yli on pitempi ku 17 km tasamaalla :D kiipesimme ihan HULLUN vuoren (Portela?) yli , tie meni valilla pystysuoraan ja nyt oli eka kerta ku tuntu etta ei vaan jaksa. Ihan hirveeta. Oltiin vasta kuudelta perilla ja sitten kohtasimme illalla alberguessa ruotsalaisen Jaakobin. Han oli oikein mukava. Ja muitakin pyhiinvaeltajia on nyt nahty ja jututettu paljon. On Ranskasta, Itavallasta, Espanjasta, Slovakiasta...

Mut joo. Nyt siis kohti rajaa, tanaan on vain se parikymmenta ja tasamaata ja itseasiassa ollaan menty paljon alaspain. Jeeee. Kirjotan taas paremmalla ajalla lisaa, nyt on kiire jatkamaan Valencaan tai Tuihin.

Jes. 55:12 Iloiten te saatte lähteä matkaan,
ja onnellisesti te pääsette perille.
Vuoret ja kukkulat riemuitsevat teidän edessänne,
ja kaikki metsän puut taputtavat käsiään.

Loysin hyvan kohdan Raamatusta, ehka mekin viela paastaan joskus perille onnellisesti. Tuntuu viela hyvin kaukaiselta, melkein kolme viikkoa ja satoja kilometreja edessa. Ja talla hetkella tuntuu silta, etta oon jo liian vanha reppumatkailuun :D rakot kylla on jo paremmat jaloissa.

Katolisuus on herattanyt ristiriitaisia ajatuksia. Ihmisilla on lahes aina pihassa oma alttari, joko alttarikaappi, missa on patsas tai sitten pyha perhe tai joku pyhimys maalattuna talon seinaan. Toisaalta tuntuu hienolta, etta uskonto on vahvasti lasna ihmisten arjessa, toisaalta luterilaisena patsaat ja pyhimykset herattavat vastustusta. Martti Luther siella kuiskuttaa korvaan... En ole myoskaan viela uskaltautunut messuun. Jotenkin tuntuu tunkeilulta :P vaikka holmoahan se kai on, samaa kirkkoperhettahan sita ollaan?

Taytyy kylla sanoa, etta valilla heraa ajatuksia myos koko pyhiinvaellusta vastaan. Tuntuu etta voisi sita paremminkin Jumalaa palvella... mutta tassa kylla tulee funtsittua kaikkia juttuja ja omaa elamaa ja semmosta, ja tottakai kasvaa kun pitaa jaksaa matkan rasituksia ja toista ihmista ja sen rasituksia. Kylla tasta tulee kotiin viemista, vaikka rahaa ei ole matkamuistoihin. Ainakin varmasti suhtaudun eri tavalla 15 km automatkoihin :D hurjaa kun aattelee etta kuljin talvella 100 km suuntaansa toihin! Ja muutenkin asiat varmaan suhteellistuu.

Taalla Barceloksessa ei ole paljoa tapahtunut, olemme vain lepailleet ja keranneet voimia. Jos kaikki menee hyvin, niin paasemme neljassa paivassa Espanjan puolelle. Ehka parin paivan paasta Ponte de Limassa paasen taas kirjoittamaan kuulumisia :D olispa kiva ladata kuvia tanne niin nakisitte omin silmin mimmosta on. No sitten kotona viimestaan!

Ps. 32:8 "Minä opetan sinua", sanoo Herra, "minä osoitan sinulle oikean tien. Minä neuvon sinua, katseeni seuraa askeleitasi."

Ola!

No niin, selviydytty on 50 km Portosta pohjoiseen, Barcelokseen. Ja vain parit itkupotkuraivarit :D

Lennot meni hyvin, mita nyt Lontoossa ooteltiin matkatavaroita aika kauan ja muutenkin seuraavaa konetta. Vaha oli hieno fiilis kun laskeuduttiin auringonpaisteessa perjantaiaamuna Porton lentokentalle B) muutenkin oli Porto ihan hieno kaupunki, aurinkoa ja palmuja ja merta. Syotiin hyvaa paikallista ruokaa ja ostettiin pullo portviinia matkaevaaksi... hostelli oli muuten ihan kauhee :D

Eka paiva kavelya eli lauantai meni ihan hyvin, Vila do Condeen kaveltiin jotain vajaa 30 km kaikkine harhareissuineen. Ja vetta satoi aamulla ihan kaatamalla, onneksi vastapainoksi aurinko sit porotti paivalla niin etta iho paloi :D Vila do Conde oli paljon hienompi paikka kuin Porto. Ja siella meilla oli paljon parempi hostellikin. Vila do Condeen menee metrokin muuten Portosta, eli siina matkailuvinkkia kaikille Portugaliin haluaville!

Mutta ikavasti kavi kuitenkin niin, etta Jaanin jalat ylirasittui sillon lauantaina heti, etta eilen sitten tilattiin sille taksi puolesta matkasta ja meika kaveli loput yksin. Mutta ei se mtn, Sao Pedro de Ratesissa ootti albergue eli majatalo, jossa oli muitakin pyhiinvaeltajia.

Tanaan myos kavelin yksisteen, nyt ollaan siis Barceloksessa mika on vaha isompi kaupunki. Ehka ollaan taalla toinenkin yo, jos noi Jaanin jalat paranis niin paastais yhdes jatkaan matkaa.

Kylla muakin itketti, sillon ekana paivana kun alkoi sataa kaatamalla ja mun kengat kastui niin etta sain ne jalkaan vasta tanaan. Ja sit tanaan kun tuli koti-ikava ja tajusin etta viela melkein kolme viikkoa : / ikava Tuppua...

On kuuma, kaveleminen on rasittavaa, mutta kaikki on hienoa ja ihmiset ystavallisia. Tosi ystavallisia! Ja taalla on palmuja ja eukalyptusmetsia ja viinitarhoja ja kaikkee hienoa.

Se turistipuolesta, mutta uskon etta myos hengellisesti taa on hyva juttu. Tuntuu etta on mukana johdatusta kun loytyy aina just se oikea paikka ja oikea, auttava ihminen. Mukana mulla on Hengellisen matkakumppanuuden ikoni, muistuttamassa etta me ei tehda matkaa yksin... Kirkkoja on joka kulman takana ja olen parissa kaynyt hiljentymassa.

Terqui kaikille taalta etelan seikkailuista!

Kävin tänään ostamassa tykötarpeita matkalle, kyypakkauksesta desinfiointiaineeseen ja hammasharjasta saippuaan, jolla voi pestä itsensä ja vaatteensa!

Jotenkin lähtö konkretisoituu vasta nyt, ja hoksasin että en ole koskaan nähnyt valtamerta enkä ole ollut niin isossa kaupungissa kuin Madrid... eli uusia juttuja piisaa. Ai niin en oo kyllä aikasemmin kävelly 200 km enkä ees vaihtanu konetta Stanstedissa :D enkä ollu Portugalissa enkä Espanjassa... ja siinä vasta varmaan jäävuoren huippu.

Tarkoitus olisi tänne päivitellä matkan kulumista, jos tietokoneita löytyy reitin varrelta.

Olemme siis teol. yo. Jan Kullbergin kanssa suuntaamassa pyhiinvaellukselle Portosta, Portugalista Santiago de Compostelaan Espanjan puolelle. Lähdemme lentokoneella to 14.8. ja kävelemään lähdetään Portosta 16.8. Tarkoitus olisi olla 22.8. Espanjan puolella ja 30.8. Santiagossa. Siellä sit vietetään meidän viiskymppisiä ;) vaikka en ihan vielä silloin omaa osuuttani oo täyttänytkään...

Santiagosta suuntaamme vielä junalla Avilaan moikkaamaan Avilan Pyhää Teresaa ja Ristin Johannesta. Lopuksi Madridiin kolmeksi päiväksi.

Rinkka selässä ja köyhäilybudjetilla ollaan matkassa, että saas nähä miten äijän ja ämmän käy :D