IRC-Galleria

Melko monelle on varmaankin tullut selväksi se, että vastustan laajamittaisesti harjoitettua maa(ha)nmuuttoa ja monikulttuurisuushanketta. Siitä en ole niin varma, kuinka moni on selvillä syistä siihen, miten asiasta ajattelen. Syynä saattaisi olla kaiken vieraan sairaalloinen pelkääminen, rasismi tai rotuviha tai sitten ihan vain puhdas pahuus. Mutta kun ei. Kerron tässä kolme pääkohtaa ajattelulleni asian suhteen. Haluan painottaa näin heti alussa, että termit maahanmuutto ja monikulttuurisuus tarkoittavat lähinnä kansainvaellusta muslimimaista, siis pääasiassa Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta ja Afrikan sarvesta ja näiden ihmisten kantaväestöön sulautumisen haittaamista.

1) Ensimmäinen peruste on periaatteellinen arvokysymys. Haluan, että Suomi pysyy suomalaisena. Suomi ei ole suomalainen, jos suuri osa väestöstä on muita kuin suomalaisia. Monesti saa kuulla sellaista valistusta, että kulttuurimme rikastuu kun maahan muuttaa suuri joukko muslimeja. Näiltä valistajilta voisi kysyä, että rikastuivatko intiaanien kulttuurit kun eurooppalainen mies kristinuskoineen saapui Amerikkaan? Tilanne islamin leviämisen kanssa on sama. Se on jyrännyt alleen lukuisia kulttuureja ja nyt se tekee näennäisen rauhanomaista tuloa Eurooppaan. Kulttuurien rikkautta minusta on se, että tällä pallolla on monenlaisia kulttuureja. Ei se, että yksi voimakas uskonto on vallannut jokaisen kolkan. Etnistä diversiteettiä ei lisää myöskään se, että kaikki ovat maitokahvin värisiä ja kaikilla on mustat kiharat hiukset.

2) Taloudelliset kysymykset. Maahanmuuttajien haalimista perustellaan sillä, että työvoimapula iskee ja on välttämätöntä, että maahanmuuttajia otetaan paljon. Tämä väite on ammuttu alas hienosti mm. tutkija ja tietokirjailija Sampo Terhon toimesta. Tosiasiassa maahanmuuttajien tuoma muutos kansantalouteen on se, että huoltosuhde heikkenee. Vaikka muslimiperheen mies kävisikin töissä, vaimo on kotona synnytyskoneena, koko ajan joko raskaana tai sitten pienen lapsen kanssa, joita kertyy samanlainen lauma kuin lähtömaassakin oli tapana. Kokonaan työvoiman ulkopuolella siis. Tällainen perhe heikentää huoltosuhdetta. Suurin osa muslimimaahanmuuttajista ei kuitenkaan koskaan työllisty ja ulkomailta saatujen kokemusten mukaan maahanmuuttajien työttömyys on hyvin voimakkaasti periytyvää. Mitä enemmän on maahanmuuttajia, sitä huonompi on huoltosuhde. Tämä kaventaa jaettavaa kakkua, eikä veroja voida sen laventamiseen nostaa loputtomasti. Tällainen kehitys johtaa siten hyvinvointiyhteiskunnan romahtamiseen. Toinen taloudellinen peruste on se, että vain harva maahanmuuttaja kuuluu ammattiliittoon. Järjestäytyneisyysaste on olennainen asia työehtosopimusneuvotteluissa. Mm. kiinteistöpalvelualan palkat ovat huonot osin siksi, että järjestäytyneisyysaste on matala. Maahanmuutto näkyy tämän alan ihmisten palkkapusseissa varsin konkreettisesti. Jokaisen duunarin olisi syytä vastustaa kiivaasti laajamittaista maahanmuuttoa, mutta jostain syystä vasemmisto on ottanut maahanmuuton tavoitteekseen.

3) Turvallisuus. Maahanmuuttajat tekevät kotikaupungissani 40,9% raiskauksista 3,2%:n väestönosuudella. Aika reipas yliedustus. Kun tästä summasta vähennetään venäläiset, eurooppalaiset ja muut länsimaalaiset, jotka eivät raiskaa sen ihmeemmin kuin suomalaisetkaan, saadaan muslimimaahanmuuttajille aika huikea raiskausaktiivisuus. Tuoreen tiedon mukaan koko maassa 50% ryöstörikoksista on muiden kuin kantaväestöön kuuluvien tekemiä. Ja kerrotaanpa vielä maahanmuuttajien osuus rikoksista pahimmissa, rasistisesti motivoituneissa rikoksissa. Parin prosentin osuudella kaikista maassa olevista maahanmuuttajat yliedustivat tässäkin hienosti kolmanneksella kaikista rikoksista. Minusta tällainen turvallisuuden heikkeneminen on kova hinta siitä, että saadaan etnistä värinää öisille kaduille. Vai pitäisikö asiaa kysyä vielä siltä naiselta, joka joukkoraiskattiin aiheuttaen pysyvä vamma tapauksessa, johon liittyivät sakset?

Tässä siis pääasialliset syyt. Kohtaan 2 olisin voinut kirjoittaa vielä aiheesta Richard Lynn & Tatu Vanhanen: IQ and the Wealth of Nations ja mainita Ellilän huomiosta asiaan liittyen, mutta koska Ellilälle annetaan tuomio kirjoittelustaan vasta huomenna, en ota sitä nyt mukaan tähän perusteluun.

Jos tätä lukemaan eksyy joku maahanmuutto- ja monikulttuurimyönteinen, kuulisin mielelläni puolustuspuheenvuoron ja perustelut sille, miksi nämä asiat ovat hyvä juttu.

Taannoin kerroin TomaShotin tapauksesta, jossa uutisten kokoamisesta verkkosivuille tuomittiin maksamaan noin tuhat euroa sakkoja rikosnimikkeenä kiihotus kansanryhmää vastaan. Näin siis välittämättä siitä, ettei kyseessä ollut panettelu (uutiset eivät siis olleet tekaistuja), uutiset oli jo julkaistu tiedotusvälineissä, uutiset eivät liittyneet mihinkään tiettyyn kansanryhmään, eikä kenenkään muun kuin vähemmistövaltuutettu Puumalaisen tiedetä kiihottuneen sivustosta.

Kiihottuneessa tilassaan Puumalainen kaarteineen laati viimeisinä töinään laissa määriteltyjen tehtäviensä vastaisesti poliisille liudan tutkintapyyntöjä nettisivustoista. Jonkin verran huomiota tiedotusvälineissäkin on herättänyt Ellilän tapaus, joka puitiin Espoon käräjäoikeudessa 14.3. Oikeudenkäynnistä on laadittu verkkoon seloste, joka on melkoisen hupaisaa luettavaa ja hauskaa sen perusteella oli myös lautamiehillä. Syyttäjänä tässä suuren luokan rikosta koskevassa oikeudenkäynnissä on jälleen valtionsyyttäjä Mika Illman, jonka mukaan kaikilla on neuvostoliittohenkisesti oikeus mielipiteisiin, kunhan niitä ei sanota ääneen. Eipä näin huikeissa jutuissa tietenkään voisi toimia kukaan vähäisempi herra kuin Volksgerichter Illman.

Vaikka en olekaan Ellilän kanssa samaa mieltä monestakaan asiasta ja vierastan hyvin paljon tämän libertaristisia näkemyksiä, voin esittää onnitteluni hänen hienolle esiintymiselle oikeudessa. Selosteen perusteella hän vei Illmania kuin litran mittaa. Jos tästä tulee langettava tuomio, on se ollut päätettynä jo ennen kuin istunto alkoi. Samaan syssyyn tuomio pitäisi julistaa myös Tatu Vanhaselle, jonka tutkimustulosta keskimääräisen älykkyyden vaikutuksesta bruttokansantuotteeseen kiistellyillä nettisivuilla käytetään. Samoin Oikeusministeriölle, jonka julkaisemia tietoja Ellilän sivuilla on. Ja myös toki minulle, sillä olen täälläkin käyttänyt raflaavaa, mutta kiusallisen todenmukaista lausetta "yhteiskunta koostuu ihmisistä".

Tuomio annetaan kansliapäätöksenä 27.3.2008.

Tässä lainaus oikeudenkäyntiselosteesta:

"Tässä vaiheessa yleisöstä kuului voimakkaita naurunpyrskähdyksiä, ja yleinen huvittuneisuus valtasi istuntosalin. Ei ole täysin selvää, tuliko naurunremakka ainoastaan yleisöltä vaiko myös lautamiehiltä, mutta yhtä kaikki lautamiehet hymyilivät kuin pieni aurinko."

Koko oikeudenkäynti on luettavissa täällä:
http://turkkila.blogspot.com/2008/03/mikko-elliln-oikeudenkynti-1832008.html

Minun piti kirjoittaa jo aikoja sitten uusimmasta Mannerheim-animaatiokohusta, mutta se jäi kun huomasin ensin Jussi Halla-ahon ja myöhemmin Lotta Rotin kirjoittaneen erinomaiset blogaukset aiheesta. Niihin kannattaa jokaisen perehtyä. Kirjoitan nyt vielä kumminkin asiasta omasta näkövinkkelistäni.

Kaikki muistavat varmaan Muhammad-pilakuvat? Niitä seurasivat lukuisat mielenosoitukset, joissa poltettiin niin Tanskan kuin myös Norjan lippuja. Tanskalaiset tuotteet asetettiin boikottiin muslimimaissa. Seurauksena oli myös pommiuhkauksia, kidnappaus, kullassa laskettuja tapporahoja, lähetystön polttaminen, rynnäkkökiväärien laulamisia, kranaattien heittelyä, haavoittuneita ja kuolleita. Myös kaikenlaisia epämääräisiä lippuja poltettiin, kuten myös ihquboksissani oleva lippu, samoin kuin erinäisten ihmisten kuvia. Eurooppalaiset imaamit kiersivät Lähi-Itää esitellen itsevalmistamiaan loukkauskuvia, mukanaan mm. valokuva jossa koira hässii rukoukseen kumartunutta miestä. En edes halua tietää saivatko kuvaustiimin jäsenet tyydytystä kuvaa tehdessään. Jo tuolloin olin sitä mieltä, että mieltä saa osoittaa ja boikotteja järjestää, mutta siinä kulkee raja. Ihmisiä ei saa tappaa tai edes uhata sillä.

Seuraavana oli Lordin loistokas Euroviisu-voitto. Mr. Lordi esitti vaatimattoman pyyntönsä, ettei hänen kuvaansa saisi julkistaa. Pyyntö ei minusta ole lainkaan kohtuuton, sillä hän paransi kansamme ikuiseksi luullun trauman, huonon menestyksen Eurovisionin laulukilpailussa. Sitä ei ollut tehnyt edes kuulemma koko Euroopan ennakkosuosikki Jari Sillanpää. Ensin kuvan julkisti saksalainen lehti, sitten Seiska. Tätä seurasi masinoitu ostoboikotti Seiskaa kohtaan, josta nousivat syytökset muhammad-kohua vastaavasta liikehdinnästä. Kukaan ei kuollut, ketään ei uhattu, mitään ei palanut. Asiaa ei edes eskaloitu koirapanomaisesti. Lordia pidettiin kansallissankarina, eikä syyttä. Ihmiset olivat vain sitä mieltä, että olisi reilua, että noin vaatimatonta pyyntöä noudatettaisiin.

Viimeisin episodi tässä sananvapausjutussa on Mannerheim-animaatio. Tekijä on syyttänyt Mannerheim-säätiötä sensuurivaatimuksesta, vaikka kyseinen järjestö järjesti vain avoimen tilaisuuden, jossa oli mahdollisuus keskustella sananvapaudesta. Näytöksessä oli mukana jopa poliisi, mutta minkäänlaisia järjestyshäiriöitä ei ollut, eikä poliisin mukaan ollut edes sellaisia luvassa. Tekijä oli liikkeellä selvässä loukkaamistarkoituksessa ja filmiä ehdotettiin näytettäväksi itsenäisyyspäivänä. Vaikka mitään ihmeellisempää ei sattunut, tapausta verrataan Muhammad-piirroskohuun, joka vaati ihmishenkiä.

Minusta on hienoa, että sananvapautta myös käytetään, eikä sitä vain pidetä olemassaolevana asiana. Mannerheimia pilkkaavan animaation tekijä käytti sitä niin kuin pitääkin, mutta käytännössä tämä animaatio kertoo vain sen tekijästään. Itse olen jättänyt homottelun jonnekin ala-asteelle, mutta neuvostohenkisille apurahataiteilijoille se on näemmä sitä parasta terävän kritiikin kärkeä. Ainut asia mikä minua nyppii on se, että niin Muhammad-kohussa kuin Lordinkin vastaavassa ihmiset ovat saaneet osoittaa mieltään kukkarollaan. Nyt kyseessä on apurahataiteilijan työ, eikä tekijä säästele vittuilujaan saadessaan loukata veronmaksajia heidän omilla rahoillaan.

Yhteisöjen määrä tuolla vasemmalla on päässyt vuosien saatossa lisääntymään niin, ettei niistä oikeastaan saa mitään tolkkua siitä mihin kuulun tai haluan kuulua. Pitääkin tässä lähipäivinä suorittaa puhdistus ja poistaa kaikki epäolennaiset tai joskus olennaisina olleet.

Kuten kaikki tietävätkin, Kosovo itsenäistyi. Ymmärtääkseni hieman dramaattisemmin kuin presidentti Ahtisaari oli ajatellut, joka rauhanneuvottelijana esitti laajaa autonomiaa. Kansallismielisten piireissä asiaa pidetään hyvänä asiana, sillä kansoilla tulee olla kotimaa.

Mutta mutta. Toisen maailmansodan ja diktaattori Titon kuoleman välisenä aikana, vähän yli 30:nen vuoden aikana, albaanien määrä kolminkertaistui Kosovossa. Osin maahanmuuton, osin Euroopan nopeimman lisääntymisen ansioista. Osin tietenkin maahanmuuttajien lisääntymisen vuoksi. On perusteltua olettaa, että suuri osa uuden kansallisvaltion kansalaisista on maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiä.

Ymmärrän kyllä, että serbit tekivät pahaa jälkeä Kosovossa viimeisimmän sodan aikana. Kyseessä oli oppikirjaesimerkki kansanmurhasta. Lisäksi serbit ovat kuulemma todella hankalia ja ylimielisiä ihmisiä, näin joku sanoi kun oli tutustunut heihin paremminkin. Kuitenkin maahanmuutolla ja lisääntymisellä alueen valtaaminen on mielestäni äärimmäisen kyseenalaista. Jos lähetämme johonkin pieneen maahan suuren joukon ihmisiä ja he lisääntyvät siellä niin paljon kuin on mahdollista, onko meillä silloin oikeus pitää maata omanamme?

Aika usein saa kuulla sellaisen heiton, että jokainen, myös maahanmuuttaja, on yleensä ihan tavallinen heppu. En voisi olla enempää samaa mieltä. Olennainen asia onkin se, mihin verrattuna tavallinen. Länsimainen ihminen eroaa tavoiltaan ja arvoiltaan selkeästi esimerkiksi sudanilaisesta ihmisestä, noin keskimäärin. Sudanilaiset ovat varmasti keskimäärin ihan tavallisia heppuja sudanilaisella mittapuulla, länsimaalaiset taas länsimaisella mittapuulla. On erinomaisen itsekeskeistä ajatella, että länsimaalainen ajattelu olisi maailmalla jotenkin oletusarvoinen asia. Että kaikkialla maailmassa ajatellaan tasa-arvosta ja muista arvoista oletusarvoisesti samalla tavalla kuin mitä me ajattelemme. Suvaitsevaistolla on tässä asiassa melkoinen älyllinen probleema. Tasa-arvoasioiden tunnustetaan olevan esimerkiksi Afganistanissa meidän näkökulmasta surkealla tolalla, mutta afganistanilaisten oletetaan olevan keskimäärin samanlaisia ihmisiä kuin mekin. Unohdetaan siis se tosiasia, että yhteiskunta koostuu ihmisistä. Jotkut suvaitsevaiset ovat valmiita tunnustamaan sen, että afganistanilaiset saattavat keskimäärin ajatella vähän toisella tavalla, mutta ovat silti sitä mieltä, että Suomeen asti päässeet ovat samanlaisia tavallisia ihmisiä kuin mekin. Tätä oletusta ei ole perusteltu millään muulla kuin sillä, että tänne muuttavien voidaan olettaa ajattelevan länsimaalaiseen tapaan, koska he haluavat jättää kotimaansa taakseen ja muuttaa tänne. Kuinkahan moni maahanmuuttajista tulee sen vuoksi, että he kokevat samaistuvansa länsimaiseen ihmiseen? Koska maahanmuuttajat pyrkivät kuitenkin säilyttämään oman kulttuurinsa ja omat tapansa täälläkin, tuollainen ajattelu ei ole kovin loogista. Päin vastoin, juurikin toisenlaista kehitystä on havaittavissa. Esimerkiksi Somaliasta Suomeen muuttaneet naiset eivät ole kotimaassaan useinkaan käyttäneet huivia, vaan tapa on otettu käyttöön vasta täällä tarkoituksena vahvistaa omaa etnistä identiteettiä.

Minulla on tässä raapustetuna ylös joitakin aiheita, joista on tarkoitus kirjoittaa kun sattuu sekä sopiva luppoaika että oikeanlainen viretila samalle hetkelle. Kovin kummallisia kirjoituksia ei ole luvassa, vain kevyttä pohdintaa yhteiskunnallisista asioista ja muuta mielenkiintoista. Ministeri Astrid Thorsin alueeseen kuuluvista asioista olisi paljonkin kirjoitettavaa, mutta koska Jussi Halla-aho on käsitellyt aiheita melkoisen laajasti ja syvällisesti omassa blogissaan, en katso aiheelliseksi vain toistaa samoja asioita.

Suosittelen kaikille perehtymistä Halla-ahon Scriptaan. Sellainen varoituksen sana pitää kuitenkin antaa, että Scripta, kirjoituksia uppoavasta lännestä, on hyvin synkkää luettavaa. Se antaa hyvin pelottavan ja toivottoman kuvan Euroopan ja länsimaisen sivistyksen tulevaisuudesta. Mutta todenmukaisen.

http://www.halla-aho.com/scripta/index.html

Tekemässäni työssä on se iso etu, ettei siinä tarvitse ajatella mitään työhön liittyvää, vaan voi tuumailla mitä lystää. Olen joitakin hetkiä käyttänyt edellisessä aiheessani, olkiukoissa.

Alan taipua sille kannalle, ettei useinkaan olkiukon rakentaminen ole tahallista tai aina edes tiedostettua. Joillakin saattaa olla tarve yrittää olla hyvä ihminen, joka edustaa kaikkea hyvää. Siis hyvyyden ruumiillistuma. Tämä luonnostaankin vaatii vastaansa pahan, sillä ilman pahaa ei voi olla hyvää. Ja koska helpostikaan ei löydy mitään tarpeeksi pahaa, tai ainakaan sellaista pahaa jota ei pidä hyvyyden aatteen mukaisesti suvaita, täytyy rakentaa oikeanlainen pahaa edustava olkinukke. Tällaista vastaan on helppo sotia, sillä ensinnäkään todellista vihollista ei ole olemassa, toisaalta taas olkiukko on niin ruma ja haiseva, ettei juuri kukaan halua tahrata itseään osallistumalla olkiukkokeskusteluihin. Omiin olkiukkoihin uskominen ja niitä vastaan taisteleminen hyvyyden ruumiillistumana tietenkin antaa tyydytystä siinä missä mikä tahansa muukin fantasia. Keskusteluihin ne eivät sen sijaan tuo mitään hyvää, eikä ole miellyttävää keskustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät elä tässä maailmassa.

Päätin pitkästä aikaa aktivoitua erään foorumin suhteen ja kirjoittaa sinne. Aihe ei minusta ollut kovin tunteita nostattava, mistä johtuen olen hieman yllättynyt kokemuksesta. Edustin kyseisessä keskustelun vaiheessa kokolailla yksin mielipidettäni. Jostakin syystä yksi fiksuna pitämäni kirjoittaja keksi rakentaa oikein kunnon olkiukon, sellaisen ruman ja haisevan, joka antaa esikuvastaan oikein vastenmielisen kuvan. Itse asiassa toinenkin koitti sitä aiemmin, mutta ei niin näkyvällä tavalla. Koska edustin yksin tätä mielipidettäni, olkiukko rakennettiin minun mielipiteestä, sanamuotojen perusteella kokolailla suoraan minusta. Minä en ymmärrä miksi tämän hepun piti pilata argumentaationsa loukkaavalla olkiukon käytöllä, sillä minä en ollut edes ehtinyt reagoida edellisiinkään kirjoituksiin vielä mitenkään. Yleensä noin epätoivoiset kortit otetaan käyttöön vasta silloin kun ollaan jo hävitty koko keskustelu ja on aivan sama mitä heittää pöytään. Ja silloinkin vain, jos kyseessä on anonyymifoorumi. No, itse kirjoitan sinne useimmista muista poiketen omalla nimelläni.

Niin kuin luin kirjoitetun, mukavasta ja rennosta foorumista on tullut tiukkapipoinen ja vaikea. Ja tylsä. Oma pitkäaikainen ja aktiivinen suosikkikirjoittajani lopetti poissaoloaikanani ilmeisesti tästä syystä. Ei se ole enää sama paikka kuin ennen.

Nimimerkkiä TomaShot käyttävä nettikirjoittaja tuomittiin eilen maksamaan sakkoja lähes 1000 euroa. Tuomio annettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Mielenkiintoista tapauksessa on se, mikä laskettiin kiihottavaksi toiminnaksi. TomaShot isännöi verkkosivuja, joille hän kokosi uutisia eri lähteistä kuten Iltasanomista ja Hesarista. Tämä jo julkaistujen uutisten uudelleenjulkaisu siis täytti kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkit.

No, syyttäjä oli valtionsyyttäjä ja oikeutena pieni käräjäoikeus, joka pitää varmasti kunnianaan sitä kun saa oikein herra valtionsyyttäjän taloonsa. Syyttäjänä toimi siis Mika Illman, joka on ennenkin linjannut näkemyksiää niin, että tosiasioidenkin sanominen on laitonta, jos tosiasiat antavat jostakin kansanryhmästä negatiivisen kuvan.

Pitääkin laittaa mieleen, etten kirjoita nettiin sellaisia tosiasioita, jotka kertovat jotain muutakin kuin pelkkää positiivista esimerkiksi pikkutyttöjen sukupuolielinten silpojista. Ei minulla ole varaa maksaa tuhannen euron sakkoja.