IRC-Galleria

Linda saapui yöllä ja nukuinkin siihen asti erittäin huonosti. Ei siis mikään ihme, että vetelimme tänään hirsiä aina yhteentoista asti. Tarkoituksemme oli viettää mukava sisäpäivä ja sellainen siitä tulikin.

Katselimme koko päivän televisiota ja lusimme peiton alla. Välissä söimme lihapullia ja makaroonia ja minä tein eilen mainittuja piirustustöitä. Jotenkin saimme myös loppuviikon buukattua täyteen: huomenna tulee Viltsu käymään ja illalla menemme Lindan vanhemmille, lauantaina juhlistamme varmaankin Tean tänäisiä syntymäpäiviä ja sunnuntaina suuntaamme tätini kanssa kirja-/musiikkimessuille.

Loppuviikosta riittää siis kirjoitettavaa, ei tästä päivästä. Samalla iloitsen, että jatkan tätä jokapäiväistä elämäni havainnoimista enää muutaman päivän. Nähdään taas!

Linda lähti jo ennen heräämistäni kouluun oppimaan. Minä jäin vielä nukkumaan, vaikka heräsinkin jo vähän ajan päästä. Vapaapäiväni livahti ohi lukiessa, musiikkia kuunnellessa ja tv:tä tuijottain.

Juicen Pyromaani palaa rikospaikalle-levy on yhä täyttä kultaa, soundit on komeat tänäkin päivänä ja sanoitukset suorastaan aatelisia. Aamulla sain myös jopin. Jostain syystä äitini työtoveri otti minuun yhteyttä ja pyysi erikoista palvelusta, minun pitäisi raapustaa hänelle sarjakuvapiirrustukselliset kuvat hänen joihinkin kutsukortteihinsa. Täytyy siis nostaa tuo vanha harrastus, joka on viime vuosina jäänyt vain muutamaan töherrykseen vuodessa, esille. Täytyy aloittaa varmaan jo huomenna, sillä deadline alkaa muuten painaa päälle. Kaikkea sitä tullekin eteen!

Ah, olen katsellut Pasilaa ja sen kultaista vitoskautta. Oikein surettaa miten ikävää katseltavaa tämä Pasila 2.0 onkaan. Pöystin ääni ei särähdä korvaan, tämä nimeltämuistamaton mies pääsee hyvin samoille desibelitasoille Jani Volasen kanssa. Sen sijaan käsikirjoitus tökkii ja pahasti. Se mitä Pasilassa ennen ihailin oli oiva huumori ja loisteliaan yhteiskunnallisesti kantaaottavat kässärit, vaan kaikki se on nyt poissa. Tilalla on harmaata pullapössöä täysin värittömillä scripteillä.

Ehdin nähdä Lindaa tänään vain muutaman tunnin, hän nimittäin lähti miltein suoraan koulusta firman pomonsa läksiäisiin. Viimeksi kun hänestä kuuli, hän oli Tavastialla. Tämä tosin tapahtui jo ennen viittä, ei siis harmainta hajua missä hän on, sanoi kyllä tulevansa mahdollisesti jopa tämän päivän puolella himaan. Vaan hyvinhän me täällä Elmon kanssa ollaan pärjätty, ei siinä mitään.

Meillä on kissa nimeltä Elmo ja se on rodultaan kultainen noutaja. Eilen sillä jäi päälle leikki, jossa Linda heittää Elmolle ponnarin, ja kisu noutaa sen auliisti takaisin. Yöllä kuului rapinaa ja kun Linda sytytti lampun päälle, oli tuo kyseinen mirrinen sängynlaidalla istumassa ponnari edessään. Leikki ei jatkunut. Aamulla kuitenkin Lindan herätessä, hän löysi päältään hiuslisäkkeet, jotka tämä kissa oli hänelle yöllä noutanut :D

Heräsin kahdeksalta ja aika meni mahdottoman nopeasti. Lähdin kahdentoista bussiin ja yhdeltä alkoi työt. Bussimatkaa soundtrackasi tällä kertaa Miljoonasade. Bändi muuten on par aikaa Ylen 'We want more'-ohjelmassa, ties vaikka pääsisi ensi vuonna keikalle....

Tänään oli nimipäiväni. Sen muistivat muutamat sukulaiseni sekä työtoverini. Joo ja Linda! Hän leipoi minulle nimpparimuffinsseja palatessani kotiin. Nams :9 Muuten en kyllä oikein perusta nimipäivistä. Syntymäpäivän ymmärtää, sehän on hieno jokavuotinen merkkipaalu. Mutta mitä iloa on nimipäivästä. Syy juhlia? Eikä kaikkien nimeä edes löydy almanakasta. Ei ainakaan tämän päivän nimikummajaisia.

Muuta jännää ei tänään oikein tapahtunut. Koneet kosahteli töissä, totesin bussikuskille olevani menossa Järvenpäähän Mäntsälän sijasta ja katsoimme tuoreimman Family Guy-jakson. That's it!

Itse vihaan kaikenlaisia stereotyyppejä, mutta täytyy sanoa, että tämä sunnuntai oli täysin stereotyyppinen sunnuntai. Herään ankaraan krapulaan, ilmapatjalla Munkassa. Tuolta patjalta en tullut sitten nousemaankaan noin viiteen tuntiin, vaan koomailin kaikessa rauhassa.

Muilla oli selvästi paljon parempi olo. Kulutimme mukavasti aikaa katsellessa Vain elämää sekä Disneyn Räyhä-Ralfia. Sitten tunsin, että voin vihdoin nousta ylös ja lähdettiin Lindan kanssa pikku hiljaa. Bussilla ja junalla. Subista haimme vielä vatsantäytettä ja sitten kotiin katsomaan mitä Elmo on keksinyt ensimmäisenä yönänsä yksin kämpässä. Ei onneksi mitään.

Heräsimme Lindan kanssa hyvissä ajoin, yhdeksältä. Suoritimme aamutoimet lyhyen aikarajan puitteissa ja lähdimme junalla Helsinkiin. Aamupaloittelmimme Coffee Housessa, jotta jaksoimme shoppailla. Ensiksi harhailimme hetken aikaa, mutta lopulta löysimme Nappitaloon, josta tarttui Lindalle mukaan muutama nauhanpätkä.

Toinen puoti johon tarkoitus oli mennä, oli Punanaamio. Liike sijaitsi samoilla kulmilla edellisen liikkeen kanssa ja tarkoituksenamme oli hamstrata tuleviin Halloween-pippaloihimme rekvisiittaa. Sitä me toisiaan hamstrasimme. Mukaan tarttui kaikkea kivaa ja lopulta summa yltyi yli sadan euron. Onneksi Linda sai opiskelialennuksella hinnan tipahtamaan 94 euroon. Aavistuksen yli budjetin meni silti.

Sitten tapasimme Akin ja Jennan Tennispalatsilla ja ostimme liput 'Muumit Rivieralla'-elokuvaan. Hyvä elokuva, visuaalisesti komea ja Tove Janssonin tuttu tarina takasi myös onnistuneen käsikirjoituksen. Leffan päätteeksi kävimme haukkaamassa kiinalaista siinä Tavastian viereisessä ravintolassa. Dragon...jotain.

Jenna häipyi töihin ja me kolme jäljellejäänyttä huristelimme bussilla Munkkivuoreen. Tuhdit aloittelut oli ainakin omalta osaltani, taustalla Putouksen remakoidessa. "Meniks zabaglionetki?" Suomalaisen viihteen jälkeen lähdimme keskustaan ja päädyimme taas Tigeriin. Koska olimme paikalla ennen yhtätoista, saimme käyttöömme tiikeripannat, jolla saimme koko illan juomat puoleen hintaan.

Nollattua tuli taas ja tuhdit humalat oli päällä. Jenna saapui töiden jälkeen myös paikalle, mutta minä ja Linda aloimme olemaan sen verta väsyksissä, että halusimme kotiin. Koska meillä pelaa luottamus toisiimme, ystäväpariskuntamme ojensi meille kotiavaimensa ja ilmoittivat tulevansa perässä. Näin tehtiin ja pääsimme paremman puoliskoni kanssa aiemmin goisimaan.

Kyllä hyvin valvottu yö aina huonosti nukutun voittaa.

Yövieraamme nukkuivat kyllä hipihiljaa, mutta Linda ja Elmo mökästivät sen verran, että nukuin erittäin huonosti. Kello soi 06.45, rämmin itseni kahvinkeittimelle ja suihkuun. Edes Elmo ei tullut jalkoihin pyörimään aamulla, vaan jäi omahyväisenä nukkumaan. Suihkunraikkaana lähdin sitten matkaan kohti Matkahuoltoa ja tulin huomaamaan, että perkele, täällähän on pakkasta!

-3 astetta tosiaan oli pakkasta, takista ei tietoakaan, ja hiukset mukavasti suihkunkosteina. Kuitenkin selviydyin bussiin ja töihin. Töissä kohtasin taas karmaita pettymyksiä: luulin, että minulla olisi seitsemän tunnin työpäivä, mutta se olikin yhdeksän tunnin. Mutta jotain hyvääkin sentään tapahtui: minut pyydettiin Cittarin Jouluparaatiin soittelemaan joululauluja! No helvetti, tottahan minä nyt tuollaiseen pyyntöön myöntävästi vastaan. Kuukauden päästä sitten joikhaamaan!

Loppupäivästä silmiin alkoi jo särkeä ja väsymys painoi koko kroppaa. Bussilla kotiin, jossa Linda hääräili innoissaan keittiössä. Söimme herkulliset ruuat ja vahtasimme perjantai-illan televisiotarjonnan. Huomenna matkamme suuntaa jo hyvissä ajoin kohti Helsinkiä!

Rauhallinen vapaapäivän aamu kera Lindan. Linda otti projektikseen värjätä hiuksensa ja minä sain päätökseen lukuprosessini. Kämppä oli eilisen jäljiltä hyvässä kunnossa, eikä meillä ollut paljonkaan kunnostettavaa kun Aki ja Jenna saapuivat illemmalla.

Hetken kuulumisienvaihdon jälkeen laitoimme pyörimään Disneyn mainion 'Keisarin uudet kuviot'. Yhtäkkiä Aki havahtuu, ja huomaa Farang-kassinsa puuttuvan. Eipä siitä kassista mitään, mutta sen sisällä on Akin reilun tonnin maksava työkone! Oh no! Mahdolliset paikat koneen sijainnille olivat Hese, Saiturinpörssi sekä juna.

Läksimme oitis Hesburgeriin ja kuinka ollakaan, nuori hesesälli oli ottanut tämän arvokkaan masiinan parempaan talteen. Huh! Sitten takaisin elokuvan pariin. Illan aikana päädyimme katsomaan myös tyhmiä Youtube-videoita aina 'Voitto kotiin'-ohjelmasta Papanamaamaan. Sit se oli hetki hölötystä ja good night.

Johan nukutti, heräsimme Lindan kanssa vähän vaille yksitoista. Aamukahvin ja -palan jälkeen piti käydä työhön. Aloitimme asunnon perinpohjaisen puunauksen. Linda puhdisti vessan lattiasta kattoon ja minä tiskasin vinon pinon astioita ja yhdessä siivosimme lopun kämpän. Hyvää jälkeä tuli.

Neljän maissa saapuivat kyläilemään äitini ja mummini. Tuomisina he toivat omenapiirakkaa, puolukkahilloa, mehua, rinkeleitä, hedelmiä, kahvia ja suolakeksejä. Eipä kuolla nälkään ainakaan! Hetken turistuaan ja Elmon hurmiossa oltuaan he lähtivät pois, ja niin mekin, tosin vain kauppaan.

Kaupassakäynnin jälkeen aloitimme kinkkukiusauksen väsäämisen. Minä myös nostattelin mukavaa humalatilaa lonkerolla ja Vermouth Biancolla, mutta siihen se sitten jäikin. Eihän kukaan nyt keskiviikkona jaksa reivata. Villeä koitin saada mukaan, mutta mies katsoi parhaakseen mennä nukkumaan. Pöh!

Nyt katson siis semihumalaisin silmin Elmon riehumista valmiina menemään potlojoot. Huomenna saamme puolestaan vieraaksemme Akin ja Jennan, jotka tulevat kissaa katsomaan.

Tämän päivän ihmettelynaiheita on muuten riittänyt: ensimmäinen niistä on mahdollinen Venäjän hyökkäys. Mitä helvetin järkeä Venäjän olisi hyökätä Suomeen, sillä Suomihan näyttää myyvän maansa vähä vähältä Venäjälle?! Toinen ihmetys on uusi Viinalaki, joka parhaassa tapauksessa velvoittaa jopa ravintoloiden nimien muuttamiseen. Kaikki alkoholin mainostus on ehdottomasti kielletty, siispä se on parasta tehdä vielä kun voi: nuoret juokaa viinaa, mutta vastuullisesti! Kolmas asia on miesten ja naisten erilliset shampoot! Mikä helvetti siinä on, että vuosikymmenet vaaditaan tasa-arvoa ja sitten aletaan jo erittelemään naisten ja miesten shampoita ja saippuoita. Sitten kohta brändätään markkinoille uutuus: unisex-shampoo......!!

Kello pärähti soimaan 07:45 ja samalla Elm ryntää kimppuun huomiota hakemaan. Marssin kahvinkeittimelle Elmo ympärilläni. Näin se päivä taas lähtee käyntiin. Bussi oli harvinaisen ajallaan, siellä kun oli vielä kuskina muuan kuljettaja joka yleensä tuppaa ajelemaan sunnuntaiajelu-vauhdilla.

Huitaisin Mäntsälässä aamupalat ja läksin töihin. Hiljainen päivä. Minä jouduin vaan tönöttämään kassalla, jossa on yliampuva ilmastointi. Yleensä siinä istuja sairastuu flunssaan, mutta minun vastustuskykyni toivottavasti selättää tuollaiset. Täytyy silti sanoa, että oli pirun kylmä työskennellä. Jaa, ehkä 'piru' on tässä kohdin väärä vertaus...

Töiden jälkeen rupattelin hetken äidin kanssa ja lähdin kotiin. Kotona odotti itsensä sormesta haavoittanut Linda kera tortilloiden. Nam! Myös alkoholi maistuisi nyt, mutta ehkä painun vaan pehkuihin. Nyt on taas pari päivää vapaata, ehkä siinä ehtii jotain naukkailla. Tai viimeistään viikonloppuna, tarkoitus olisi nimittäin lähteä Helsinkiin. Saas sitten nähdä.

Taas sain nukkua tarpeeksi, työt alkoivat vasta yhdeltä. Ehdin aamulla syömään jopa aamupalaa ja kun päivä lähtee hyvin käyntiin, tulee päivästä täten hyvä. Näin julistin jo aamulla, ja se julistus piti.

Verhosin itseni huiviin ja lähdin töihin. Bussi oli tyhjillään, mitä nyt Järvenpäästä tuli mukaan yksi hullu mummo. Kerran kun hän koristi samaa bussia hän torjui kaikki kanssamatkustajat, jotka yrittivät istua hänen eteen tai taakse saati sivulle. Kerrassaan omituinen tapaus.

Työpäiväkin meni mukavasti, asiakkaat olivat hyvillä tuulilla maanantaista huolimatta. Kahdeksalta lopetin työt, kävin morjenstamassa äitiä ja lähdin junalle. Junalla Keravalle. Keravalta Järvenpäähän. Kävimme Lindan kanssa Subissa noutamassa ilta-patongit. Siinäpä kaikki tältä erää. Huomiseen!