IRC-Galleria

En silmiini sulje en uneeni nukahda,
kävelen kävelen sytytän tupakan.
Kierrän mä korttelin kaaran mä ympäri,
likaiset vaatteet kuin mieleni ylläni.
Yllättäin nyt kuudelta heräsin,
nukuin taas tunnin kun unea elätin.
Unen mä selätin muistista menetin,
niin kuin useesti muut miljoonat setelit.

En oo perheeni ilonen pilleri,
saastaisel surulla täytän mä itteni.
Sillä mä kuljen nyt vuosii jo tullu,
täytettyy mieltäni täytetty hulluut.
Purettu kerros mis tunteeni eli,
muutama shokki se kivulla repi.
En unta mä tarvii en unta mä eti,
en lampaita laske ku kaadun mä petii.

---

Nukahdan nukahdan silmäni painavat,
alas ne painuvat lentävät haikarat.
Vievämmällä aikansa rahastaa rahastaa,
kunnes taas nukahtaa ja taas palataa.
Unessa unessa en mä haaveile,
alenmas painun ei aikaa kaikelle.
Vieköö aikansa anastaa anastaa,
kunnes nukahdan.

---

Kiertelen totuut sitä väistellen,
ettei vaa nää värit täälkää räikene.
Kirkkaisii keltaisii punaisii vihreisii,
tää väritön mukavast päättyvä pisteisii.
Virkeisii lopulta luovasti rennosti,
tahdissa kunnes päättypi lennost kii.
Ottavat vaa mut lennost nii häkkii,
ja pitävät lukos vaik kuinka siel sätkii.

Nii vaa äkkii kaikki on kuolutta,
arvostus kunnia enää voi puolustaa.
Sielua luovuutta paheita nuoruutta,
puuduttaa oman suunsa suoruutta.
Josta liikaa ei kuullu ei mitää,
ja kärsinnäl siit kärsii ny pitää.
Joten pidän silmäni auki huomisee,
nukahdan antaa vaa sen tuomitsee.

Sola - Eteerisyys