IRC-Galleria

Päihteiden käyttö ei lopu kieltämällä. Kielto tekee vaan päihteidenkäytöstä vaarallisempaa ja vaikeammin kontrolloitavaa. Meillä on tästä tosiasiasta äärimmäisen oiva esimerkki tämän maan historiassa, nimittäin alkoholin kieltolaki. Alkoholin kieltolaki astui voimaan 1919, tarkoituksena estää alkoholijuomien osto, myynti, käyttö ja hallussapito - aivan kuin nykyään huumeiden tapauksessa. Loppuiko alkoholin kulutus Suomessa? Päinvastoin: alkoholin kieltolain astuttua voimaan, alkoholijuomat ostettiin laittomilta markkinoilta tai valmistettiin itse. Kuulostaako tutulta? Se onkin, sillä aivan samat seuraukset ovat nykyisin huumeiden kieltolailla, päihde vain on eri. Usein miedotkin alkoholijuomat vaihtuivat kuluttajilla vahvaksi pirtuksi ja kieltolakiaikaa onkin Suomen historiassa kutsuttu juuri pirtuajaksi. Pirtutrokarit kiittivät, kansanterveys tai -talous niinkään ei: alkoholinkäyttö räjähti käsiin eikä Suomessa olla toivuttu sen seurauksista täysin tähänkään päivään mennessä. Alkoholin kulutuksesta tuli kieltolain aikana "erityistapaus" ja sen kiehtovuus on peritynyt sukupolvelta toiselle. Alleviivaan: alkoholin laittomuuden astuttua voimaan, alkoholinkulutus Suomessa nousi ennennäkemättömiin lukemiin. Kulutus nousi siis korkeammalle kuin se oli koskaan aiemmin ollut. Vielä kerran: alkoholin kieltolaki ei poistanut maasta alkoholinkäyttöä, vaan ainoastaan maksimoi sen vaarat ja lisäsi liudan uusia riskejä.

Alkoholi on potentiaalisesti erittäin vaarallinen päihde ja sen haittavaikutukset ovat havaittavissa Suomessa ihan päivittäin uutisia lukemalla. Silti paras tapa suhtautua alkoholiin on pitää se laillisena ja kontrolloituna päihteenä. Alkoholi on myös vastuullisestikin käytettynä huomattavasti haitallisempi päihde kuin moni tällä hetkellä laissa kielletty päihdeaine. Kyllä, luit oikein: tarkastellen puhdasta addiktiopotentiaalia sekä potentiaalisia haittoja käyttäjän terveydelle sekä ympäristölle, sijoittuu alkoholi vaarallisuutensa suhteen kärkiviisikkoon, mm. heroiinin ja kokaiinin seuraksi. Tästä julkaisi laajan tutkimuksen vuonna 2007 brittiläinen professori David Nutt. Alkoholin vaarallisuus on siis objektiivisesti tarkasteltuna rinnastettavissa monien kavahtamiin heroiiniin ja kokaiiniin, mutta emme silti näe alkoholia samassa sarjassa niiden kanssa sillä sen paikka kulttuurissamme on niin vakiintunut monien vuosikymmenien ja -satojen saatossa. Tämä tosiasia kuitenkin murtaa myyttiä, jonka mukaan alkoholi on se turvallinen päihde ja "huumeet" ovat superviinaa, jotka ovat laittomia sen takia koska ne ovat laittomia.

Liberaali päihdepolitiikka ei ole täydellinen ratkaisu, mutta se on käytännön kokemusten ja tieteellisten tutkimusten mukaan vähiten huono. Ja vaikka on pelkästään huonoja vaihtoehtoja, on ainoastaan järkevää valita niistä vähiten huono. Moni maa, kuten Portugali, Meksiko, Argentiina ja Tsekki, ovat luopuneet huumeiden käyttörangaistuksista ja tulokset ovat olleet kauttaaltaan positiivisia. Portugali dekriminalisoi kaikki huumeet vuonna 2001 ja 10 vuoden aikana huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat puolittuneet ja hoitoon hakeutuneiden ongelmaisten käyttäjien määrä on tuplaantunut aiempaan. Liberaali päihdepolitiikka aiheuttaa sen, ettei huumeidenkäyttöön liity enää niin voimakasta negatiivista stigmaa, jonka seurauksena ongelmakäyttäjä uskaltaa tunnustaa käyttönsä ja siitä koituvat ongelmat ja hakea apua.

Ongelmattomia käyttäjiä taas ei ole mitään syytä tuomita muutenkaan. Ihmisellä tulee olla oikeus tehdä mitä hän itse haluaa omalla kehollaan ja mielellään niin kauan kun se ei vahingoita ketään muuta. Tässä välissä joku voi hihkaista, että ei huumeidenkäyttö koskaan ole ainoastaan oma asia, vaan se koskettaa aina läheisiä ja on sen takia itsekästä ja tuomittavaa. Minä en ainakaan haluaisi läheisekseni ihmistä, joka puuttuu omiin henkilökohtaisiin valintoihini kehoni suhteen, jos nämä valinnat eivät aiheuttaisi hänelle mitään haittaa. Ei myöskään ole mikään peruste päihdeaineen laittomuudelle, että joku ihminen voi pahastua läheisen ihmisensä päihdekäyttäytymisestä. Se ei ole yhteiskunnan ongelma, se on ihmisten itsensä keskenäinen ja henkilökohtainen ongelma.

Alkusanojen jälkeen siis itse asiaan! Huumeiden laillistus, mistä siinä on kyse? Siitä, että työtä vieroksuvat anarkistit haluavat lisää aineita, joilla saa "pään sekaisin"? Ei, siitä ei ole kyse. Huumeet tulee laillistaa, koska päihteet ovat vaarallisimmillaan laittomina, huumeiden kieltolaki ei poista huumeongelmaa, vaan pahentaa sitä, liidättää vuosittain miljoonien ja taas miljoonien arvoiset verotulot valtion kassan sijaan huumediilerien ja -lordien taskuun, leimaa turhaan monia täysin (muilta osin) lainkuuliaisia kansalaisia kelvottomiksi rikollisiksi ja ajaa pahimmassa ahdingossa olevia oikeaan rikollisuuteen, joilla rahoitetaan huumeiden ongelmakäyttö, johon ei uskalleta leimautumisen pelossa hakea apua. Sodasta huumeita vastaan on tullut sota henkilökohtaista vapautta, tervettä järkeä ja vastuullisuutta vastaan.

Minä haluan sille sodalle lopun.

Tekstin kirjoittaja ei itse käytä laillisia tai laittomia päihteitä. Käytöllä tai käyttämättömyydellä ei ole esitettyjen argumenttien suhteen mitään merkitystä, mutta haluan tuoda tämän esille koska tässä aiheessa argumenttien esittäjän mahdollista käyttöä usein käytetään asiattomana lyömäaseena kirjoittajan argumentteja vastaan.

Aloitetaan selvittämällä, että tämä ei ole laillisia tai laittomia päihteitä glorifioiva hamppuapinateksti. Tämä ei kuitenkaan ole myöskään huumeidenkäyttöä tyrmäävä saarna. Tämän on tarkoitus olla huumeongelmaan realistisesti ja toivon mukaan mahdollisimman objektiivisesti tarttuva teksti. Kaikilla olemassaolevilla päihteillä on potentiaaliset vaaransa, eikä mikään päihdeaine ole täydellisen riskitön. Kaikilla päihteillä on silti olemassa myös turvalliset käyttötavat ja kaikille päihteille on myös käyttäjänsä. Huumesotaa ollaan käyty 40 vuotta, eikä sen tuloksista ole juuri esittää positiivista näyttöä. Juuri sen takia, että huumeet ovat potentiaalisesti erittäin vaarallisia, olisikin ehdottoman tärkeää minimoida niiden riskit vastuullisella päihdepolitiikalla.

Meillä on 40 vuotta näyttöä siitä, että huumeiden kieltolaki ei ole tämä vastuullinen päihdepolitiikka.

Ennen kuin lähdemme edes käsittelemään huumeiden kieltolakia sekä sen ongelmia, tulee tehdä ensinnäkin selväksi, että mitä tarkoittaa sana "huume". "Huume" ei ole yleisnimitys "superviinalle", eli päihteelle-joka-on-kuin-alkoholi-mutta-ihan-vitun-paljon-vaarallisempaa. Huume terminä tarkoittaa suomen kielessä päihdettä, joka on laiton. Huume on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan yhtäkuin laiton päihde. On tärkeää sisäistää se seikka, että "huumeilla" ei vallitsevaa lainsäädäntöä lukuun ottamatta ole mitään yhtä yhtenäistä ominaisuutta tai tekijää, joka erottaisi ne "päihteistä". Jokainen huume on oma päihteensä, jolla on omanlaisensa vaikutus ihmisen aivokemiaan ja niihin tulee suhtautua yksittäisinä päihteinä yhden, "huume"-nimisen epämääräisen möykyn sijaan. Päihteet voidaan karkeasti jakaa neljään pääkategoriaan, jotka ovat antipsykoottiset aineet (mm. haloperidoli, flupentiksoli) stimulantit (mm. amfetamiinit, kokaiini) hallusinogeenit (mm. LSD, psilosybiinit) ja depressantit (mm. etanoli) Kaikkien neljän pääryhmän alla on myös omat alaryhmänsä, joista löytyy erilaisia päihteitä erilaisilla vaikutuksilla. Osa päihteistä on laillisia, osa laittomia ja jokaisella on oma käyttötarkoituksensa ja jokaisella on oma ongelmakäyttöpotentiaalinsa. Päihteiden erilaisuuden ymmärtäminen on oleellista vastuullisessa päihdepolitiikassa sekä -valistuksessa.

Vuonna 1971 alkaneen huumeiden kieltolain, eli Amerikan Yhdysvaltojen aloittaman War on Drugsin, tarkoitus oli kieltää vaaralliseksi arvioitujen päihdeaineiden osto, myynti, käyttö ja hallussapito. Tämän sodan, kuten lähes kaiken muunkin mitä maailmassa on pielessä, pani alulle Yhdysvaltojen entinen presidentti Richard Nixon. Teoriassahan huumeiden kieltolain ajatus on yksinkertaistettuna ja lyhytkatseisesti ajateltuna varsin jalo: suojellaan kansalaisia huonoilta valinnoilta ja vaarallisilta päihteiltä. Näin maksimoidaan kansalaisten turvallisuus sekä vaalitaan kansanterveyttä. Teoriassa.

Mutta miten käytännössä ja mikä on asian todellinen laita?

USA:n hallitus poltti viime vuonna, 2010, 15 miljardia dollaria huumesotaan, se on noin 500 dollaria per sekunti. 15 miljardia dollaria. Saavutetut tulokset olivat samat kuin kaikkina 39 edellisenä vuonna, eli käytännössä mitättömät. Huumeita käytetään edelleen ja huumeita tullaan käyttämään myös jatkossa. Huumelordien kartanoihin tehdään kyllä ratsioita joista sitten julkaistaan suuret otsikot, jotta saadaan tilanne näyttämään siltä, että edistystä tapahtuu. Tosiasiassa kuitenkin tämän vanhan huumelordin verkosto korvaantuu yön yli uudella verkostolla. Ja miksi näin tapahtuu? Siksi koska huumebisnes on äärimmäisen tuottava bisnes. Erään 2007 ratsatun huumelordin omaisuuden arvioitiin olevan noin 200 miljoonaa dollaria - kaikki huumerahaa. Sen sijaan siis, että me sallisimme tällaisen rahasumman kulkeutuvan suoraan typerää lainsäädäntöä hyväksikäyttävän huumekauppiaan kartanoon, tämä summa voisi olla valtion käytössä ja sillä voitaisiin tehostaa esimerkiksi ongelmakäyttäjien päihdehuoltoa, yleistä terveydenhuoltoa ja päihde- sekä terveysvalistusta. Tämä kartano ei myöskään ollut mikään yksittäinen erityistapaus sillä niitä riittää. Samanlaisella omaisuudella varustettuja kartanoita arvioidaan olevan 27 jo pelkästään Meksikossa. Siitä voi kukin itsekseen laskea millaisia rahasummia menee lentäen vuosittain kankkulan kaivoon ainoastaan sen takia, että on tarpeeksi älykkäitä ihmisiä, jotka ovat keksineet hyödyntää typerää lainsäädäntöä, jota me sokeassa dogmaattisuudessamme emme ole vielä tänäkään päivänä kyenneet muuttamaan. 200 miljoonalla dollarilla ei muuten ole ongelma ostaa puolelleen parhaat poliitikot ja poliisit. Hauskana tilastona muuten: USA:ssa asuu 5% maailman väestöstä, mutta USA:ssa istuu vankilassa 25% maailman vangeista - monet näistä istuvat kalterian takana huumeiden käyttö- ja hallussapitorikoksista. Ottaen huomioon miten paljon yhdenkin vangin elättäminen vankilassa maksaa valtiolle, ja että pössyttelijän elättäminen tämän kotisohvallaankin tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin tämän heittäminen vankilaan, voi kukin osaltaan pysähtyä miettimään, että onko tässä oikeasti enää mitään järkeä.

Okei, rahaa menee hukkaan paljon, mutta onhan kuitenkin niin, että huumeiden kieltolaki vähentää vaarallisten huumeiden käyttöä, eli on siksi kannattava lainsäädäntö?

Ikävä kyllä ei. Tilastot puhuvat karua kieltään ja huumeiden käyttö on huumeiden kieltolain alusta tähän päivään asti ainoastaan noussut. Onkin sanottu, että USA:ssa on osavaltioita, jossa heroiinipussin ostaminen on alaikäisille helpompaa kuin oluen ostaminen, sillä huumediilerit eivät kysy ikää kunhan maksuvaluuttaa löytyy. Ei tietenkään ole rehellistä väittää, etteikö huumeiden laittomuus vaikuta mitenkään käyttöön ja että kieltolain langettamisen ja käyttömäärän prosentuaalisen nousun välillä olisi suoran kausaalinen yhteys, mutta fakta on se, että kieltolain tarkoitus on estää käyttö, osto, myynti ja hallussapito ja tilastot osoittavat meille, että se on tässä tarkoituksessaan epäonnistunut - ja pahasti. Pelottelutarinat kadun kulmalla lymyilevästä, pahaa-aavistamattomia uhreja metsästävistä huumediilereistä ilmaisine näytteineen ovat eilistä päivää. Huumeita saadaan kavereilta, niitä saadaan bileistä, niitä saadaan netistä, niitä saadaan kadulta kysyttäessä - niitä saa ihan mistä vain. Syy miksi juuri sinä tätä lukiessasi nyt mietit, että sinä et ainakaan tiedä, että mistä niitä huumeita saa, jotenka puheeni on silkkaa roskaa, on, että sinua ei luultavasti ole koskaan kiinnostanut hankkia laittomia päihdeaineita. Tästä johtuen et ole tietoinen keinoista, joilla niitä hankitaan, koska et hankkisi niitä muutenkaan. Ihminen, joka haluaa saada käsiinsä laittomia päihteitä, saa käsiinsä laittomia päihteitä. Paitsi Nakkilassa. Nakkilassa ei käytetä huumeita. Mutta joka tapauksessa.

Huumeiden laillistusta tarkasteltaessa tätä ei voi painottaa tarpeeksi: päihteet ovat aina vaarallisimmillaan laittomina. Vaarallisen päihteen riskit maksimoituvat kieltolain myötä ja laillisissa olosuhteissa suht harmittomastakin päihteestä voidaan saadaa vähintään sitä ympäröivän vaarallisen alakulttuurinsa myötä potentiaalinen tappaja. Juuri huumetrafiikin lainvastaisuus aiheuttaa sen, että niiden laatua ja pitoisuutta on käytännössä lähes mahdoton, ellei täysin mahdoton pyrkiä mitenkään valvomaan. Laittomat päihteet ovat täysin järjestäytyneen rikollisuuden käsissä ja se on maailman perimmäinen "huumeongelma". Ei ole tavatonta lukea huumeiden yliannostuskuolemista, sekä tapauksista, joissa asiakkaalle on myyty rotanmyrkyllä jatkettua heroiinia, koska huumediileriä ei kiinnosta asiakkaan terveys vaan ainoastaan kaupankäynnissä tienattu valuutta. Onkin oikeastaan virheellistä puhua huumeiden laillistuksesta "huumeiden vapauttamisena", sillä huumeiden laillistuksessa on kyse nimenomaan huumeiden kontrolloimisesta kun taas huumeiden kriminalisointi on todellista "huumeiden vapauttamista" - vapauttamista organisoidun rikollisuuden käsiin, lain ulottumattomiin.

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/2628438/saa-tulla

Mua yhtä aikaa nauratti ja kauhistutti tuota artikkelia lukiessani, että miten paljon tekstiä siinä oli siihen nähden, että siinä sanottiin niin vähän, jos ollenkaan. Nauratti, koska artikkeli on huvittava. Kauhistutti, koska sen nollainformaation määrä lähenteli minun lukion aikaisia uskonnon esseitä, joihin en ollut valmistautunut ikinä edes vähää alusta ja ihan itseäni viihdyttääkseni kokeilin aina, että miten korkean arvosanan saan kokeesta mahdollisimman vähällä oikealla informaatiolla. Samanlaisia kirjoituksia on ollut liikkeellä nyt niin paljon, että haluanpa itsekin kokeilla. Katsotaan miten nopeasti ja miten vähällä vaivalla saan aikaan samanlaisen oksennuksen. Aika.. alkaa.. nyt!
---
Minä olen seurannut sivusta kauhistuneena ja jopa pelokkaana Suomen vihaista ilmapiiriä liittyen maahanmuuttoon. Tuntuu, että suomalaisia vaivaa vanhemmilta sukupolvilta periytynyt ulkomaalaispelko, joka ei ole hävinnyt kansastamme, vaikka Suomenkin olisi aika astua globalisaation aikakauteen.

On tullut aika tunnustaa tosiasiat: monikulttuurisuus on in ja rasismi out!

Ulkomaalaispelko näkyy suomalaisissa ihan kaikissa arkisissa asioissa. Kahvipöydässä keskustelu kääntyy maahanmuuttoon, ja siihen, miten ulkomaalaiset tulevat ja vievät meidän suomalaisten työpaikat. Kapakoissa suomalaiset miehet verkkareineen ja kaljuine päineen kokoontuvat yhdessä kiroamaan sitä, miten ulkomaalaiset ovat tuhonneet suomalaisen kulttuurin. Internet on täynnä vihaisia puheita siitä, miten maahanmuuttopolitiikkka on epäonnistunut ja suomalaisen sananvapautta halutaan rajoittaa vähemmistöjen hyysäyksen nimissä.

Nyt on tullut aika herätä!

Meillä suomalaisilla on nimittäin kaikki hyvin! Me emme voi samaistua tilanteeseen, joka on ihmisellä, joka muuttaa tänne kauheista oloista. Emme ole koskaan joutuneet kokemaan sellaista, mitä Suomeen muuttava pakolainen on kokenut. Tämän takia me emme ole oikeutetussa asemassa osoittamaan sormella maahanmuuttajaa, jonka viimeinen hätähuuto kantasuomalaista rasismia kohdatessaan on purkaa ahdistuksensa raiskaamalla ja pahonpitelemällä. Meistä kaikki varmasti toimisivat vastaavassa tilanteessa samoin! Onkin siis syytä kaikkien katsoa peiliin ennen kuin tuomitsee. Jokaisella maahanmuuttajalla ja vähemmistöryhmän edustajalla on koskematon ihmisarvo, jonka arvoa ei voi mitata. Ihmisarvo on jokaisella maahanmuuttajalla, pakolaisella, vammaisella, naisella, lapsella sekä seksuaalivähemmistön edustajalla, ihan jokaisella!

Kauheasta tilanteesta Suomeen muuttavalla pakolaisella tuleekin olla oikeus parempaan sosiaaliturvaan, kuin etuoikeutetulla suomalaisella, jolle kaikki tarjotaan hopeatarjottimella. Me emme voi tietää miltä tuntuu nähdä nälkää, elää epävarmuudessa, olla rasistisen vihan kohteena, sekä syrjittynä. On maahanmuuttajan oikeus elää hyvää elämää ja saada pehmeä lasku integroitumisessaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Me muuthan olemme syntyneet tänne Suomeen, eli olemme luonnostaan tänne sopeutuneita tänne. Siksi me emme tarvitse niin paljon tukea, kuin pakolainen. Se, että yhtä ihmisryhmää suositaan muiden yli, ei tarkoita sitä, että muita syrjitään!

On jo lähtökohtaisesti kauhea ajatus, että ihmisen arvo määräytyisi sen mukaan, miten paljon hän palvelee yhteisöä. Minua puistattaa ajatus siitä, että ihmisen pitäisi olla tavalla tai toisella yhteisölle hyödyksi, että hänellä olisi yhteisölle arvoa. Se on suorastaan grotestki ajatus, kerrassaan barbaarinen ja julma. Ihmisellä tulee olla oikeus laiskotella ja olla jouten ja oikeus olla tulematta siitä loukattuksi, torutuksi, paheksutuksi tai katsotuksi pahasti! Se on ihmisen oikeus ja se oikeus tulee olla.

Minä sanonkin perusjunteille ja muille rasisteille ja uppiniskoille, että rajat auki! Antaa kaikkien tulla, sillä kaikilla on ihmisoikeus. Suomessa ei päästä ikinä rasismista eroon niin kauan kun täällä vallitsee kantasuomalainen enemmistö, sillä onhan kantaväestöllä aina oma lehmä ojassa. Tulevaisuuden Suomi on monikulttuurinen Suomi, jossa käyvät keskenään kauppaa niin kenialaiset, somalialaiset kuin iranilaisetkin. Monikulttuuriseen Suomeen saa tulla! Rasismin aika on ohi ja sitä vastaan on taisteltava.

NORJAN tapahtumat opettivat meille mihin kantaväestön kulttuurinpalvonta ja rotuviha voivat johtaa, me emme saa antaa sen toistua! Vihapuheet on kiellettävä ennen kuin on liian myöhäistä, ulkomaalaisiin kohdistuva rasismi on kiellettävä ennen kuin on liian myöhäistä, pohjoismaista on saatava monikulttuurisia ennen kuin on liian myöhäistä. Valkoinen Anders Behring Breivik oli yksikulttuurisen yhteiskunnan synnyttämän rasismin ja vihan tuote. Tällainen rasismi on tuomittavaa ja siitä on sanouduttava irti. Me emme saa suvaita rasismia! Rasismi.

Älkää alistuko junttien konservatiiviselle fasismille sekä muutosfobialle, siskot!
---
Enempään en pysty ennen kuin ihan legitiimisti oksennan. Aikaa tohon meni ehkä kymmenen minuuttia.

Olen aivan järkyttynyt Suomeen rantautuneesta, käsittämättömästä maahanmuuttokritiikistä, eli täysin avoimesta rasismista! Kirjoitan tämän avoimen kirjeen kaikille Suomen rasistisille natseille meidän suvaitsevaisten, 2000-luvun, MODERNIEN suomalaisten puolesta! Olen koonnut tähän maahanmuutokriitikoiden yleisimpiä argumentteja ja esitän niihin vasta-argumentit, kumoten nämä natsien naurettavat väitteet.

"Monikulttuurisuus ei toimi, vaan pahimmillaan lisää rasismia yhteiskunnassa."

Tämähän ei pidä ensinnäkään paikkaansa, koska rikkaus, rikkaus, rikkaus, rikkaus, rikkaus, hitler, natsi, rasismi, rasismi, rasismi, hompanssi, rasismi, rikkaus, rasismi ja ennen kaikkea rikkaus!

"Maahanmuuttokiintiöinen työhönottopoltiiikka on rasistinen kantaväestöä kohtaan."

Vielä typerämpi ja naurettavampi väite, ihan naurattaa tämmöinen. Sillä kaikkihan tietävät, että rasismi, rasismi, rasismi, integraatio, sopeutuminen, rasismi, positiivinen syrjintä, positiivisuus, positiivisuus, kivakivajeejee, väliaikainen apu, rasismi työmarkkinoilla.

"Maahanmuuton vaikutus ongelmiin, joita se yrittää ratkaista, on korkeintaan marginaalinen ja pahimmillaan se vaan levittää yhdelle alueelle keskittyneitä ongelmia laajemmalle alueelle."

Tähän törmää todella usein ja paras taktiikka on vedota valkoisen nauttimiin etuoikeuksiin ja etenkin mustien orjuuteen, joista tämän sukupolven valkoiset ovat vastuussa. Parhaiten asian ytimeen pääsee kutakuinkin näin: rasisti, rasisti, etuoikeitettu, valkoinen, valkoinen, valkoinen, saasta, valkoinen, rasisti, golf, rasisti, vastuu, syyllisyys, taakka, rasisti ja hompanssi.

"Maahanmuuttajat ovat selvästi yliedustettuina Suomen ja etenkin pääkaupunkiseudun väkivalta- ja raiskaustilastoissa."

Rikostilaston, jossa maahanmuuttajat ovat yliedustettuina, tulkitseminen niin, että maahanmuuttajat ovat siinä yliedustettuina kertoo meihin suomalaisiin juurtuneesta rasismista ja ennakkoluuloista. Hompanssille, joka ottaa esille tällaiset keksityt tilastot kannattaa sanoa, että: rasisti, rasisti, rasisti, vihapuhe, vihapuhe, rasismia kohtaavan maahanmuuttajan epätoivoinen avunhuuto, tahallinen väärintulkinta, ennakkoluulo ja rasismi.

Maahanmuuttokriitikoilla on hihassaan myös paljon muita yleisiä "argumentteja", joilla yritetään saada läpi oma rasistinen, mutta älä pelkää! Nämä kaikki argumentit voidaan kumota yhdellä tai useammalla seuraavista:

Rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, rasisti, persu ja natsi

Näillä argumenteilla pääset jo alkuun. :)

RAKENTAVAN keskustelun puolesta! -Suomen suvaitsevaisto.

Nauroin ääneen.

Vanhahan tämä on, mutta näin nyt ekaa kertaa, kun mulle ei ole televisiota ollut moneen vuoteen. Mietitään videon viimeistä lausetta nyt ihan oikeesti ja järjen kanssa. Positiivinen syrjintä on siis välttämätöntä, että maahanmuuttaja saa töitä. Miettikää tuota lausetta. Meidän maahanmuuttopolitiikka perustuu siis sille premissille, että kantaväestöä on SYRJITTÄVÄ, että maahanmuuttava ryhmä pääsee töihin. Julkisesti siis suomalainen poliittinen puolue julistaa kannattavansa kantaväestön syrjimistä. Mene ja kysy siltä syrjittävältä kantasuomalaiselta, että miten vitun positiiviseksi se tuntee olonsa just nyt. Eikö olekin nyt kivaa ja positiivista, että sua on nyt positiivisesti tälleen syrjitty? :)

Perussuomalaisten syrjinnän- ja rasisminvastainen lausunto ollaan yleisesti ottaen tuomittu muutenkin ja leimattu pelkäksi "sanahelinäksi" ja "hörhöilyksi". Pahimmillaan rasisminvastainen lausunto ollaan tuomittu jopa rasistiseksi. Suomen sodasta rasismia vastaan on tullut niin naurettava ja, kyllä, rasistinen farssi, että siinä sivussa ollaan jo aikoja sitten unohdettu, että mitä se rasismi ihan oikeasti on ja miksi se on väärin ja epäoikeudenmukaista.

Rasismi, eli rotusorto on kaikkea rotuun, ihonväriin ta etniseen alkuperään perustuvaa, systemaattista syrjintää. Sen vastustamiselle on järkevillä ihmisillä muitakin syitä, kuin "Razizmi on väärin, koska monikulttuurisuus on in!" Rasismi on väärin siitä syystä, että siinä rangaistaan ihmistä asiasta, jota hän ei ole itse valinnut. Ihminen ei valitse rotuaan ja tämän takia hänet asettaa epäreiluun asemaan syrjintä ihonvärin perusteella. Filosofi John Rawlesin oikeudenmukaisuusteorian mukaan oikeudenmukainen yhteiskunta saavutetaan, kun yhteiskunnan rakennetta mietitään ns.
tietämättömyyden verhon avulla. Toisin sanoen, rakennetaan yhteiskunta niin, että kukaan ihminen eit iedä mihin "ryhmään" tulee itse kuulumaan. Näin voidaan rakentaa sellaiset periaatteet, jotka mahdollistavat reilut pelisäännöt kaikille, riippumatta siitä mihin ryhmään kuuluu. Oikeudenmukainen yhteiskunta on myös yksinkertaisesti järkevää politiikkaa, koska se takaa parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskuntarauhan ja esimerkiksi Norjan tapahtumien kaltaiset tragediat voidaan välttää. Ainoastaan naiivi typerys olettaa, että kieltämällä vihapuheet voidaan lopettaa viha. Tällä politiikalla jo voimakas viha lakaistaan maton alle, jossa se vain yltyy, kunnes joku viimein astuu sen maton päälle ja homma räjähtää käsiin.

Ihminen tulee arvioida tekojen perusteella, ei ryhmän tai rodun.

Suomen rasistiset pelisäännöt eivät noudata oikeudenmukaisuutta edes melkein, vaan Suomen pelisääntöjen mukaan kantaväestöllä ei ole mitään väliä, vaan kantaväestön tehtävä on turvata mahdollisimman hyvät elinolosuhteet ulkopuolisille erityiskansalaisille.

Olisiko mahdollista tai edes olettamisen arvoista, että meidän maahanmuuttopolitiikka kusee, jos ainoa tapa turvata työpaikka ja työnteko maahanmuuttajalle on kantavväestön systemaattinen syrjintä? Tuo maahanmuuton kantavana ajatuksena on ihan käsittämätön looginen virhe jo itsessään. Tuossahan kumotaan jo alkuun se yleinen oletus, että maahanmuuttajat tekevät työt, jotka ei suomalaiselle kelpaa. Jos näin on, niin syrjinnällehän ei pitäisi silloin olla tarvetta; näille töille kun ei ole kysyntää kuitenkaan, niin ketään ei pidä syrjiä, vaan maahanmuuttajat voivat rauhassa hakea töihin, joihin kukaan muu ei hae, eikä rasistiselle syrjinnälle ole. On myös järjenvastaista olettaa, että tiettyjen töiden mielekkyys on jokin rotuominaisuus. Se, että työtön köyhä ei suostu tietynlaiseen työhön kertoo enemmän järjestelmästämme, kuin kyseisen työttömän rodusta. Pitkällä tähtäimellä järjestelmämme tekee myös maahanmuuttajasta "suomalaisen", eli siivoushommat eivät enää maistukaan muutaman vuoden päästä. Mitäs sitten teemme, kun meillä on kouluttamaton maahanmuuttaja, joka ei osaa kuin siivota ja sanoo, ettei halua enää siivota? Sitten meillä on taas yksi sosiaalisen turvaverkoston elätti ja taas tarvitaan työvoimaa ja taas sitä haetaan ulkopuolelta ja sama toistuu. Onko tämä järkevän ihmisen mielestä kestävää, pitkäjänteistä politiikkaa?

Sitten taas, jos työt kelpaavat kaikille ja niille ON kysyntää, ei meillä pitäisi olla tarvetta ulkomaiselle työvoimalle, vaan työt tulisi tehtyä myös kantaväestön voimin. Eikö ihan toden totta kukaan pidä hulluna tätä ajatusta, että meillä on töille jo kantasuomalaista työvoimaa, mutta heidän eteensä jonossa otetaan ulkopuolinen ryhmä, jota suositaan työhönotossa? Mikään kello ei soi päässä, joka kertoisi, että, hei, ei tuo nyt ihan järkevältä kuulosta?

Miten on?

Ennen kuin siellä jollain taas rasisti-kortti vilahtaa, niin tarkennettakoon, että en syytä tästä maahanmuuttajia, sillä he eivät näistä asioista päätä. Tottakai selkärankainen maahanmuuttaja pyrkii työllistymään, koska se takaa paremmat elinolosuhteet. Todettakoon myös, että arvostan itsensä elättävää ja oikeudenmukaisin pelisäännöin työllistynyttä maahanmuttajaa enemmän, kuin kantasuomalaista yhteiskunnan vapaamatkustajaa, joka heittäytyy heti täysi-ikäisyyden tullen sossun elätiksi. Mua ei tippaakaan haittaa tai liikuta, että työtä tekevä maahanmuuttaja tienaa enemmän kuin kantasuomalainen anarkisti, joka istuu nurmikolla.

Mun viha (huomatkaa se kauhea sana VIHA) kohdistuu Suomen rasistisiin johtoelimiin, joille tuntuu olevan ihan jees, että omaa kansaa rasistisesti syrjitään ja sitten kun joku suuttuu, sille isketään sanktiot vihapuheesta. Sen lisäksi siis, että sua syrjitään, et saa edes suuttua siitä! En minä kantaväestön etuoikeuksia aja, vaan reiluja pelisääntöjä.

Alan olla ihan kurkkuani myöten täynnä tätä.

Rihanna says whips and chains excite her. I doubt her ancestors fealt the same way.

I hate racism, but you know what I hate even more?

Black people!

People who wear all black during the summer always get sweaty and smell bad. :<

Suomen asevelvollisuus syrjii miehiä, miehillä ei ole Suomessa sosiaalisen abortin mahdollisuutta, enemmistö törkeän perhe- ja seurusteluväkivallan uhreista Suomessa on miehiä, 78% vuosittaisista itsemurhista Suomessa tekee mies, 80% Suomen asunnuttomista on miehiä, lähes jokaisessa huoltajuuskiistassa lapsen huoltajuus myönnetään äidille, 84% tunne-elämän häiriöstä tai sosiaalisesta sopeutumattomuudesta kärsivistä on miehiä, mutta luojan kiitos väsymättömästi tasa-arvon puolesta taistelevat feministit keskittyvät oikeasti tärkeisiin asioihin, kuten lutkamarssi.

Vihapuheet halutaan kieltää, tai ainakin niitä halutaan huomattavasti rajoittaa. Mitä ihmettä on vihapuhe? Vihaista puhetta? Halutaanko siis kieltää lailla se, että kiroan työkaverin kanssa esimiestämme vihaisesti puhuen?

Mua raivostuttaa sen pullean oravannaaman omahyvänen virne joka kerta kun se kertoo jonkun ihan laaduttoman ja muutenkin mun aivoja satuttavan huonon vitsin mulle VAAN SEN TAKIA ETTÄ SE TIETÄÄ ETTÄ HARRASTAN KOM..

Eiku hetkinen, ei tuo nyt oikein tunnu vihapuheelta. Ei ainakaan sellaiselta, mitä poliitikot ja muut mediapersoonat nyt kaikki kilpaa tuomitsevat. Mitähän en nyt sisäistä. Katsotaanpa, Tino Singh määritti vihapuhetta mm. näin: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tino%20Singh%20Vihakirjoittelussa%20on%20kyse%20rodusta/1135268136435?ref=fb-share

"Singhin mukaan kyse on rodusta."

Ah, no siinäpä se! Vihapuhe on siis sitä, kun puhuu vihaisesti tietyistä roduista, ilmeisesti tummista.

Päästäänkin siihen mun todelliseen kysymykseen, eli miksi vihainen puhe tietttyjä ryhmiä kohtaan tulisi kieltää?

Aika turha mun mielestä puhua tasa-arvoisesta, yhdenvertaisesta yhteiskunnasta, jos yksi ryhmä nostetaan sananvapauden yläpuolelle. Tiedän, tiedän: tässä kohtaa joku neropatti tiedottaa, että eihän ketään olla sananvapauden yläpuolelle nostamassa ja tottakai saa kritisoida, ei vaan saa kritisoida liian vihaiseen sävyyn. Niin, "ei liian vihaiseen". Sille liian vihaiselle kun ei ole olemassa mitään virallista arvosteluasteikkoa, vaan se on täysin mielivaltainen määrite. Mitä jos olisi sellainen laki, että oma-aloitteisesti saa toista lyödä, muttei liian lujaa? Todellisuudessa "vihapuheeksi" riittää se, että lukijalle jäi paha mieli tekstin päätyttyä.

Tämä on vakava ongelma, sillä kaikki tosiasiat eivät aina ole miellyttäviä ja on ihmisiä, jotka yksinkertaisesti eivät halua kuulla tosiasioita, koska tosiasiat ovat välillä kenkkuja. Internetiin kirjoitetun tekstin itsessään ei siis tarvitse olla itsetarkoituksellisen vihainen, mutta jos se käsittelee aiheita, kuten maahanmuuttokriittisyys, ulkomaalaisten tekemät rikokset, ulkomaalaisten työttömyys tai vastustaa rasistisia ulkomaalaiskiintiöitä työmarkkinoilla, voi ulkomaalaiselle tai ulkomaalaisista tykkäävälle ihmiselle tulla paha mieli. Tämä on ongelma siksi, koska se, millaiseksi teksti tarkoitettiin voi olla aivan eri asia, kuin miten teksti tulkitaan.

Toinen suuri ongelma sananvapauden tukahduttamisessa Norjan tapahtumien varjolla on se, että juuri tämänkaltainen toiminta oli sitä toimintaa, joka Breivikin ajoi tekemään mitä teki. Hänellä varmasti on myös seuraajien ympäri internetiä ja maailmaa. Tukahduttamalla sananvapauden suojellaksemme erityiskansalaisia, teemme Breivikistä marttyyrin ja voimme olla varmoja, että Norjan tapahtumat toistuvat tulevaisuudessa. Ehkä jopa pian. Norjan tapahtumista syytetään naisettomuutta, videoepelejä, kasvatusta ja äärioikeistolaisuutta. Voisi olla hyvä myös tarkastella tekojen oikeita ärsykkeitä tekosyiden sijaan. Paras tapa pyrkiä ennaltaehkäisemään Norjan joukkosurman kaltaisia tapahtumia on oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet, ryhmästä riippumatta. Oikeudenmukaisuus lievittää vihaa.

Epäoikeudenmukaisesta kohtelusta syntyvää vihaa ei voi kieltää tai kitkeä, epäoikeudenmukaisuuden voi.

Jumalauta, minä haluan vihaista puhetta! Minun tekstini ovat internetissä avoimesti kaikkien kommentoitavina sen takia, että niitä kritisoitaisiin, jos tarvetta on ja minä huomioin kritiikin ja pyrin kehittymään sekä kirjoittajana että ajattelijana. Minulla on tekstejä internetissä, joista en enää edes ole samaa mieltä, koska mun ajatusmaailma on muuttunut niin paljon sitten sen kun kirjoitin kyseisen tekstin. Tästä kiitos ihmisille, jotka ovat tekstien ajatuksista mun kanssa keskustelleet. En halua sulkeutua johonkin kuplaan, jossa ei esiinny mielipiteitä, kantoja ja näkemyksiä, joista minä en henkilökohtaisesti satu tykkäämään, enkä halua sensuroida asioita, mistä tulee paha mieli.

Puhukaa saatana vihaisesti.

Amerikkalainen Catherine Kieu Becker ajautui aviomiehensä kanssa riitaan, jonka lopputuloksena neiti Becker kastroi aviomiehensä ja viskasi irti leikatun peniksen roskasilppuriin. Riidan ja kastraation syyksi Catherine ilmoitti avioeron, jota hänen miehensä oli vaatinut. Syy, miksi otan esille sattumanvaraisen perheväkivaltauutisen on, että myös CBS-kanavan talkshow The Talk käsitteli uutista ja televisiossa esitetty lopputulos oli seuraavanlainen:



Joukko kikattavia kanoja kokoontui pöydän ääreen kehumaan neiti Beckerin toimintaa, nauraen päälle, tietämättä teon motiivista mitään muuta kuin sen, että kastroitu aviomies oli pyytänyt avioeroa.

Olisin kiinnostunut tiedustelemaan näiltä lanta-aivoisilta lehmiltä, että mitä jos tilanteen roolit vaihtaisivat paikkoja ja pysyvän vamman aiheuttaisikin naiselle mies, eikä teon motiivia tiedettäisi sen tarkemmin. Nauraisivatko he silloin asialle yhtä leveästi hymyillen? Olisiko se hyväksyttävää, jos joukko miehiä kehuisi vaimoaan hakanneen aviomiehen toimintaa valtakunnallisessa TV-lähetyksessä? Saisiko tuollainen ohjelma edes esityslupaa?

Internetin feministien ja muiden älyn sankarien toimesta tekoa on puolusteltu myös sillä, että mies varmasti ansaitsi tulla kastroiduksi. Toistan: uutinen ei kerro muuta kuin sen, että riita sai alkunsa siitä kun Catherinen aviomies vaati avioeroa. Onko se mahdollista, että suhde oli ollut karikoilla jo pidemmän aikaa, koska se oli ajanut miehen pisteeseen, jossa hän vaatii avioeroa? Luultavasti ja jopa varmasti. Onko silti missään mielessä perusteltua sanoa varmaksi, että aviomies ansaitsi tulla kastroiduksi vaimonsa toimesta? Ei tietenkään! Jälleen: mitä jos aviomies hakkaisi vaimoaan ja satunnainen mies toteasi kylmän rauhallisesti, että, no, vaimo luultavasti sai turpaansa vain, koska ansaitsi sen?

Sukupuoltenvälinen tasa-arvo: Mies kun lyö naista, se on väkivallan brutaalein ilmentymä ja aina vakava asia ja ennen kaikkea automaattisesti miehen syytä. Nainen kun kastroi miehensä avioriidan päätteeksi, se on alistetun naisen uroteko sortavan miehensä hirmutekoja vastaan ja ennen kaikkea AUTOMAATTISESTI MIEHEN SYYTÄ. YOU GO GIRLFRIEND!

Suomessa on aika yleisesti hyväksytty se kirjoittamaton sääntö, että naista ei missään tilanteessa tule hakata. On monia jopa muuten väkivaltaisia miehiä, jotka voimakkaasti seisovat tämän periaatteen takana ja ovat, ironisesti, valmiita puolustamaan tätä periaatetta jopa väkivalloin.

Kun tämä sääntö ja mantra aikoinaan keksittiin, ei kenellekkään sitten tullut mieleen laatia sitä muodossa "Ketään ei hakata"?

Pohtikaa miten paljon parempi maa Suomikin olisi, jos naisten lisäksi myös miesten koskemattomuuden loukkaamista yleisesti paheksuttaisiin yhtä voimakkaasti ja se nähtäisiin raukkamaisena, pelkurimaisena tekona, johon sortuva mies tai nainen on henkisesti säälittävä ja pieni reppana, joka ei kykene kommunikoimaan muuten kuin nyrkein, eikä miehiin kohdistuvaa väkivaltaa nähtäisi urhoollisena ja sankarillisena saavutuksena. Naistenhakkausta usein vastustetaan, vedoten siihen että naiset ovat miehiä fyysisesti heikompia, mutta itseään fyysisesti heikompaan mieheen kohdistuvaa väkivaltaa ei usein osata paheksua samallalailla. Missä on ero?

Monet meistä olemme myös olleet todistamassa yön pikkutunneilla tilanteista, joissa nainen on käynyt riidan tuoksinnassa miesystäväänsä käsiksi ja mies on puolustellut itseään väkivaltaista naista vastaan ja ei aikaakaan, kun kikkeliritarit ovat ryntäämässä hätiin puolustamaan heikkoa naista väkivaltaiselta sialta. Nainen nauttii tässä maassa fyysisestä koskemattomuudesta, mies ei.

En osaa ottaa feminismiä tosissani aitona sukupuoltenvälisen tasa-arvon edistäjänä ennen kuin se tarttuu oikeisiin ongelmiin sukupuoltenvälisten roolien ja ennakko-oletusten suhteen sen sijaan, että se yrittää seksistisesti syrjiä miehiä mm. työmarkkinoilla sekä asepalveluksessa.