... taas menee kaikki solmuun ja hankalaks...
Kunpa 250 kilometriä olis oikeasti vähemmän. Paljon vähemmän. Kunpa 24 tuntia olis oikeasti enemmän. Paljon enemmän. Kunpa viikoloppu olis pidempi ku arkiviikko.
Kunpa ei olis niin paljon asioita mitä pitäis tehdä. Kunpa ei olis niin paljon ihmisiä, jotka pitäis tavata. Kunpa ei olis niin montaa, jotka pitäis huomioida.
Mäkin haluiaisin olla huomioitavana, mut aina ei riitä aikaa edes mulle. Tuntuu aika ikävält. Vaiks se oliski ihan tarkoituksetonta, mut silti...
Hajoilen...