Olen aivan liian kauan yrittänyt tavoitella kauan sitten kadonnutta nuoruuttani
esittämällä viatonta ja ujoa maalaispoikaa, erittäin epäuskottavalla tavalla.
Valvottuani koko viime yön kuunnellen jazzia, josta ei muuten ollut minkäänlaista apua insomniaan,
tulin siihen lopputulokseen, että minun on aika ottaa avosylin vastaan aito luonteeni
ja hyväksyä se, että olen nyt ja tulen aina olemaan paha poika.
Terveisiä muuten ex-ystävälleni Kia Jokelalle, luulin että olet ystäväni,
mutta et ollutkaan, mutta en nyt kuitenkaan lähde julkiseen loan heittoon.
Vietin perjantai-iltani ex-ystäväni Kian kanssa.
Joimme hieman punkkua, ihastuimme ja vihastuimme Britney Spearsin uudesta musiikkivideosta
ja päädyimme lopulta Linnanmäen valokarnevaaleille juomaan punkkua ja syömään hattaraa.
Käytyämme London Pubissa lasillisilla tarkoituksemme oli suunnata LUXin Silent Partyihin,
mutta jostain syystä päädyimmekin Kian luo syömään pizzaa ja katsomaan seksielokuvaa.
Kuudelta aamulla suunnatessani kotiin koditon ihminen ilmoitti minulle, että hänen mielestään
pidän itseäni liian tärkeänä. Ilmeisesti hän perusti mielipiteensä kävelytyyliini.
On hienoa, että tästä kaupungista löytyy yhä niitä ihmisiä,
jotka ovat valmiita pitämään minut maan pinnalla.
Keep it real, homie!
Lauantaina jouduin tekemään kymmenen tunnin työvuoron Rymy-Eetussa.
Se oli kylläkin yllättävän tuskatonta. Tanssin keittiössä kokkien kanssa Abban tahtiin,
löin rumaa asiakasta ja yritin keksiä syyn kaikille niille homoseksualisteille, jotka siellä jorasivat.
Eilen minun oli tarkoitus palata Linnanmäelle paremmassa seurassa,
koska perjantaina en oikeastaan saanut siellä mitään aikaiseksi,
mutta lopulta jouduin kuitenkin hylkäämään hatarat haaveeni hattaroista.
Vietin siis iltani ihaillen kuvia, joissa esiintyi
koko kansakunnan rakastama salaraskas Johanna Tukiainen.