... käytiin tytön kans kahdestaan kentäl kattoos pari lähtöö ja hakees neidil hattaraa. Oltais oltu pidempääkin mut unohdin ottaa korvatulpat mukaan niin ei sit voitu ol radan vieres eikä kuuntelemas kovii murinoit. Mut neiti lupas et mennää sit syssyl uudestaan. Jos vaik Kultasenikin pääsis mukaan.
Sit käytii kyläl vähä ostoksil Vyömestas ja haettiin neidil jätskii Mumsist.
Neidil on kyl niin ikävä uhma pääl et kaikki lapsii harkitsevat, saatte tuon viikoks lainaa niin voitte harkita parikin kertaa...
Muutenkin positiiviset tunnelmat. Vasen käsi oli aamul ihan h*****in kipeä ku olin nukkunu se pääl. Toinen vaihtoehto olis ollu nukkuu oikean käden pääl missä on ihan sairaan iso mustelma ku tirpasin sen eilen auton oveen... Ihanku olisin uuden kuvan hankkinu. Sen verran kovaa hakkasin sen et sekin on kosketusarka. Ei kauheesti ens viikol töis pidetä lyhythihasii. Silmä rähmi ja se on vieläkin ihan punainen. Naama on jumis flunssasta. Pää kipeä. Ja KultaMuru jossain älykaukan.
Olen tässä pohtinut kaikenlaista pienessä päässäni parilla aivosolullani ja tullut siihen tulokseen et kaikista tärkeintä on avoimuus ja keskusteleminen. Pitkä välimatka aiheuttaa välillä täysin turhia päänvaivoja ja silloin ne pakko osata selvittää heti ettei hajoa lopullisesti ja ettei juttu kasva pullataikinan lailla ja lopuksi räjähdä käsiin.
L<3T