Olin mökillä. Siellä tuntee itsensä aina jättiläiseksi. Kaikki on pienempää kuin muistan. Se valtava puu, jonka oksille suurilla ponnistuksilla ja kurottamalla ja takertumalla sain hinatuksi itseni, on nykyään pikkuinen käkkärä mänty, johon ei ole kiipeämistä. Muinoin itseni kokoinen kivikasa yltää vyötärölle. Sammakkolampi on rutakko, jonka pohja näkyy. Minun luolani on pelkkä rako kahden kallion välissä. Vaarallisissa syvänteissä ylttävät jalat pohjaan. Mehiläspesäpuussa ei ole mehiläispesää ja Lokkisaarella kasvaa nyt koivu.
Tämän kaiken keskellä tallustelen minä isoine jalkoineni, ja jos en ole varovainen, voin helposti tallata sen täällä leikkineen lapsen ja kaiken, mikä näissä metsissä ja kallioilla silloin asui.
Uusimmat blogimerkinnät
- Tulin käymään ja mitä näenkään 23.10.
- [Ei aihetta] 21.03.
- [Ei aihetta] 06.02.
- [Ei aihetta] 25.01.
- [Ei aihetta] 24.01.
- [Ei aihetta] 02.01.
- [Ei aihetta] 23.12.
- [Ei aihetta] 14.11.
- Pakko vielä vahvistaa tuo viikon takainen m... 09.10.
- Mainosteksti on jännää 06.10.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (6)
-
▼
2008 (54)
- ▶ joulukuu 2008 (1)
- ▶ marraskuu 2008 (1)
- ▶ lokakuu 2008 (6)
- ▶ syyskuu 2008 (7)
- ▶ elokuu 2008 (5)
- ▶ kesäkuu 2008 (4)
- ▶ toukokuu 2008 (7)
- ▶ huhtikuu 2008 (4)
- ▶ maaliskuu 2008 (7)
- ▶ helmikuu 2008 (6)
- ▶ tammikuu 2008 (6)
- ▶ 2007 (73)
- ▶ 2006 (23)