Huh. Olipas villi ilta eilen.
Heräsinkin sitten tänään klo 17.07, kun yks pervo ahdistelija herätti mut.
Löydettiin Iidan kanssa meidän favorite Mäkin työntekijä Rauman yöelämästä eilen.
Ja työnnettiin jättimäisiä mötiköitä suihimme.
"Suukku auki ja mötikkä sisään."
Oli kyllä tämän vuoden parhaat jatkot. Ja kotimatka.
Tattis vaan, Tatti. Hymiö.
Tänään on sitten ilmeisesti Suomen itsenäisyyspäivä.
Kaikki perussuomalaiset Pirjot ja Pekat saavat sitten panna parhaat tuulipuvut ylleen ja syödä keitettyä perunaa ja lihahyytelöä.
Mä en suostu myöntämään itselleni, että mä olen suomalainen, mun on pakko hankkia foie gras'ta tai friteerattuja torakoita, jotain kulinaarisia nautintoja, mihin suomalaiset eivät ikinä kajoaisi...
Kikka poistui keskuudestamme eilen.
Liika juhlinta vie aina veronsa.
Kamalaa kun ihmiset kuolevat nuorena.
Ja ennen kuin mä ehdin heidän keikalleen...
Mä olen niin kateellinen Pekalle, joka on päässyt/joutunut Kikan keikalle jo pienenä, viattomana poikana...
// Kikka will live forever //