IRC-Galleria

Kerrankin matkustelin junassa suhteellisen rauhallisin mielin. En hermoillut sitä, miten kaikki voisi mennä vikaan ja miten löydän oikean junan vaihdossa, en edes silloin kun juna seisoi Kauhavalla 10-15 minuuttia ja aikaa junanvaihtoon Seinäjoella olisi vain kymmenen minuuttia. Tiesin, että ei ole mitään aihetta murehtia, asiat järjestyy kyllä. Niin kuin järjestyikin.

Viimeisellä junaosuudella törmäsinkin luokkakaveriin, jonka kanssa jutellessa loppumatka sujuikin sutjakasti. Tietysti vakiot tuli käsiteltyä - mitä sä täällä teet ?!, koulujutut, parisuhdeasiat. Tuli sitten kuitenkin vain tarve avautua kotiasioista, vaikkei kumpikaan kysynyt niistä mitään. Vaikeahan se on olla puhumatta sydänleikkauksesta toipuvasta isästä jos se on ollut mielen päällä jo toista viikkoa. Tai no, eihän minulla ole mitään ongelmaa tai suremista siitä ole, koska on vain loistavaa, että hoitoa saa, mutta lähinnä ahdisti ne sivuasiat. Nimittäin kokousten ja matkojen perumiset ja näytelmäpiireille tilanteesta ilmoittamiset ja joka paikkaan soittamiset ja ihmisten muutenkin tilanteen tasalla pitämiset. Paljon sitä kertyykin yhdelle ihmiselle kalenteriin hommaa, kun itsehän sitä itselle kerätään.

Siinä keskustellessa tulikin puheeksi, että miten ihmisellä onkin taipumusta usein tehdä itsensä niin tarpeelliseksi ja niin mahdottoman korvaamattomaksi. Jos minä nyt en ole paikalla hoitamassa asioita, kukaan ei niitä hoida. Jos minä nyt kieltäydyn jostain, sotkee se jonkun suunnitelmat, ja jos suostun, sotkee se taas jonkun toisen suunnitelmat. Ilman minua ei pärjätä. Ei näe niitä asioita selvästi, jotka ovat oikeasti tärkeitä, kun on liian kiire hoitaa jotain vain näennäisesti tärkeitä asioita. Aina pitää olla menossa. Kunnes yksi oikeasti tärkeistä, terveys pettää. Silloin on pakko pysähtyä ja hypätä pois oravanpyörästä, vaikka kuinka vaikeaa se olisi. Kaikki työt ja toimet on silloin jätettävä, kaikki kokoukset peruttava. Itsensä on saatava kuntoon, ja samalla siinä, kun ei ole tekemässä itseään korvaamattomaksi, saa mahdollisuuden pohtia, mikä on oikeasti tärkeätä. Joku Thaimaan matka vai se että on hengissä vielä huomennakin voidakseen sanoa lapsilleen rakastavansa heitä? Vaikka terveys on varmasti jokaiselle tärkeä asia eikä sen menettämisessä tunnu olevan mitään positiivista, olisi jokaiselle ehkä jossain elämänvaiheessa paikallaan pysähtyä ja jättää oravanpyörä pyörimään itsekseen.

Enkä tarkoita, että kaikkien pitäisi sairastua. Pysähtyä voi muutenkin.


Quuletko sen, hiljaisuuden?

Muistatko sinä, joka juuri luet tätä tekstiä ja tunnet minut (esim. omistat puhelinnumeroni, olet paras kaverini, olet joskus jutellut kanssani jne.) miten tapasimme? Minä muistan (ehkä!) mutta muistatko sinä? Ole kiltti ja kommentoi että tiedän sinun muistelleen meidän kaveruuttamme :)
Sinä, joka kommentoit (tai luit tätä) kopioi tämä omalle sivullesi ja ylläty siitä, miten moni sinut muistaakaan :)


Quka muistanee...

Ihminen katsoo eläessään monia elokuvia, jos olet katsonu näistä yli 70, SINULLA EI OLE ELÄMÄÄ!!!

Okei, katsotaan, tuleeko tähän listaan enempi leffoja..


(1) Rocky Horror Picture Show
( ) Grease
(2) Pirates of the Caribbean
( ) Boondock Saints
( ) The Mexican
(3) Fight Club
( ) Starsky and Hutch
( ) Blazing Saddles
( ) Airplane
( ) The Princess Bride
( ) Young Frankenstein
( ) AnchorMan: The Legend of Ron Burgandy
( ) Napoleon Dynamite
(4) Saw
( ) White Noise
( ) White Oleander
( ) Anger Management
( ) 50 First Dates
( ) Jason X
( ) Scream
( ) Scream 2
( ) Scream 3
( ) Scary Movie
( ) Scary Movie 2
( ) Scary Movie 3
(5) American Pie
(6) American Pie 2
(7) American Wedding
( ) Bootcamp
(8) Harry Potter
(9) Harry Potter 2
(10) Harry Potter 3
( ) Harry Potter 4
( ) Resident Evil
( ) Resident Evil 2
( ) The Wedding Singer
( ) Little Black Book
( ) The Village
( ) Donnie Darko
( ) Lilo & Stitch
(11) Lilo & Stitch 2: Stitch has a Glitch
(12) Finding Nemo
( ) Finding Neverland
( ) 13 Ghosts
(13) Signs
(14) The Grinch
( ) Texas Chainsaw Massacre (The Original)
( ) White Chicks
(15) Butterfly Effect
( ) 13 Going on 30
(16) I, Robot
( ) Dodgeball: A True Underdog Story
( ) Universal Soldier
( ) Lemony Snicket's A Series Of Unfortunate Events
( ) Along Came Polly
( ) Deep Impact
( ) KingPin
( ) Never Been Kissed
(17) Meet The Parents
( ) Meet the Fockers
( ) Joe Dirt
( ) A Cinderella Story
( ) The Terminal
( ) The Lizzie McGuire Movie
( ) Passport to Paris
(18) Dumb & Dumber
(19) Dumb & Dumberer
( ) Final Destination
( ) Final Destination 2
(20) Halloween
(21) The Ring
( ) The Ring 2
( ) Harold & Kumar Get the Munchies (H&K go to white castle)
( ) Practical Magic
( ) Chicago
( ) Ghost Ship
(22) From Hell
( ) Hellboy
( ) Secret Window
( ) I Am Sam
( ) The Whole Nine Yards
( ) The Day After Tomorrow
( ) Child's Play
(23) Bride of Chucky
(24) 10 Things I Hate About You
( ) Just Married
( ) Gothika
(25) Nightmare on Elm Street
( ) Sixteen Candles
( ) Remember the Titans
( ) Coach Carter
( ) Bad Boys
( ) Bad Boys 2
( ) Joy Ride
(26) Se7en
( ) Oceans Eleven
( ) Ocean's Twelve
(27) Lone Star
(28) Predator
( ) Predator II
(29) Independence Day
( ) Cujo
( ) A Bronx Tale
( ) Darkness Falls
( ) Christine
(30) E.T.
(31) Children of the Corn
( ) My Boss' daughter
(32) Moulin Rouge
( ) Maid in Manhattan
( ) Frailty
( ) Best Bet
( ) How to Lose a Guy in 10 Days
( ) She's All That
( ) Calendar Girls
(33) Sideways
( ) Mars Attacks
( ) Event Horizon
( ) Ever After
(34) Forrest Gump
( ) Big Trouble in Little China
(35) X-Men
( ) X2
( ) Spider-Man
( ) Spider-Man 2
( ) Sky High
( ) Jeepers Creepers
( ) Jeepers Creepers 2
( ) Catch Me If You Can
(36) The Others
( ) Freaky Friday
( ) Reign of Fire
( ) Cruel Intentions
( ) The Hot Chick
( ) Swimfan
( ) Miracle
( ) Old School
( ) The Notebook
( ) K-Pax
(37) Lord of the Rings: The Fellowship of the Ring
(38) Lord of the Rings: The Two Towers
(39) Lord of the Rings: The Return of the King
( ) A Walk to Remember
( ) Boogeyman
( ) Hitch
( ) The Fifth Element
(40) Star Wars Episode I The Phantom Menace
(41) Star Wars Episode II Attack of The Clones
(42) Star Wars Episode III Revenge of The Sith
(43) Star Wars Episode IV A New Hope
(44) Star Wars Episode V The Empire Strikes Back
(45) Star Wars Episode VI Return of The Jedi V
( ) Troop Beverly Hills
( ) Swimming with Sharks
(46) Air force One
( ) For Richer or Poorer
( ) Trainspotting
( ) People Under the Stairs
( ) Blue Velvet
(47) Sound of Music
( ) Parent Trap
( ) Parent Trap Re-make
( ) The Burbs
(48) The Terminator
(49) Terminator 2
( ) T-3
( ) Empire Records
( ) SLC Punk
( ) Meet Joe Black
( ) Nightmare Before Christmas
(50) The Silence of the Lambs
( ) Red Dragon
( ) Sleepy Hollow
( ) I Heart Huckabees
( ) 24 Hour Party People
( ) Blood In Blood Out
(51) Neverending Story
( ) Bedazzled

Tässä oli osin ihan eri leffat - eli tämän perusteella mulla on reippaasti vielä elämää: leffojen katsomiseen!

Quentins mmovies were still missing...

Nousipas eilen hyviä tunteita pintaan. Osallistuin kirjoituskilpailuun, enkä ole niin tehnyt sitten lukioaikojen. Ja silloinkin tuntui olevan tekstin tuottamiseen paineita, kun piti kirjoittaa jotenkin Niin hienosti ja Niin kieliopillisesti oikein ja käyttämättä Niin kuluneita kielellisiä ilmauksia eikä kirjoittaminen ollut enää hauskaa. Tämä oli vähän matalammalla kynnyksellä, sillä osallistuminen oli muutenkin lähinnä hetken mielijohdetta. Seminaarinmäen Mieslaulajien nettisivuilla oli julistettu kilpailu, jossa piti kertoa oma Semmari-tarinansa. Ihan mitä vain. Paras tarina esitetään levynjulkistamiskiertueella, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan (kiertue kantaa nimeä Laulut ja Tarinat). Otin kirjoitukseeni asenteen, että kerron itselleni merkittävimmän Semmari-tarinan, ja jos ei se kelpaa, niin saavatpahan ainakin vilpitöntä fanipostia.

Kerroin ensikokemuksestani kuoron musiikkiin. Sampo Texas -levy kun vain mullisti käsitykseni kuoromusiikista pienessä 12-vuotiaassa päässäni. Kun siinä sitten jäsentelin mustaksi valkoiselle kaikkea sitä, mikä sai minut kiinnittymään Seminaarinmäen rinteeseen, tuli koko ajan mieleen asioita, joita en ollut tullut koskaan ajatelleeksikaan. Jos joku pyytäisi minua suullisesti kertomaan suhteestani kuoron musiikkiin, en kovin totuudenmukaisesti osaisi vastata, sillä ilmaisen itseäni ehkä paremmin kirjoittamalla. Puhuessa ei ole aikaa miettiä ja pohtia omaa elämäänsä ja historiaansa, johon esimerkiksi juuri Semmari-kokemukseni perustui - historiaani. Ja asiaan vaikuttavat taustat olivat jääneet mieleni syviin syövereihin piiloon, kunnes eilen kirjoittaessa ne suorastaan syöksähtivät mieleen. Muistuivat mieleen kaikki ne hyvät turvallisuuden tuntemukset lapsuudesta, Luojan kiitos minulla niitä on.

Kirjoittaminen on muutenkin terapeuttista. On aikaa miettiä ja selvittää päätä. En muista olenko kirjoittanut tästä tänne aiemmin, mutta jos joku asia painaa mieltäni, otan kynän ja muistikirjan käteen ja alan kirjoittaa siitä, alkaen ehkä alusta. Ei välttämättä alustakaan, sillä tarkoitus ei ole päiväkirjanomaisesti selittää, mitä olen tehnyt. Sitä mukaa kun asioita tajunnanvirran mukana tulee mieleen, kirjaan ne ylös. Jos jäisin miettimään, että "eei, en laita tuota noin vaan kirjoitan lyhyemmästi, tai jätän koko asian pois, hmm" olisi kirjoittaminen vain selostusta. Mutta tajunnanvirrassa on se jännä juttu, että sitä ei voi hallita - tai voi mutta se on hankalaa. Pystyy assosioimaan, mistä jokin asia voi johtua tai mistä johtuu jokin oma tietty käytökseni, ja jostain kumman syystä saan tällä tavoin aina tuloksia. Saan mielenrauhan kun ymmärrän, miksi joidenkin asioiden täytyy tapahtua ja toisten ei. Oivallukseen voi mennä aikaa, mutta periaatteenani on kirjoittaa niin kauan, että asia on selvä.

Näköjään minulla ei tarvitse mennä ollenkaan huonosti, että saisin kirjoittamisen avulla tuloksia aikaan. Pitkään aikaan ei ole sielussa ollut niin turvallinen olo kuin eilen, kun lähetin kilpailutekstini. Jäi päälle se tunne, kun makasin sohvalla kuunnellen silmät kiinni sanoja: Jos minä hukkuisin, eksyisin kyliin, vieläkö löytäisin rinnalta sut? Turvallinen, raukea olo. Eilinen tuli todella tarpeeseen. Muutenkin elämäni parhaiten meneviä päiviä, vaikkei mitään mullistavaa tapahtunutkaan.


Qun kasvoillasi kuu hetken heijastuu, nään savuavat silmät ja liekehtivän suun....

Ihminen katsoo eläessään monia elokuvia, jos olet katsonut näistä yli 70, SINULLA EI OLE ELÄMÄÄ!!!

() Sinussa on se jokin
(1) Harry Potter: Viisasten kivi
(2) Harry Potter: Salaisuuksien kammio
(3) Harry Potter: Azkabanin vanki
() Harry Potter: Liekehtivä pikari
() Mr. and Mrs. Smith
() The Mexican
(4) Nemoa etsimässä
(5) Aladdin
(6) 101 Dalmatialaista
(7) Leijonakuningas
() Ocean's eleven
() Ocean's twelwe
() Spy Game
(8) Fight Club
() Meet Joe Black
(9) Seven
(10) Thelma & Louise
() Grease
() Seitsemän vuotta Tiibetissä
(11) Pirates of the Caribbean
() Troija
() Starsky and Hutch
(12) Saw
(13) Moulin Rouge
() Scream
() Scream 2
() Scream 3
() Scary Movie
() Scary Movie 2
() Scary Movie 3
(14) The Grinch
(15) American Pie
(16) American Pie 2
(17) American Pie - The Wedding
(18) I, Robot
() Teksasin moottorisahamurhaaja (alkuperäinen)
() Teksasin moottorisahamurhaaja (uudempi)
(19) Men in Black
(20) Men in Black 2
() The Village - Kylä
() Polly tuli kuvioihin
(21) Forrest Gump
() Deep Impact
() The Terminal
(22) Halloween
(23) The Ring
() The Ring 2
() Space Jam
() Chigaco
() Riku Rikas
() The Day After Tomorrow
() I am Sam
(24) Taru Sormusten Herrasta: Sormuksen ritarit
(25) Taru Sormusten Herrasta: Kaksi tornia
(26) Taru Sormusten Herrasta: Kuninkaan paluu
(27) Ten Things I Hate About You
() Just Married
(28) Painajainen Elm Streetillä
(29) Titanic
(30) Romeo & Julia
() Tiedän mitä teit viime kesänä
() Tiedän yhä mitä teit viime kesänä
(31) Independence Day
() Bad Boys
() Bad Boys 2
(32) ET
(33) Yksin kotona
(34) Yksin kotona 2
(35) Yksin kotona 3
() Mio poikani Mio
() Katto Kassinen
() Kuinka hukata kundi 10 päivässä
() Calendar Girls
() Catch Me If You Can
() Spider-Man
() Spider-Man 2
() The Fifth Element
(36) Air Force One
(37) Sound of Music
(38) Terminaattori
(39) Terminaattori 2
() Vanilla Sky
() Addams Family
(40) Ace Ventura
(41) Valehtelija, valehtelija
(42) Hevoskuiskaaja
() 8 mile
(43) Die Hard
() Eurotrip
() Deep Blue Sea
(44) Casper
() Alexander - Aleksanteri
() Save the Last Dance
(45) Pretty Woman
() Melkein julkkis
() Uneton Seattlessa
(46) Top Gun
(47) Sairaan kaunis maailma
() Cast Away
() Wicker Park
() Kuka sanoo tahdon?
() vuosi nuoruudestani
(48) Shrek
(49) Shrek 2
() Viimeinen Samurai
() Kimpassa
() Fucking Åmål
(50) Saksikäsi Edward
(51) Vihreä maili
(52) Amelie
(53) The Truman Show
() School of Rock
() Big Fish
() Pelastakaa sotamies Ryan
(54) Austin Powers
(55) Austin Powers: Agentti joka tuuppasi minua
(56) Austin Powers: Kultamuna
() Pelikaanimies
(57) Blues Brothers
() Blues Brothers 2000
() Aristokatit
(58) Piano
(59) American Beauty
(60) Pahat Pojat
(61) Pitkä kuuma kesä
() Honey
(62) Notting Hill
(63) Kummelin kultakuume
() Morsian karkuteillä
() Karhuveljeni Koda
(64) Herrasmiesliiga
(65) Pieni suklaapuoti
() Kauna
() Helmiä ja sikoja
() Erin Brochowich
(66) Ihmeperhe
(67) Kellopeliappelsiini
(68) King Arthur
() Koirankynnen leikkaaja
(69) Heinähattu ja Vilttitossu
(70) Dancer in the Dark
() Lapsia ja aikuisia
(71) Unbreakable
()Jali ja suklaatehdas
() Boys don't cry
() Syksy New Yorkissa
() Kuutamolla
() Kaverini mahtava Joe
() Olimme sotilaita
(72) Häjyt
() Pikkunaisia
() Kukkia ja sidontaa

Juuri ja juuri elämäni on olematonta. Näin yhden leffan lisää, niin piti päivittää..

Saapi listata omansa, ihan vain mielenkiinnosta. En siis haasta ketään, mutta jos listoja syntyy, ilmineeratkaan mullekin, niin näen onko muillakaan elämää.


Quentinin leffoja ei ollukaan listassa....

Näin muutama yö sitten erästä unta. Painajainen, ajattelin kun heräsin. Pari päivää myöhemmin minulle selvisi - verkossa - että uneni olikin jo toteutunut. Eikä totuus tuntunut läheskään niin pahalta. Jumala oli niin velmu että valmisteli minua käsittelemään asiaa, jottei totuus sattuisi. Nyt olen vakuuttunut siitä, että minullakin on jonkinasteinen "etiäisten näkemisen lahja", joka kulkee isäni suvussa. Spooky.. :) Jumalalta sen on oltava, kun kyky on tuonut minulle pelkkää hyvää - mm. estänyt kolarin.

Tällä viikolla on todellakin tuntunut siltä, että mesen tyyppiset viestimet ovat oikeasti hyvä keksintö. Kun minulla ei koulussa ole oikeastaan mitään, miksi minun pitäisi olla siellä, tai oikeastaan missään muuallakaan missä olisi itseni ikäistä seuraa, niin olo on ajoittain aika eritäytynyt. Ja tahtomatta. Nyt on mukavaa kun pääsee hetkeksi edes nettiin, niin tapaa ihmisiä. Ja jostain syystä siellä tapaa niitä tuttuja, joita ei pääse muutenkaan tapaamaan livenä.

Sähköiset viestimet ovat muuttuneet kylmän tiedon siirrosta ilmiselvästi suurten tunteiden käsittelyvälineiksi. Kun yrittää löytää sitä kylmää tietoa, on jotenkin vaikeaa. Mutta kun syntyy keskustelua jonkun kaverin kanssa tai lukee elämää suurempia, romaanin mittaisia sähköposteja - joita erityisesti arvostan - suuria tunteita on pelissä. Pelkoa, läheisyyttä, jaksamista, surua, intoa. Online-tilassa on helppo avautua, ei tarvitse nähdä toisen ilmettä, toiselle ei tarvitse vastata juuri sillä sekunnilla, vastausta voi pohtia hetken ja vielä muuttaa sitä jos siltä tuntuu. Ei tarvitse teeskennellä olevansa kovis, tai mitään muutakaan. Jos tuntuu, että haluaa kertoa kotiaskareista, sopii hyvin, tai jos tahtoo purkaa stressiään, sopii yhtä hyvin. Mutta kuitenkin mä taas yllätyn muiden kanssa kommunikoidessani, että kuinka paljon ihmiset pohtivat syntyjä syvimpiä. Muutkin kuin minä tekevät sitä! :)

Mitä haluatte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille, käy käsky ja ohje. Onneksi ihmiset uskaltavat antaa paloja itsestään, jotta minunkinlaiset osa-aikaerakot voivat tuntea olevansa olemassa ja elävänsä ihan oikeiden ihmisten keskellä. Antakaan hyvät ihmiset minun tuntea olevan olemassa tässä maailmassa, vieläkin.


Quuleeko maailma, täällä on ihmisiä...

Tänään on virallisesti ensimmäinen koulupäivä, ja se on minun osalta ollut ohi jo ennen kuin pääsi alkamaankaan. Ei luennon luentoa kolmeen viikkoon, mutta silti tuntui siltä, että olisi hyvä käydä täällä. Saa uudet käyttäjätunnusjutut selvitettyä ja näkee tuttuja ja kavereita.

Ilmoittauduin tasan kahdelle kurssille tässä jaksossa: partiotyö sekä kriminaalityö & itsepuolustus. Jälkimmäinen täysin hetken mielijohteesta, oikeastaan lähes täysin opettajan takia. Tietää ainakin, kun herra J.V. on kurssin pitäjänä, ei tule olemaan ainakaan tylsää. Eikä ekstat opintopisteet ainakaan tekis pahitteeksi.. Sain jokseenkin hahmotettua, mitä kursseja minulta puuttuu ja mitkä kurssit on muuten vain arvioimatta - johtuen tällä kertaa opettajan harvasta päästä. Suoritettuja opintoja olikin paljon vähemmän kuin ajattelinkaan..... Tai no ei paljon, mutta silti pieni pettymyksen pisto ehti tuntua takaraivossa. Kun sain tämän jakson hommia selvitettyä, päätin palata asiaan sitten uudemman kerran lähempänä toista jaksoa, tuli heti ekana koulupäivänä yliannostus koulun kurssitietokantaa. Argh.

Tuntuu silti hyvältä, kun pääsee palaamaan viime kevään rytmiin edes hetkeksi. Eli suomeksi, istun galleriassa napit korvissa ja kuuntelen Danubius Rádiota. Enpäs olekaan kuullut sitä koko kesänä, kun mitkään käyttämäni koneet eivät suostu päästämään sivuilla pihahdustakaan. Jotain tuttua ja turvallista. Sain käyttööni tänään jopa rakkaan koneenkin atk-luokasta, siis sen parhaimman, siis sen "opettajan"koneen. Jes. :)

Rutiinit ovat minulle hyvästä. Kun ei tiedä huomisesta, minua alkaa aika nopeasti ahdistaa. Juuri siksi minä olen tykännytkin harjoittelujaksoista, kun on saanut olla töissä. Aamulla menet, kun työt on tehty, menet kotiin, silloin tällöin pidät vapaapäivän. Perhaps I'm a worker bee... Kun sitten ei ole mitään rutiinia, tai yleensäkään lorvailee tyhjän panttina pitemmän aikaa, ei tule tehtyä oikeastaan mitään hyödyllistä. Minä olen tosi huono keksimään itselleeni mitään kehittävää tekemistä. Kyllä turhaa tekemistä aina keksii, mutta siitä ei ole mitään hyötyä kenellekään, vähiten itselleni. Nyt kun koulu "alkaa", on joku sentään potkimassa persuksille, että tee tämä ja tuo, niin pysyt muiden perässä. Oma jalkani ei yllä persuksille asti.


Qopacabana....... soi radiossa....... Copacabana.......

Koko päivän soinut päässä "Besame mucho" kun oon nyt Kalajoella ollessa petsannu ovia ja kynnyksiä. Sen siitä saa kun on riiuulla, pistetään miniä töihin... ;) Noei, mielelläni minä. Välillä saa olla jotenkin hyödyksikin, kun oon melkein viikon täällä jo nurkissa pyöriny. Jotain muutakin saa tehdä ku täytellä hanjie-ristikoita sohvan päätyssä. Sisäinen maalarityttö on herännyt. Mä tykkään maalailla - tai tässä tapauksessa petsata - isoja pintoja. Ja minä kun tykkään tehdä hommani kunnolla, varsinkin kun on toisen talosta kysymys, niin sitten kettuillaan, että "ekkö nää oo viel valamis?". "Elä elä kuule tuu mulle hoputtamaan, saan mä nopeastikin tehtyä, mut en mee sit takuuseen lopputuloksesta." "Jaa nää pyrit siis täydellisyyteen?" "Ainahan minä. Ainahan minä." Juuri näin. Ote siis keskustelusta appiukkokokelaan kanssa.

Mikä ihme siinä on, että sillon kun on kyse jostain kirjottamishommista - lähinnä siis esseistä - niin se riittää, että lopputulos on vähän sinne päin, että kunhan läpi menee suhteellisen kirkkaasti (ettei tarvi sit myöhemmin urputtaa jostain ykkösen tai kakkosen arvosanasta), mut sitten taas tollaset esim maalausjutut tai yleensäkin visuaaliset aikaansaannokset pitää tehdä viimesen päälle kunnolla jos rupeaa ollenkaan niitä tekemään? Esseetä ei näe kukaan muu kuin opettaja itseni lisäksi, mut seinän näkee kaikki. Omaa silmää ainakin häiritsee, jos seinässä on joku ihme valumajälki ja sit rupee ajattelemaan, että kukakohan tunari tonkin on menny maalaamaan.

Jotkut kirjotusjutut on nähny vähän enemmän vaivaa, esim lehdessä julkastavat kirjotukset tai koulunäytelmät. Jos näytelmä on huonosti kirjoitettu, ei sitä kukaan jaksa harjoitella eikä kukaan muutenkaan nauraisi (I should know). Silloin tietää tehneensä hyvää jälkeä kun katsoo työtä vuoden pari päästä ja kehtaa sanoa, että minä sen tein. Tai joutuu kysymään itseltään, että minäkö tuon oon tosissaan tehny, siistä.

Olenko mä jotenkin turhamainen tai tekopyhä, jos julkisivun pitää olla kunnossa? Paitsi siis oma naama, jotka tuntee mut niin tietää etten ulkonäköni hoitamiseen hirveästi aikaa käytä. Julkisesti mun pitää käyttäytyä tietyllä lailla, etten turhaan erottuisi joukosta, ja silloin tällöin kommentoida keskustelua niin että annan itsestäni suht fiksun ihmisen kuvan jolloin minut voidaan ottaa vakavasti kun minulla on oikeasti jotain sanottavaa. Onko se niin? Pitääkö sen olla niin? Kun sitten taas kotioloissa mä oon melkein pahempi kuin Wagner, oluset vaan puuttuu. Ainakin jos muihin naisiin vertaa. Vai onko kaikki vain yhtä julkisivua? Jos kaikki muutkin naiset (tai miksei miehitkin) ovat kotona viimesen päälle sikailijoita ja sitten kun vieraita on näkö- ja kuuloetäisyydellä otetaankin sille maidolle lasi, vaihdetaan vaatteet, kammataan tukka ja pidetään ne puupat sisällä?

Luulen että oma käyttäytymiseni johtuu kuopus-syndroomasta. Haluan että minut otetaan vakavasti. Ja valitettavasti se ei ole minun kohdallani itsestäänselvyys, minun täytyy "ansaita" vakavastiotettavuuteni. Perheen ikuisen vauvan kirous. Tuohon on aina hyvä vedota. :)


Qunniallisesti käyttäytyvä nainen..hah!

Ensimmäinen lomapäivä ja heti piti mennä koululle. Piti päivitellä opparin tutkimussuunnitelma ja lähettää se opelle. On se hyvä, että oltiin ajoissa liikenteessä, viimeinen palautuspäivä olis ollu vasta tänään, niin hyvinhän meillä olis ollu vielä aikaa, mut parasta tehdä mahdollisimman pian pois kummittelemasta. ;)

Tulin ajatelleeksi, että mulla tosiaan tuo kesäkuu näyttää vähän tyhjältä, kun srk:n työt on heinäkuussa. Noh, eipä aikaakaan, kun onnistuin toteamaan, etten vieläkään osaa sanoa "ei". Menin Nyren mukana jututtamaan kuoronjohtajaa, että mitenkäs kuorohommat etenee näillä näkymin, kun ei ole minkäänlaista informaatiota tullut mulle asti. Kun olen ollut siellä Mikkelissä. Sainkin sitten sivun nuotteja ja tervetulotoivotuksen harjoituksiin huomenna H-vedelle klo 11. Jes. Heti kun loma alkaa, niin onnistun saamaan itselleni tekemistä - hyvä sinänsä, mutta varoitusaika oli kovin lyhyt. Onneksi Nyre hokasi että voin tulla mukaan kysymään moista seikkaa, muutenhan mut olis jätetty tyystin koko kuorohärdellin ulkopuolelle elokuulle asti!

Mutta mutta, se "ei"n sanominen.. Samalla reissulla samainen kuoronjohtaja kysyi, että onko 12.5. mulla jotain sovittua juttua. Noh, meinasin ensin olla vähän varautuneella äänenpainolla liikenteessä, ettei olisi pakko sanoa "kyllä". Viikon päästä on jonkin sortin lastenkuoron äitienpäiväkonsertti, johon tarvitsisi nuoren (aikuisen) juontajan, ja vakijuontaja Angel82 ei pääse tulemaan, että voisinko minä millään ruveta. Öh. Mulla olis ollu sama syy olla menemättä kuin Angel82:lla (Barát kör samaan aikaan), mutta mun omatunto ei vaan antanu periksi ja pakko oli lupautua. Mikä ihme siinä on, etten mä osaa sanoa tommosiin juttuihin ei? Nyt mun on pikku pakko mennä sinne. Äh. Ei voi mitään. Pitäis vaan kysellä immeisiltä, että mitä ihmettä konserttijuontaja pruukaa yleensä tommosissa tilaisuuksissa sanoa ja näin päin pois... Sentään runon lausumisesta pystyin liukenemaan. Ehkä olen tulossa isukkiin, se kun on melko jokapaikanhöylä. Kun pyydetään kaikenmoiseen.

Möh.

Tapoin kuitenkin tässä rulijanssin jälkeen kylillä aikaa ja etsin Rautiaisen Sarvivuorta - turhaan. En kehdannut mennä kaupasta tyhjin käsin joten ostin lankoja. Sukkia varten. Punasta ja oranssia, herkulliset värit. De sjua bröder on kesäaikaan näköjään jonkun euron verran halvempaa. Jes. Noh, matka vei HH:lle, ja huomasin Nivalaan ilmestyneen Vapaaseurakunnan oman bleissin. Mistä ihmeestä lähtien, ajattelin, ja jatkoin matkaani. Hain jätskiä ja tenttua - huom! nautittava erikseen! - ja kokeilin huvikseni housuja. Löysinkin uudet kesäpöksyt heti ekalla yrittämällä, mistä olin muutamaa hetkeä myöhemmin aivan ymmälläni. Eikä olleet edes kalliit. Siitä ilahtuneena päätin tehdä toisenkin heräteostoksen, ja löysinkin kivan muistikirjan, eikä sekään ollut kallis. Jes.

Nyt on kahvit juotu ja jätskiä syöty, osin sormillakin (hence the sticky hands). Täydellinen kesäpäivä. Ja minä istun koneella. Sillä lailla, Hannamari...


Qouluhommat kutsuvat, ennemmin tahi myöhemmin....

ps. Eilen kävin pyörälenkillä ja näin meidän talon lähellä asustelevan kanahaukan parinkymmenen metrin päästä ja kuulin ensimmäiset pääskyjen kujerrukset. God bless nature..

Näköjään siitä on ehkäpä muutama viikko kun on viimeksi päiväkirjaa viitsinyt/päässyt rustailemaan. Oikeastaan millään saralla.

Mikkelin harjottelu oli ja meni, hauskaa oli vaikka työ itsessäänkin tuntui välillä aivan paskalta. Kahdella sanalla sanoen: opin paljon. Sekää hyvää että huonoa. Osaapahan sanoa, että millä tavalla minä missään nimessä EN halua tehdä nuorisotyötä seurakunnassa. Tosin, mulle muutenkin sanottiin siellä, että "kun rupeat sitten tekemään nuorisotyötä jossain, niin älä vaan tee niin kuin täällä tehdään". Menee kuulemma terveys. Ja järki. Ja ikä siinä sivussa.

Kyllä mua kaikki pääasiassa piti työntekijäkolleegana toimistolla, mut välillä tuntu vähän siltä, että taas mulle jätetään jotain kertomatta. Liian nuori. Ja liian lapsenuskoinen -ko -kö? Kuka? Minäkö? Kaikkea muuta kuin sitä.

Nyt näki pitkästä aikaa ihmisiä. Siis sellaisia joita tuntee suurinpiirtein, ettei tarvinnu selittää että heiolenHannamariNivalastaniinNivalaonPohjanmaallajossain... Kun jokaiselle siellä sai erikseen selitellä, että siksi olen sellainen tai siksi olen tuota mieltä jne. Mukava nähdä tuttuja. Ainut vaan että melkein heti tuli päänsärkyä, kun piti olla koulun penkillä. Ei se mitään. Lääkkeet on keksitty. Huomenna jatkuu aamuyhdeksältä. Pitää taas suunnitella jotain turhaa, joka pitää esitellä luokalle ja sitten opettajalle ja sitten pitäisi kirjoittaa niin ja niin monta sivua jotain toista juttua ja etsiä sellaisia ja tällaisia lähteitä ja tarkistaa ja uudelleenkirjoittaa ja ja ja... Eli school is back in business.

Oikeastaan voisi melkein väittää piristyvänsä pienestä kolmen päivän koulunkäyntipyrähdyksestä. Alkaa tulla nimittäin sellanen olo vastaan, että mitä sitä kesällä tekis sillon kun ei ole töissä. Se kun on aika lähellä ja töitä ei niin hirveesti tuntunukaan olevan. Vissiin taas oopperan aikaan pitäis mennä museolle, jos tarviivat. Kesäkuu kun tuntuu olevan kalenterissa tyhjä kuin kuolleen pe.... hm.. vatsa. Tarvitsee tekemistä. Tai siis tekemistä aina löytyy - siis turhaa - mutta justiin tällaista, että voi tuntea olevansa olemassa. Eikä vain ässehtisi sohvalla käsitöitä tehden.

Tarvitsee kesälle sisältöä. Möh.

Quuma on mutta olkoon........