IRC-Galleria

Tuhlattuani kolme tuntia elämästäni olemattoman paskahuussin etsimiseen, palasin pettyneenä delfinaarioon etsimään ämpäriä.
Vartija oli vaihtunut, eikä tämä uusi ollut sen valppaampi kuin edellinenkään, näytti olevan syvästi unten mailla hänkin koska ei ainakaan perään huudellut kun marssin hänen koppinsa ohi ja hyppäsin portin yli altaalle johtavaan portaikkoon.
Kesken hyppyäni vartija päästi kumahtavan, happaman pierun, jonka korvia repivää ääntä säikähdin niin, että laskeutumiseni portin toiselle puolelle ei sujunutkaan ihan niinkuin piti, vaan meni pitkäksi.
Mäjähdin polvet edellä portaikkoon ja mursin äänistä päätellen vähintäänkin jokikisen luun kehostani pyöriessäni portaita alas.
Onnekseni kipuaistimukseni olivat minimaaliset, kiitos noin sadalle kilolle sieniä ja tankkerilliselle liuottimia joita olin nauttinut vuosien varrella, enkä alas päästyäni pyörtynyt vaikka hiukan heikottikin.
Satuin altaanreunalle tietysti kesken kiihkeimmän esityksen eikä paskakaan enää pysynyt suolessa, vaan kaikkien suureksi iloksi ja hämmästykseksi ripuloin verta ja suolenpätkiä suoraan temppuja tekevän delffiinin päälle.
Huuto ja pakokauhuhan siitä syntyi.