Pelkään pelkääväni
Tässä suuressa tyhjyydessä
Olenhan vain yksin, liikaa
Ette tiedä miten kidutan itseäni
Ihailen kiiltäviä teriä
Pieniä jyviä
Ne on helppo ottaa
Imeytyy
Aine avartaa
Maailmankatsomusta
Se on kirkkaampi
Ja äänet häviää
Ja lopulta tunnen
Kuinka se häviää
Kehosta
Ja alan liikaa tietämään
Totuutta
Kurjuutta
Totuus on niin helvetin synkkää
Aineilla saa hetkiä poistettua
Enkä tahdo
Mitään sanaa
Jota todistetaan
On liian halpaa
Nyt myönnän
En tähän maailmaan kelpaa.
Suljen silmäni,
ja näen kaiken selkeämmin,
Kun suljen korvani,
kuulen kaiken, vaikken tahdokaan...
En vain yhtä voi sulkea,
en hetkeksikään,
ja se painaa minut maahan,
tänä päivänä, huomiseen..
mieleni, levoton, kaihoisa,
ja jokainen adjektiivi.
Jos sinä lähdet,
etkä palaakaan,
jäänkö minä tänne?
Jos minä lähden,
tiedän sinun lähtevän,
olet niin paljon,
olet taivas olet maa,
minun hetkeni, päivästä toiseen
Oi Rakas Tuska