IRC-Galleria

Kas näin.
Pitkään odoteltu kesäloma on sitten korkattu aluilleen tämän viikon alkaessa. Parasta aikaa viettelen pisintä lomaputkea pariin-kolmeen vuoteen. Aika jännää.

Vaan kuinka ollakaan, ihmeellisiä tapoja se ihminenkin omaksuu.
Emmä mitään lomailla osaa! Kokoajan jotenkin sellainen olo, että pitäis jotakin oikeesti tehdä. Käydä lenkillä tai jotain. Ja sitten kun asiaa alkaa laittamaan aluille, niin ei vaan saa aikaiseksi. Eipä o lenkkeilty, käyty kaupassa tai hodettu jokapäiväisiä hommia. Safkaamassa jaksaa tosin käydä. Ja yksillä.
Jännää muuten tuo yksillä käyminen. Poikkeuksena entiseen osaan jopa käydä vaan yksillä. Tai kaksilla. Enempää ei vaan tee mieli juoda vaikka olisi helposti siihen varaa ja aikaakin vaikka lampaat söis. Rennompaa vaan istuksia ja juoda se yksi. Ei mee ees kuula sekaisin. Oon ehkä aikuinen! Jei!

Palatakseni itse asiaan, aikaansaamattomuuden määrä on aivan käsittämätön. Kelassakin oon käyny tällä viikolla joka päivä "huomenna" nakkaamassa sotilasapupapereita menemään, vaan enpä oo saanu aikasiksi. Ja sit pitäis vähän reissailla, mutta enpä oo jaksanut koko asiaa enempiä suunnitella. Edes juhannuksesta ei oo mitään hajua. Tähdellisemmäksi olen kokenut mm. sunnuntaina tehdyn tsygäosatilauksen statusikkunan "päivitä"-nappulan painelun ja yleisen netissä jumittelun. Eivätpä oo muuten vieläkään kamoja lähettäneet. Eikä täältä kotoa mihinkään pääse reissaamaan ennen kun oon ottanut tilauksen vastaan ja saanut sieltä mm. tuikitarpeellisen isomman laukun.
Tämäkin risoo ihan tarpeeksi.

Lisäksi nämä yöt ovat varsin kiintoisia. Pitkään nukutut aamut (oikeastaan jo päivän puolelle venyneet) johtavat toki siihen, ettei iltaisin tahdo saada unta ja nytkin olisi energiaa tehdä vaikka mitä. Lenkille ei tosin viitsi lähteä, kun menisi sitten aamuvarhaiseen asti ennen nukkumista ja muita aktiviteetteja on aika mahdoton harrastaa kaiken ollessa kiinni öisin. Ja oikeet ihmiset sentään nukkuu tähän aikaan!

Tänään oon sentään saanut tuhlattua öistä energiaani ja rauhoitettua ajatuksiani siivoamalla ja hoitelemalla muita kodin hommia; pyykkäämistä ja sensellaista.
Ajatuksetkin ovat tosiaan pyörineet tiedä missä. Perussetit, tulevaisuus, onko tässä mitään järkeä, mikä on elämän tarkoitus ja kaikki muut. You name it! Koita siinä sitten hokea itselle että kyllä aika näyttää. Silti mielialat ja tunteet voi yhden illan ja yön aikana mennä pohjalta huipulle useempaakin otteeseen =)

Ja tosiaan, viime päiväkirjamerkinnästä onkin kulunut jo sen aikaa, että olen tällä välillä kerennyt vaihtaa kämppääkin 21 neliöstä 42-neliöiseen. Letkee luukku tämä nykyinen, jossain tuolla kuvissa näkyy ehkä pikkusen. Me likes. Kaikesta muusta paitsi lattiapinnoista, joiden luuttuamiseen menee ikuisuus.
Mut ei se mitään, täällä mahtuu ajamaan tsygällä kasia!!! Kahville saa tulla kunhan etukäteen siitä ilmoittaa.

Ja mitäkö muuta? No, intin odottelua. 9. heinäkuuta se alkaa! Jei!
Eipä tohon siis pitkää aikaa oo, onneksi sentään kaikki ennen sitä vapaata. Oon koittanu olla ajattelematta koko asiaa ja siinä jokseensa onnistunutkin. Ja parempi niin, ei sinne tarvi kuitenkaan mitenkään valmistautua.

Kaikesta huolimatta koko homma risoo ihan loputtomasti. Miksi just nyt, kun jotkin asiat saattais alkaa natsaamaan. Ensi viikolla valmistunee maastoajelun ultimaalisuus, enlightenment kokee äärimmäisen painonpudotuksen ja sitten lennetään. Niinsiis just se sama tsygä jonka piti olla valmis jo alkutalvesta. Nälkä kasvaa syödessä jne. =)
Ja muutenkin. Viime kesä oli ehkä paras ikinä. Varsinkin loppukesä. Tästä kesästä tulis vielä kovempi ilman tota juttua. Hitto.

Loppujenlopuksi oleilen kuitenkin mieluummin tämän ajan kotosalla mieluummin kun duunissa. Kun saa palkkaa ja kaikkee. Ja huomenna saan oikeesti aikaseksi vaikka mitä! Ihan oikeesti!

öi!

- Mikko