IRC-Galleria

Outokumpu 19.4.2009 - Elena Ruskovaara
Silimen Classic-Cola AVO ERI4:
"Hyvin kauniinmallinen, klassinen narttu. Hyvä rungon malli. Sopiva kaula. Hyvin kaunis ylälinja. Hivenen haja-asentoiset korvat, muuten hyvä pää & ilme. Sopivat raajojen kulmaukset. Hyvä voima rungossa. Liikkuu ahtaasti takaa. Hyvä asentoinen häntä. Askelluksessa saisi olla enemmän ulottumaa. Miellyttävä esiintyminen & käytös."
Silimen Classic Delight JUN ERI2:
"Oikea tyyppinen. Hyvä sukupuolileima. Kaunis tricolour-väritys. Ilmeikäs, oikeanmallinen, hyvä pää. Varmat korvat. Raajat saisivat olla astetta voimakkaammin kulmautuneet. Varma-asentoiset raajat & hyvin tasapainoinen kokonaisuus. Yhdensuuntaiset etu- ja takaliikkeet. Keskipitkä sivuaskel. Esitetään hyvin kauniisti. Hyvin treenattu."

Yön pituudeksi jäi yksi tunti, aamu alkoi klo 2:00. Kukko lauloi (tai no naapuri popitti) kello neljä, silloin mekin sitten pakkauduttiin autoon ja sitten matka kohti kumpujen maata alkoi. Suhteellisen pitkä ja pimeä oli tie, siis ihan alkuun vain. Mutta sen verran hämärää oli, että pöllö taisi luulla meitä hiiriksi ja liki osui tuulilasiin ja kattoon. Onneksi olin fiksu ja menin matalaksi... aivot kun eivät tajunneet tuulilasin suojaavan minua hyökkäykseltä.
Seuraavaksi tiellemme osui pupujussi, jolla itsemurha-aikeita. Tää pupujussi päätti kuitenkin olla elämän haluisempi kuin lajitoverinsa (joka makasti jo kuolleena tiellä myöhemmin matkan varrella) ja loikki tien yli pysähtymättä. Joko eläimillä oli ollut joku joukkotuho tai vastaavaa, sillä menomatkan saldo oli mäyrä, kettu, pupu ja sorsa (ne bongasin kuolleina). Paluumatkalla lisänä pari pupua taas ja kissa sekä supikoira.

Classicin karvakato senkun pahenee ja jännityksellä odotan miltä se näyttää viikon päästä kehässä. Jostain syystä Classic ei yksilöarvostelussa liikkunut kovin hyvin. Luulin sillä olleen teipinpalan tassussa, mutta kun pääsin tutkimaan tassuja, en nähnyt sellaista. No välillä mennään hyvin ja välillä ei. Mut on se silti aika klassinen :D.