Pukeutumisesta ja etiketeistä (lähinnä yo-juhlia koskien) eräältä keskustelufoorumilta, oma vastaukseni.
"Ihan saleesti kaikenmaailman kissanristiäisiinkin on omat etikettinsä, jota etikettienrakastelijat sitten peräänkuuluttavat ja jaksavat herneytyä, jos jossain vilahtaa olkapää tai väärän sävyinen huivi, sukista nyt puhumattakaan. Mistäpä sitä nyt ei aina joku keksisi loukkaantua ja olla vaatimassa niitä kuuluisia käytöstapoja. Jessus sentään, miten epäkunnioittavaa onkaan, jos mekon helma laskeutuu väärälle korkeudelle."
Kunpa en olisi näin vilukissa. Muutoin olisin jättänyt jakkuni kotiin lakitustilaisuudesta, enkä usko, että kenenkään päivä olisi siitä mennyt piloille. Yksilöllisyyden ja omien valintojen korostamisen aikakaudella on suorastaan outoa vaatia kaikkia mukautumaan samaan muottiin ihan vain siksi, ettei joku herkkähipiäinen loukkaantuisi erilaisuudesta ja kömpelöiden muotoseikkojen huomioimattomuudesta - olkaa keitä olette, mutta tehkää se meiltä piilossa? Sota-aikoja nähneet mummot tuskin tarvitsevat suojelemista nuorten tyttöjen olkapäiltä tai miestenalkujen epäsopivilta vyö-kenkä -pareilta.
Juhlissa on tarkoitus juhlistaa jotakin tapahtumaa ja pitää hauskaa. Kenellä voi olla hauskaa, jos päivän suurimpia ongelmia ovat puuttuvat huivit ja väärät värit? Lukio.fi:n Ylioppilaan etikettiopas toistaa pukeutumisessa lähes tautologisesti sellaisia ilmaisuja kuin "kömmähdys", "hillitty", "klassinen". Linnan juhlien pukuarvosteluja lukiessa kriitikoiden suurin murheenaihe on se, miten hyvin vieras sulautuu massaan. Kenties näiden valjastustraditioiden pyrkimys on sulauttaa ihmiset osaksi yksiajattelevaista laumaa, osaksi yhteiskunnan koneistoa, joka ei potki vahingossakaan takaisin.
Ja ei, en näe viattomien ruumiinosien peittelyä ja värisävyistä niuhottamista osana kulttuuriperintöä traditioista puhumattakaan - itse juhlat sisältöineen ovat tätä. Se, että yritetään estää ajan hengen näkyminen näiden traditioiden suorittamisessa on vain epätoivoista tarrautumista entisaikoihin.
Onnea tuleville ylioppilaille, uskaltaa olla omia persoonallisia itsejänne - tänään ja kesäkuun ensimmäinen lauantai.
(Kuva keväältä 2006.)