Paul Muldoonin runo Tuuli ja puu
Samalla tavoin kuin eniten tuulee
siellä missä on puita
maailma kehii valtaosin
meidän ympärillemme.
Usein kun tuuli on haalinut
puut yhteen,
yksi puu ottaa
toisen syliinsä ja halii.
Niiden oksat jotka hankaavat
kiihkeästi toisiaan,
ei se ole todellista tulta.
Ne murtavat toisensa.
Usein tuumin että minun tulisi olla
niin kuin pariton puu, visusti paikallaan,
koska toiselle kädellä en tosi
murtaisi toista. Silti tunnen murskatuissa luissani
kuinka sää vaihtuu.
Uusimmat blogimerkinnät
- Maailman kaunein asia 26.09.
- [Ei aihetta] 18.09.
- [Ei aihetta] 31.08.
- [Ei aihetta] 30.08.
- Rauha 21.08.
- Anna Eriksson - Anno Domini 17.08.
- Omistettu kusipäille 16.08.
- [Ei aihetta] 16.08.
- suru syö sisältä päin 16.08.
- [Ei aihetta] 11.08.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (53)
-
▼
2007 (13)
- ▶ joulukuu 2007 (2)
- ▶ syyskuu 2007 (1)
- ▶ elokuu 2007 (1)
- ▶ toukokuu 2007 (6)
- ▶ huhtikuu 2007 (1)
- ▶ maaliskuu 2007 (1)
- ▶ helmikuu 2007 (1)
- ▶ 2006 (34)