IRC-Galleria

Käytiin kattomassa Pekkoa taas. Tällä kertaa se oli pesty ja silitetty, puettu tekokuitupaitaan ja peitelty kädet peiton päällä. Se oli niin pieni.

Oli koko Anttilan jengi mukana. Näin serkun ja sedän joita en yleensä nää ku joulusin, jos sillonkaan. Mikko laitto koiransa kuvan Pekon arkkuun X'D, Kalevi nuorimman poikansa kuvan ja mummi oranssin ruusun.

Huomenna on hautajaiset. En haluis mennä sinne.

Pienempänä Pekolla oli valtava linnunrata-juliste seinällä. Se tykkäs avaruudesta jo sillon. Siinä julisteessa oli pilviä, ja mua ihmetytti, että miten avaruudessa voi muka olla pilviä. Pekko sanoi, että ehkä se on jumala.

Se tykkäs niin kauheesti avaruudesta. Kuunteli silmät kiiluen ku Tuomo kerto mustista aukoista ja supernovista. Mä en ymmärtäny siitä mitään, mutta pidin sitä tärkeenä, koska Pekkoki piti. Ja mä pidin Pekkoa tärkeenä.

Mä aina ihailin sitä. Sillonki ku se vanno vihaavansa mua, sillonki mä ihailin sitä. Se oli mun isoveli, ja pikkusiskot ihailee isoveljiään. Sillonki ihailin sitä, ku se telo itteään viihteen tähden, hyppi ruusupuskiin ja söi omaa yrjöään. Ajattelin, että ehkä aikuisena Pekkoki alkais tykätä musta. Mut nyt se ei enää kasvakaan aikuiseks.

Pari kuukautta sitten Pekko tuli mun lattialle nukkumaan, kännissä ku käki ja tukka sekaisin. Se
halus jutella mun kanssa, sanoi että mä oon sen lempisisko ja se puolustaa mua kaikessa, tai jotain sellaista olin mörinästä ja sammalluksesta erottavinani.

Ehkä Pekko on nyt avaruudessa. Jossain mustan aukon takana. Missä se onkin, sen on onnellisempi siellä. Koska täällä se oli tosi onneton. Vaikka ei sitä oikein kukaan tainnut tietää.

Ainii ja mun veli on ihana<3
En tiiä saaks tätä sanoo julkisesti mut nevermind.

Ja tänään pitäis löytäytyä jonnekki Turun hovioikeudesta parisataa metriä johonki suuntaan. Toivottajaa onnea.

Näin unta, että protu oli joku uskonlahko, johon olin tyhmyyksissäni liittynyt, enkä tiennyt miten pääsen siitä pois. Sitä varten jouduin varastamaan ikivanhan kirjan, jossa luki hassua kieltä, ja jossa kerrottiin ennakkotapaus prinsessasta, joka oli paennut protulta. Sit yritin suostutella myös Kipan (joka syystä tai toisesta oli protuuntunut) jättämään lahkon, koska tarvitsin siihen jonkun toverin.

Näin unta et olin kaks viikkoo junassa, jossa mut oli laitettu lepareilla kiinni penkkiin.

Sit heräsin, ja tajusin, et eihän tässä ookkaa enää ku 9 päivää jäljellä.

Pekko käski mun kirjottaa sille lupalappu et "annan pekolle luvan osallistua yöbetaniaan". Ja alle faijan nimmari. Oon aika ylpee itestäni; oon loistava väärentää lupalappui, ja sen lisäks sain Pekon pois täältä niin et voin dataa sen koneel ja sen huonees koko yön.

Edessä kiihkeä yö, vain minä ja kone.

MILLA JA MINÄ EMME SEURUSTELE (ainakaan keskenämme)

JOTEN LAKATKAA KYSELEMÄSTÄ, OLLAANKO ME LESBOJA / YHESSÄ
koska kuus ihmistä on jo kysyny... ellei peräti seitsemän...

12.10.07 20:38 <iiiia-> oi :( älä ota tätä tunkeilevasti, mutta saanko kysyä.. oletko lesbo vai? ei pahalla todellakaan!

repesinkö ees...

Tahtoisitko nähdä kuolleen ihmisen?

Mutsi osaa...