fiilikset vaihtuivat parempiin tässä näin jo aikaa sitten. ilmeisesti en yksinkertaisesti osaa olla vittuuntunut/vihainen kovin pitkän ajan.
kävimme ystäväiseni kanssa keskustelua mesessä vielä tovin, mutta se muuttuikin läpänheitoksi ja 'kelaa jos..'-läppäskenaarioiden luomiseksi. olen tässä kuunnellut kentia aikalailla koko päivän ja tässä kummasti palaa mieleen kesäkuinen keikka. oli se sitten kivaa... 13 000 ihmistä, huonosti ilmastoitu teltta, paljon tupakan savua ja ennenkaikkea kesä. 17. kesäkuuta 2005 oli tosiaan hieno päivä, jota muistelee mielellään lämmöllä. varsinkin akustisena esitetty M oli hienoa kuultavaa, puhumattakaan 747:n haikeudesta. toivottavasti joskus uudestaan.
paraikaa juuri suihkusta tulleena hymyilen ja harmittelen sitä, etten osaa mennä ajoissa sänkyyn =).