IRC-Galleria

... sanoisin tämän?

Kuvittelin aina, että aina on olemassa tunne. Nyt ei ole tunnetta. On vaan olo. Täysi tyhjyys. Kun on kaikkensa antanut ja kaikki on otettu ja loput viety. Ei ole mitään. Ei toivoa huomisesta, ei muistoa eilisestä.
Pelko. Se teki tämän. Ensin toivo, että vihdoinkin se loppui ja juuri kun ehti hengähtää, helvetti alkoi uudestaan. Pelko, toivo ja toivottomuus. Siitä tuli tyhjyys. Rauhallisin tunne ikinä. Tieto, että ehkä joskus tulee tunne. Jos antaa sille mahdollisuuden.
Täysi väsymys, mutta autuaallinen levollisuus.

Mikään ei voisi rauhoittaa enempää kuin tieto, että lähdön jälkeen on lähdetty.

Älkää ihmetelkö, jos olen hiljaa hetken. Kokoan itseäni. Palanen palaselta. Hitaasti, mutta varmasti. Jos saan joskus valmista, tulen takaisin. Nyt vain pakolliset.

Näihin mustelmiin ja näihin tunnelmiin päätämme.