Murtuneet oksat,
painoivat kädelläni syksyn rintaani.
Haravoin tummansinisestä taivaasta
peilautuvaan jokeen
kuihtuneita lehtiä sisältäni,
kylmät käteni yrittivät harppoa
niitä kohti pohjaa.
Märät valkoiset muovipussit,
tyrehdyttivät verenkierron sydämmeeni.
Öisin täytin taskuni kaikella
mikä vähänkin heijasti valoa.
Siltä vieläkin tuntuu ensimmäinen keskeräinen syksyni.