IRC-Galleria

Eikä minulla ole ketäänKeskiviikko 18.06.2008 19:20

Vesi on tumma ja väkevä
kun sukellan

Alas aina kylmään pohjaan asti

ja kun pääsen viimein perille,

sen tiedon tunne
etten nouse enää pinnalle kellumaan kuin
ruostuneen katiskan poiju,

painaa minua alas
alemmas.

Aivan kuin kantaisin mukanani
kaikkia rannikon rosoisia lohkareita.

Ne repivät minut haavoja täyteen

Vereni sekoittuu sankkaan veteen

Ja

ylhäällä jossain,

auringon kultasäteet
pirstaloituvat pintaan niin kauniisti.

Haluaisin hengittää kilpaa pääskysten kanssa,
kun näen niiden siipien silittävän tyrskyjen päitä.

Niiden huudot kertovat sateen tulevan.

Täällä alhaalla vesi on niin kovin kylmää ja

sameaa.

Teen siitä kyynelilläni kirkkaampaa.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.