IRC-Galleria

Ei huomaa mitenkään, että mulla ei ole elämää, ainakin tuntuu pahasti siltä, että ei oo. :D Semmosta se on aina.
Pitää jatkaa tilittämistä.. Mua vaan ärsyttää ku ei tiedä enää mistää mitää. Ei oikeesti osaa päättää että mitä tekis/jättäis tekemättä. Jos vaan antaa asioiden olla ja sanoo ittensä irti niistä kokonaan.
Ainakin mä selviäisin sillä tavalla tästä hengissä.

Okei. Mä nyt siis päästän irti kaikista enkä jää kaipaamaan niitä?
P***a puhetta, mutta elämä on. Tietenkin mä tulen kaipaamaan sitä läheisyyttä minkä saa toisen vieressä nukkuessa, mutta miten mä voin olla satuttamatta sitä toista ku aina satutan kaikkia? Eli siis parempi kertoa totuus nyt, ku se ei vielä oo myöhäistä. Vielä.

"How beautiful is my loneliness, how great is my pain"