Kirjoitan ihan lämpimikseni. Minun pitää saada itseni taas tekstien pariin, sillä mitä enemmän joudun tekemään, sitä enemmän ehdin tehdä ylimääräistäkin.
Aikahan on sellainen mielenkiintoinen seikka, että sen kulkunopeus vaihtelee suuresti niin yksilöittäin kuin yksilöiden sisäisestikin. Minun aikani kulkee ajatuksen nopeudella ja itse pyrin jatkuvasti nopeuttamaan omaa ajatuksenkulkua, mutta siitä huolimatta yritän juosta eteenpäin joutumatta oravanpyörään. Vaatii tiettyä valppautta, ja sitäkin, että opettelee irtautumaan satunnaisiin transseihin valumista ja kykenee siirtymään transsiin halutessaan.
Usein olisin muutoin valmis kadehtimaan niitä, joiden mielestä aika mataa, mutta en halua kadehtia ketään tai mitään, mikäli se ei motivoi itseäni saavuttamaan kadehtimaani tilaa. Ennemmin olen tyytyväisen kiireinen kuin pitkästynyt. Vähitellen poisopin kiireen tuntemuksen.
Tällä hetkellä, kuten useinkin olen inspiroitunut. Haluan kuitenkin ennen kaikkea lukea nyt. Sitten voisin kirjoittaa. Sarjakuvia saan piirtää milloin haluan, mitä enemmän, sitä suotavampaa. Mistähän saisin palkattua orjapiiskurin orjakseni? Surkeaa tämä nykyajan keskiaikaisuus, kun pitää ryhtyä flagellantiksi saadakseen virkistävästi ruoskaa.