... unohtaa tuon turhan suunnittelun mun tulevaisuudesta. Kun töistä pääsen menen sänkyyn peiton alle, otan tytön kainaloon ja ollaan molemmat turvassa pahalta maailmalta.
Mä jo luulin.... Ja olin niin väärässä. Mä olen aina väärässä. Mut mitä sil on kenellekään väliä? Mähän olen vaan mä. Ei musta saa muuta tekemälläkään.
Mä jo niin toivoin... Et olis ollu ehkä se joku... Mä vaan olin väärässä.
Mä jo niin uskoin... Siihen minkä kerran olin unohduttanut ja tukahduttanut. Mä tein niin väärin...
Elämässä kuuluu olla kipua, mutta eikö se voisi edes hetken pitää taukoa?