Ei mieleni muutu ei mustasta valkoseks,
pikkusen kaikkoen pikkusen hajotes.
Ruuvini löystyy se mieltäni virittää,
lyönnit kuulen sun kellosi tikittää.
Iskusi rinnasta aatokset mielestä,
mitä millonkin on sit kierolla mielessä.
Kääntää se kieputtaa kohtelee ku riepua,
tunne on vieruuttaa tahtoni riehua.
Päästää nää höyryt päästää ne kunnol,
puhdistaa tää puhdistaa oma tunto.
Ottaa niskast kii jättää kai vanha,
aika mikä potkii liian lakkaamatta.
Lakkaamatta se vaikeuttaa olooni,
ote katoo ku yritän tukee johonki.
Kaadun kaadun ja aina kertaallee.
mikää ei muutu vaik kuinka vertailee.
Sola - Otetta kadottaes